Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kissarotujen välillä on suuria terveyseroja – katso kissakoneella rotujen tyyppivaivat ja käytöskukkaset

Pentujen myöhäisempi vieroitus voisi parantaa suosikkilemmikin hyvinvointia ja vähentää käytöshäiriöitä.

Tiede
 
Rights Managed
Burmilla on uusimpia kissarotuja Suomessa.
Burmilla on uusimpia kissarotuja Suomessa. Kuva: Rights Managed

Suomalaisia kissoja vaivaavat eniten suun, hampaiden ja ihon sairaudet. Maatiaiskissat kärsivät loisista ja alkueläimistä, kun taas rotukissoilta löytyy liki 60 niille ominaista perinnöllistä sairautta.

Tämä kaikki selvisi suuresta kissojen terveys- ja käyttäytymiskyselystä, johon saatiin vastaukset 8 175 lemmikistä. Niistä 1 500 oli maatiaisia ja muut rotukissoja.

Suurelta osin Facebookin kautta toteutetun kyselyn teki professori Hannes Lohen tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tulokset julkaisi Frontiers in Veterinary Science -tiedelehti.

Voit katsoa kissakoneella, millaisia vaivoja ja poikkeavia käytöspiirteitä eri roduilla on. Juttu jatkuu hakusovelluksen alla.

Kissoilta löytyi terveyskyselyssä kaikkiaan 57 erilaista rotutyypillistä sairautta. Kysely paljasti esimerkiksi, että korateilla on selvästi enemmän astmaa kuin muilla roduilla. Astmaa poti joka viides näistä hopeansinisistä sirorakenteisista kissoista.

Sairauden suuri esiintyvyys viittaa vahvaan perinnöllisyyteen. Jos koratien astma johtuisi ympäristöstä, muillakin roduilla pitäisi esiintyä sitä saman verran.

”Meillä on jonkin verran muttei vielä tarpeeksi näyttöä astmaa aiheuttavan geenin tunnistamiseen”, Lohi sanoo.

Ragdolleilta puolestaan paljastui perinnöllinen alttius munuaissairauteen. Tuuheaturkkiset ragdollit ovat Suomen suosituin rotu. Viime vuonna rekisteröidyistä noin neljästä tuhannesta kissasta 850 oli ragdolleja.

Kissoja vaivaavat rodusta riippumatta hammas- ja ihosairaudet. Hammaskivi oli tavallisin vaiva lähes kaikilla roduilla. Useissa roduissa sitä oli joka viidennellä ja maatiaisissa peräti joka neljännellä kissalla.

Maatiaiset erosivat puhdasrotuisista siinä, että niillä oli huomattavasti enemmän loisia. Sisäloisia, kuten suolinkaismatoja, oli ollut lähes joka neljännellä ja ulkoloisia lähes joka viidennellä. Tavallisimpia ulkoloisia ovat turkissa pesivät väiveet.

”Oletuksemme on, että maatiaiskissat liikkuvat ulkona vapaammin. Ne ovat kosketuksissa raakaruoan ja riistan kanssa ja saavat sitä kautta enemmän tartuntoja. Rotukissat ovat tavallisemmin sisäkissoja.”

Aiemmin Lohen ryhmä on tutkinut laajasti koirien terveyttä ja käyttäytymistä. Nyt oli naukuvien lemmikkien vuoro. Niiden sairaudet tunnetaan paljon huonommin kuin koirien.

”Vain muutamaan kymmeneen kissojen sairauteen on tunnistettu geenejä. Koirilla tautigeenejä tunnetaan yli 200, kissoilta vasta 50–60”, Lohi kertoo.

Kissa on kuitenkin Suomen suosituin kotieläin. Niitä on arvioitu olevan lemmikkeinä yli 800 000. Rotukissoja lienee noin 50 000, joten valtaosa Suomen kissoista on sekarotuisia tai maatiaiskissoja. Koirilla suhteet ovat päinvastoin: puhdasrotuisia on Kennelliiton mukaan 80 prosenttia Suomen 650 000 koirasta.

Lohen tutkimusryhmän tavoitteena on rakentaa kattava suomalaisten rotukissojen biopankki, jota voi hyödyntää kissojen perinnöllisten sairauksien ja ominaisuuksien kartoittamisessa.

Myös kissojen käyttäytymisestä selvisi uutta. Rotujen välillä tuli esiin selviä eroja aktiivisuudessa, aggressiivisuudessa ja kontaktissa ihmiseen.

Varsinkin turkkilainen van erottui ärhäkkyydellä ja vierastamisella.

”Rodun harrastajat kuvaavat niitä dominoivina, vähän kuin alfakissoina. Ne ovat melko älykkäitä, mutta varsinkin kiima-aikana ja pentujen kanssa ne ovat tarkkoja ulkopuolisten suhteen. Oli mielenkiinoista, että nämä piirteet pomppasivat esiin kyselyssä”, Lohi sanoo.

Tavallista aktiivisemmaksi kissaksi osoittautui bengali, joka kehitettiin villin leopardikissan ja kesykissan risteytyksenä 1960-luvulla.

Brittikissat ja ragdollit olivat ihmisystävällisiä ja laiskempia liikkumaan.

Ryhmä on vasta laatimassa tieteellistä julkaisua havainnostaan, jolla voi olla merkitystä myös kissojen hyvinvoinnille. Alustavien analyysien mukaan kissan pentuajan kohtelulla ja aikuisiän ongelmilla on yhteys.

Jos pennun vieroittaa liian varhain emostaan, seurauksena on erilaisia käyttäytymishäiriöitä, etenkin arkuutta. Se voi purkautua pakko-oireina, kuten häiritsevänä nuoleskeluna ja imeskelynä.

”Pentuiän tapahtumat näkyvät kissoissa ihan niin kuin ihmislapsissakin. Pentujen kokemukset jättävät jäljen myöhempiin vaiheisiin”, Lohi kertoo.

Hän arvelee, että vieroituksen lykkäämisellä myöhemmäksi voitaisiin kenties parantaa kissojen hyvinvointia – massiivisesti ja maailmanlaajuisesti.

Nyt julkaistussa terveystutkimuksessa käyttäytymisosuus oli vasta alustava. Tutkijoiden tavoitteena on tehdä kissoista paljon perusteellisempi käyttäytymiskysely, jollainen on nyt meneillään koirista. Koirakyselyyn on saatu vastaukset jo yli 12 000 lemmikistä. Koirat pääsevät myös dna-testeihin ja fysiologisiin mittauksiin.

”Ihmiset osallistuvat mielellään tällaisiin tutkimuksiin, koska ne liittyvät suoraan lemmikin hyvinvointiin. Kissa tai koira on yksi perheenjäsen.”

Lemmikkien käytöshäiriöistä ja ahdistuksesta voi avautua yhteys myös ihmisten mielenterveysongelmiin. Yksi päätelmä koiratutkimuksesta on, että liikuntaa lisäämällä voi lieventää käytöshäiriöitä. Sehän tepsii myös ihmisellä masennukseen. Liikunnan lisääminen on helppo ja halpa tapa lisätä eläinten hyvinvointia.

Tutkimuksilla voidaan saada otetta molekyylitason mekanismeistakin. Ne taas tarjoavat keinoja lääkekehitykseen niin eläimille kuin ihmisillekin.

”Kissat ja koirat ovat fysiologisena mallina aika lähellä ihmistä. Sairaudet kehittyvät niissä usein samalla tavalla”, Lohi sanoo.

Oikaisu 21.9.2016 kello 12.50: Otettu pois sana ’sekarotuiset’ maatiaiskissojen yhteydestä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!