Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jyväskylässä valmistettiin maailman pienimpiä kultaketjuja – ihmissilmällä niitä ei näe

Tutkijan mukaan lopputulos on atomintarkka.

Tiede
 
Suomen Akatemia
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat onnistuivat liittämään toisiinsa yhden nanometrin kokoisia kultahiukkasia.
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat onnistuivat liittämään toisiinsa yhden nanometrin kokoisia kultahiukkasia. Kuva: Suomen Akatemia

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat onnistuneet muodostamaan maailman pienimpiä kultaketjuja. Ihmissilmälle ketjut ovat näkymättömiä, sillä niillä on mittaa vain joitain nanometrejä eli millimetrin miljoonasosia.

Tutkijat yhdistivät noin yhden nanometrin kokoisia kultahiukkasia molekyyleillä toisiinsa, jolloin ne muodostivat kultahiukkasten ketjuja ja renkaita. Tutkimus julkaistiin keskiviikkona arvostetussa Nanoscale-julkaisusarjassa. Tutkijoiden mukaan kyseessä on merkittävä edistysaskel valoon voimakkaasti reagoivien nanomateriaalien ymmärtämisessä.

Jopa nanoteknologian mittakaavassa työnjälki on poikkeuksellisen tarkkaa.

”Usein nanoteknologiassa puhutaan kymmenien, jopa satojen nanometrien tarkkuudesta. Nyt ollaan ihan yksittäisten nanometrien tasolla”, selittää akatemiatutkija Lauri Lehtovaara.

Yleensä nanohiukkasten valmistus tuottaa erikokoisia ja -muotoisia hiukkasia, mutta Jyväskylän Nanotiedekeskuksen tutkijoiden käyttämä menetelmä tuottaa yhtä ainoata nanohiukkasta, jossa on tietty lukumäärä kutakin atomia. Kuten Lehtovaara selittää, lopputulos on atomintarkka.

Nanoteknologialla ennustetaan tulevaisuudessa olevan suuri merkitys monella teollisuuden alalla. Kun metalleista muodostetaan nanometrien kokoisia hiukkasia, ne saavat aivan uusia ominaisuuksia. Ne esimerkiksi reagoivat voimakkaasti valon kanssa.

Sovelluskohteita on jo nykyisin urheiluvälineistä aurinkopaneeleihin. Suomalainen Canatu kehittää hiilinanokalvoja, joita voidaan hyödyntää taipuisien kosketusnäyttöjen valmistamisessa.

Nanotiedekeskuksen tuorein onnistuminen ei suoraan ole hyödynnettävissä käytännön sovelluksissa, Lehtovaara kertoo, vaan kyse on perustutkimuksesta, joka auttaa tutkijoita paremmin ymmärtämään nanohiukkasten ominaisuuksia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit