Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Australian aboriginaalien geenit vihjaavat, että kaikki nykyihmiset ovat saman Afrikasta lähteneen seurueen jälkeläisiä

Tutkijat ovat kiistelleet vuosikymmeniä siitä, levittäytyikö nykyihminen Afrikasta maailmalle yhtenä vai useampana eri retkikuntana.

Tiede
 
Jyrki Tervo
Aboriginaalit eriytyivät naapureistaan papualaisista jo 37000 vuotta sitten, vaikka valtameri erotti heidän kotiseutunsa vasta kymmeniä tuhansia vuosia myöhemmin. Kuvassa The White Cockatoo -yhtye Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla vuonna 2002.
Aboriginaalit eriytyivät naapureistaan papualaisista jo 37000 vuotta sitten, vaikka valtameri erotti heidän kotiseutunsa vasta kymmeniä tuhansia vuosia myöhemmin. Kuvassa The White Cockatoo -yhtye Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla vuonna 2002. Kuva: Jyrki Tervo

Miten ihminen valloitti maailman? Tutkijat ovat kiistelleet vuosia siitä, levittäytyivätkö esi-isämme Afrikasta maailmalle yhtenä aaltona noin 40–80 000 vuotta sitten vai lähtivätkö ensimmäiset matkaan jo yli 120 000 vuotta sitten.

Geenitutkimukset ovat puoltaneet yhtä myöhempää lähtöä, mutta 80–125 000 vuoden ikäisiksi ajoitetut fossiili- ja esinelöydöt Afrikan ulkopuolella puhuvat useamman muuttoaallon puolesta.

Aikaisempi startti selittäisi muun muassa sen, että nykyihminen ehti Australiaan jo noin 50 000 vuotta sitten. Kriitikoiden mielestä myöhäisempi lähtö ei käy järkeen, koska silloin ensimmäisten australialaisten olisi pitänyt löytää uusi kotimantereensa liki juosten.

Nyt Nature-tiedelehdessä julkaistut kolme geenitutkimusta antavat vahvaa näyttöä siitä, että australialaisten esivanhemmat eivät ottaneet varaslähtöä Afrikasta, vaan he lähtivät maailmalle samassa porukassa kuin eurooppalaisten ja aasialaisten kansojen esi-isät.

Oleellisin uusi tieto saatiin tutkimuksessa, jossa analysoitiin Papua-Uuden-Guinean ja Australian alkuperäisasukkailta saatuja yli sataa uutta dna-näytettä. Ne vahvistavat, että aboriginaalit ja heidän lähinaapurinsa papualaiset erkanivat eurooppalaisten ja aasialaisten esi-isistä noin 58 000 vuotta sitten.

Tähän asti aboriginaalien alkuperää on jouduttu päättelemään hyvin rajoittuneen geeniaineiston varassa, sillä alkuperäisasukkaat ovat suhtautuneet alkuperänsä tutkimiseen nuivasti. Taustalla on muun muassa nyttemmin virheelliseksi todettu dna-tutkimus, jonka mukaan aboriginaalit eivät olisikaan olleet Australian ensimmäisiä asukkaita.

Dna-analyysit vahvistivat, että aboriginaalien ja papualaisten esivanhemmat erkanivat muista ihmisistä hyvin pian Afrikasta lähdön jälkeen. Ensimmäisten eurooppalaisten ja aasialaisten esivanhemmat viihtyivät yhdessä pidempään.

Tämä ei tarkoita, etteikö nykyihmisiä olisi voinut seikkailla Afrikan ulkopuolella aiemminkin.

Samassa Naturen numerossa esitellään myös geenitutkimus, joka tukee teoriaa useammasta muuttoaallosta. Papualaisten perimästä vähintään kaksi prosenttia näyttää nimittäin periytyneen ihmisryhmältä, joka on erkaantunut afrikkalaisista ennen eurooppalaisten ja aasialaisten yhteisiä kantavanhempia.

Tämä porukka on tutkimuksen mukaan eriytynyt muista noin 120 000 vuotta sitten. Sitä dna:sta ei voida päätellä, kohtasiko myöhempi retkikunta heidät nykyisen Papua-Uuden-Guinean alueella vai jossain matkan varrella.

Naturen uusista tutkimuksista yksi vahvisti löydöillään aiempaa valtakäsitystä, että kaikkien nykyisten ihmisten yhteiset esivanhemmat alkoivat eriytyä pienemmiksi ryhmiksi noin 200 000 vuotta sitten.

Päätelmänsä tueksi tutkijat keräsivät uusia näytteitä 142 sellaiselta kansalta, jotka yleensä ovat olleet geenitutkimuksissa aliedustettuina.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!