Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Voimakas valaistus ei välttämättä lisää kaupunkien turvallisuutta

Kaupunkilaiset ja luonto tarvitsevat myös pimeyttä.

Tiede
 
Juhana Konttinen
Ledien valo muistuttaa väriltään paljon päivänvaloa. Se leviää puiden allekin Vanhassa kirkkopuistossa Helsingissä.
Ledien valo muistuttaa väriltään paljon päivänvaloa. Se leviää puiden allekin Vanhassa kirkkopuistossa Helsingissä. Kuva: Juhana Konttinen

Syksyn pimetessä tutun puiston tai jalkakäytävän valot voivat tuntua silmiin aiempaa kirkkaammilta. Ainakaan Helsingissä kokemus ei todennäköisesti ole pelkkää harhaa, sillä monen katu- tai puistovalaisimen lamppu on kesän aikana vaihdettu ja kupu samalla pesty.

”Erityisesti elohopealamput valaisevat aluksi kovaa, ennen kuin alkuloiste himmenee tavalliselle tasolle. Samaa tekevät monimetallilamput”, kertoo Olli Markkanen Helsingin kaupungin ulkovalaistusyksiköstä.

Elohopealamppuja tosin sytytetään yhä harvemmille kulmille, sillä niiden myynti loppui Euroopan unionissa viime vuonna. Varsinkin kevyen liikenteen väylillä ja puistoissa niiden ja muidenkin lamppujen tilalle on vaihdettu energiapihejä led-valaisimia.

Ledit ovat katuvalaisimina ylivoimaisia. Ne ovat hankintahinnaltaan kalliita, mutta kuluttavat vain kahdeksasosan esimerkiksi elohopealampun vaatimasta energiasta. Rahansäästöä syntyy siitäkin, ettei ledejä tarvitse vaihtaa niin kuin perinteisiä katuvalaisimia. Ne eivät myöskään himmene käytössä samaan tapaan kuin muut käytetyt lamput.

”Pieni ja siten hieman häikäisevä ledi ja huomion kiinnittyminen uuden näköiseen valaisimeen voivat saada sen vaikuttamaan kirkkaammalta”, selittää Markkanen.

Valoisat puistot, pihat ja kadut voivat tuntua turvallisemmilta kuin hämyiset, mutta tutkimukset eivät lupaa tunteelle katetta.

Eri maissa ja kaupungeissa tehdyissä kokeissa valaistuksen lisääminen on välillä vähentänyt rikollisuutta, välillä ei. Chicagossa tehdyssä kokeessa voimakas valaistus jopa lisäsi rikosilmoitusten määrää.

”Jos rikollisuutta ajatellaan, niin sitä tehdään myös päivällä ja se liittyy etupäässä muihin tekijöihin kuin valaistukseen”, huomauttaa Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Jari Lyytimäki.

Onnettomuuksia liian kirkas valo voi jopa lisätä, jos se aiheuttaa voimakkaita heijastuksia tai syviä varjoja väärään paikkaan.

Voimakas keinovalo lisää myös ympäristöön säteilevää valosaastetta, joka voi sekoittaa ihmisten ja luontokappaleiden elämää.

Kirkas keinovalo voi eksyttää kuutamossa suunnistavan linnun, harhauttaa yöperhosta tai häiritä pihan perällä horrostavaa siiliä. Ihmisenkin nukahtamista ja unenlaatua haittaa, jos valo loistaa makuuhuoneeseen ikkunasta. Sillä on tutkittuja fysiologisia haittavaikutuksia.

”Iso sekoittava tekijä on valolle altistuminen näyttötaulujen kautta. Jos puhelinta, tablettia tai tietokonetta käyttää ilta-aikaan, vaikutus on erityisen voimakas ja todennäköisesti jopa kertaluokkaa suurempi kuin ulkovalaistuksen”, huomauttaa valosaasteesta kirjan kirjoittanut Lyytimäki.

Toisaalta varsinkin kellertävää valoa säteilevät suurpainenatriumlamput koetaan usein rumiksi, mikä Lyytimäen mukaan on psykologinen haitta sekin.

Onnettomuusriskiin ja haittavalon määrään voidaan vaikuttaa valaisinmallin valinnalla. Helsingissä on koko 2000-luvun käytetty valaisinta, jota myös tähtitieteellinen seura Ursa aikanaan toivoi kaupungin käyttöön.

”Tasolasivalaisimissa valo suuntautuu alaspäin, eikä tuoteta turhaa valoa ylöspäin peittämään tähtitaivasta. Valaisimen aiheuttama häikäisy on myös vähäistä”, kertoo Markkanen.

Lepakoiden iloksi niiden asuttamille rannoille on jätetty kokonaan valaisemattomia alueita esimerkiksi Lauttasaaressa ja Kallahdenniemellä.

Ledit tuntuvat ehkä kirkkailta, mutta ne antavat aiempaa paremmat mahdollisuudet valosaasteen hallintaan. Helsingissä ledivalaisimet on ohjelmoitu himmenemään turvallisesti vain yön hiljaisina tunteina ennen ja jälkeen keskiyön, kun kulkijoita on vähän.

Kevyen liikenteen väylillä on kokeiltu jopa liiketunnistimilla varustettuja valaisimia, mutta niiden asennuskustannukset ovat nykyisellään liian korkeita säästettyyn sähköön verrattuina.

”Nyt ledivalaisimia on hankittu myös autoteille, ja niissä teholuokissa himmentäminen on jo järkevämpää”, Markkanen sanoo.

Etäohjauksen avulla myös esimerkiksi pieniä leikkipuistoja, pallokenttiä ja koira-aitauksia voidaan jatkossa valaista paremmin vain tarpeen mukaan.

”Tekniikan yleistyessä valaistusta voidaan himmentää esimerkiksi viikonloppuina teollisuusalueilla tai hyvin heijastavan lumipeitteen aikaan”, Markkanen visioi.

Ympäristökeskuksen Lyytimäki kertoo olevansa huolissaan ennemmin yksityisestä kuin kaupunkien valaistuksesta. Halpa valo voi houkuttaa valaisemaan pihoja aiempaa voimakkaammin.

”Niin helposti käy, kun vaihdetaan ledeihin ja sähkölasku kuitenkin pienenee”, Lyytimäki selittää.

Amatöörin voi olla myös vaikea saada suunnattua valaisinta siten, ettei se häikäise ja siten aiheuta vaarallista häikäisyä ja varjoja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!