Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Juno menee todella vaaralliselle alueelle” – Katso 3D-animaatio kaasujätti Jupiterin saloihin tunkeutuvasta luotaimesta

Jupiterin magneettikenttä on hyvin vahva. Siksi Junon mittalaitteet on suojattu titaanisella vaipalla, joka painaa 172 kiloa.

Tiede
 
Juno kiertää jättiplaneetta Jupiterin vielä 36 kertaa
Juno kiertää jättiplaneetta Jupiterin vielä 36 kertaa
Juno-luotaimen matka päättyy Jupiterin kaasukehään helmikuussa 2018. Sitä ennen Juno tutkii ja kuvaa Jupiterin navat. Tiedämme pian myös, onko Jupiterilla kivinen ydin.

Juno-luotain asettui kaasuplaneetta Jupiterin kiertoradalle 4. heinäkuuta. Se lensi Jupiterin läheltä ensi kertaa 27. elokuuta.

Silloin Juno kiisi vain 4 700 kilometrin päästä Jupiterin kaasupilvien yläpinnasta. Vauhti oli huikea: yli 265 000 kilometriä tunnissa.

Ohilennollaan se kuvasi kaasuplaneetan molempia napoja.

”Napojen seudulla ei ole merkkejä leveistä nauhoista, joita olemme tottuneet näkemään päiväntasaajan lähellä. Aivan kuin nämä kuvat eivät olisi Jupiterista”, sanoi lennon jälkeen Scott Bolton, Junon päätutkija Southwestin tutkimusinstituutista San Antoniossa.

”Pilvet näyttävät napaseuduilla heijastavan varjoja. Tämä viittaa siihen, että jotkin pilvet ovat korkeammalla kuin muut.”

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan luotain käy Jupiterin lähellä vielä 36 kertaa.

”Juno menee todella vaaralliselle alueelle”, sanoi ennen lentoa planeettojen tutkija Scott Bolton, joka johtaa koko lentoa.

Nyt Juno tavallaan lepää ja valmistautuu toiseen ohilentoon napojen yli 19. lokakuuta.

Samalla se jarruttaa radalle, jonka kiertoaika on 14 päivää. Lyhyemmillä kierroksilla Juno ottaa käyttöön kaikki mittalaitteensa. Se voi mitata kaasukerroksien koostumusta jopa 500 kilometrin syvyydestä.

Ohilentojen välillä Juno kulkee kauempana kaasuplaneetasta ja sen hyvin vahvasta magneettikentästä.

Jupiterin säteily tappaisi suojatunkin ihmisen nopeasti. Siksi Junon mittalaitteet on suljettu titaaniseen vaippaan, joka painaa 172 kiloa.

Junon taru päättyy helmikuussa 2018, kun luotain ohjataan törmäämään Jupiterin kaasukehään.

Surmansyöksynsä aikana Juno mittaa Jupiterin kaasuja. Elämää kaasuista tuskin löytyy, mutta varmasti sen ainesosia: hiiltä, typpeä, metaania, ammoniakkia.

Juno yrittää selvittää ainakin kolme asiaa Jupiterista. Mikä on kaasukehän veden määrä? Onko Jupiterin valtavien kaasukerrosten uumenissa kiinteä ydin?

Miltä näyttävät Jupiterin napaseudut omine revontulineen? Ne riehuvat tuhat kertaa rajumpina kuin Maassa. Siksi Jupiterin magneettikenttä kiinnostaa.

”Paluulle Jupiteriin oli siis huutava tarve”, sanoo Jonathan Lunine Cornellin yliopistosta.

Ensimmäisen lähikuvan Jupiterista otti Pioneer 10 -luotain joulukuussa 1973. Jupiterin ohi on kulkenut seitsemän luotainta: Pioneer 10 ja 11 vuosina 1973 ja 1974, Voyager 1 ja 2 vuonna 1979, Ulysses 1992, Cassini 2000 ja New Horizons 2007.

Ennen Junoa Jupiteria kävi tutkimassa Galileo-luotain vuosina 1995–2003.

Jupiter on on yötaivaan kirkkaimpia kohteita. Eri kansat löysivät sen taivaalta jo tuhansia vuosia sitten, toisistaan riippumatta. Kirkas Jupiter vaelsi taivaalla oudosti, kuten muutama muukin taivaankappale. Nämä ”vaeltajat” ristittiin antiikissa planeetoiksi.

Uuden ajan luonnontieteilijä Galileo Galilei katsoi Jupiteriin pienellä kaukoputkellaan tammikuussa 1610. Väitetään, että jo hän löysi Jupiterin punaisen pisteen. Se on jättimyrsky, joka on vellonut Jupiterin pinnalla ainakin 150 vuotta. Myrskyn silmään sopisi useita maapalloja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!