Tiede

Suomen outo matka maailmankartalle – tutki itse suurennuslasilla vanhoja karttoja

Pitkään Suomi puuttui kartoista, sitten sitä alettiin kuvata mitä kummallisimpana. Nyt Suomi on tavallisimmissa kartoissa liian suuri.

Pitkään Suomi puuttui kartoista, sitten sitä alettiin kuvata mitä kummallisimpana. Nyt Suomi on tavallisimmissa kartoissa liian suuri.

Suomen voi nähdä jo roomalaisessa kartassa vuodelta 12 eaa, jos katsojalla on hyvää tahtoa. Marcus Vipsanius Agrippina kuvasi tunnetun maailman marmorille, ja teos sijoitettiin Rooman valtatien Via Latan varrelle esittelemään kulkijoille valtakunnan mahtavuutta.

Suomi piilottelee kuvassa maan piirin ulkopuolella Pohjolassa, saaressa Euroopan etäisellä rannikolla.

Äärimmäinen pohjola eli Ultima Thule on antiikin ja vielä keskiajankin kartoissa esiintyvä salaperäinen paikka. Se on voinut tarkoittaa Skandinavian niemimaata, Huippuvuoria, Grönlantia, Islantia, Hebridien saaria. . .

Historioitsija Plinius Vanhempi kommentoi roomalaiskarttaa. Hän esitti, että pohjoisessa asuu ihmisiä, joiden jalat ovat kääntyneet väärinpäin.

Tällaiset kreikkalaisten antipodeiksi kutsumat sekasikiöt askarruttivat keskiajan ihmisiä. He pohtivat, miten kukaan voi elää eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa kaikki on nurin päin. Vastajalkaisilla oli vain yksi jalka, se sojotti kohti taivasta ja sitä saatettiin käyttää päivänvarjona suojaamaan polttavalta paahteelta.

Toisin kuin moni luulee, se että elämme pallonmuotoisella planeetalla, tiedettiin jo varhain. Aleksandrialainen tähtitieteilijä ja matemaatikko Erastothenes laski Maan ympärysmitan jo noin vuonna 240 eaa. – ja päätyi hämmästyttävän oikeaan tulokseen, 39 690 kilometriin. Oikea mitta on päiväntasaajaa pitkin 40 075 kilometriä.

Sen sijaan tiedot kaukaisista maista olivat vielä satoja vuosia huteria, matkamiesten tarinoita ja kuulopuheita.

Ei vielä Suomi, mutta Ruotsi, Norja ja Tanska pääsevät maailmankarttaan, jota koristaa kymmenen pulleaposkista päätä. Se julkaistaan vuonna 1482 Ulmissa. Kuva perustuu aleksandrialaisen 100-luvulla eläneen oppineen Klaudios Ptolemaioksen työhön, jonka alkuperäinen versio on sittemmin tuhoutunut.

Hänen tuotantonsa tuli eurooppalaisten tietoon karttakoordinaatteina arabien ja bysanttilaisten välityksellä 1400-luvulla. Ptolemaios kehitti Erastotheneen ruudukosta leveys- ja pituuspiirit – ja loi uudenlaisen näkemyksen tilasta. Joidenkin mielestä hänen koordinaatistonsa vaikutti siihen, että Italian renessanssin taiteilijat loivat keskeisperspektiivin avulla tilan illuusion.

Läntiset naapurimme näkyvät villinmuotoisessa ulokkeessa, ja keskellä merta köllöttää Gotlanti. Saksalainen kartanpiirtäjä on varmaankin sijoittanut paperille mielestään merkittävät paikat. Sellainen hansakaupan keskus Gotlanti epäilemättä oli.

Mutta miksei Suomi mahtunut mukaan? Kyllä täältäkin osallistuttiin kansainväliseen kauppaan tuolloisilla vientituotteilla, turkiksilla ja kalalla.

Puhaltelevat pojat kartan reunoilla kuvaavat maailman tuulia – ja täyttävät tyhjää tilaa. 1700-luvun lopulle saakka karttojen kuului kiehtoa silmää. Reuna-alueille sijoitettiin antiikin myyttien hirviöitä ja nuorempia kummajaisia. Kartografi hyödynsi kauheuksia yleisön koukuttamiseksi samaan tapaan kuin keltainen lehdistö sittemmin.

Niinpä vanhoissa kartoissa syrjäseuduilla asuu muun muassa naamattomia villejä, koirankasvoisia ihmissyöjiä, luolassaeläjiä, amatsoneja, pygmejä.

Sitä mukaan kun tietoa uusista alueista karttui, taruolennot siirrettiin syrjemmäs. Esimerkiksi lyhytkasvuiset pygmit asuivat antiikin tarun mukaan Pohjolassa, jossa taivaan kansi on matalalla. Kartoissa heidät merkitään ensin Norjaan, sitten Grönlantiin ja lopulta pohjoiselle napa-alueelle.

1500-luvun lopulla ilmestyneessä Abraham Orteliuksen historiaa kuvaavassa kartassa Lapin muinaisina asukkaina elelee hippopodeja ja scrictofinnejä eli hevosjalkaisia ja hiihtosuomalaisia.

Nimi Finland esiintyy painetussa kartassa ensimmäisen kerran vuonna 1493.

Tämänkin Euroopan kartan taustalla on Ptolemaioksen luoma malli. Ajan tavan mukaan vanhaa on täydennetty lisätiedoin eikä kaikkea ole piirretty uudestaan.

Maan nimi on oikein, mutta kaikki muu onkin sitten hassusti. Finland lukee samalla puolella Pohjanlahtea kuin Sweden, ja Suomen paikalle on kirjoitettu Grönland. Sen kanssa yhteisellä kannaksella sijaitsee jännittävä Wildlappen-niminen paikka.

Kun historioitsija ja maantieteilijä Hartmann Schedel julkaisi kartan, kukaan ei vielä hahmottanut Euroopan kokonaisuutta. Vielä seuraavalla vuosisadallakaan Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa ei tiennyt valtakuntansa muotoa, laajuutta eikä tarkkoja rajoja.

Kartan ilmestymisen aikoihin Euroopassa levisi tieto uuden manteren löytymisestä. Edellisenä vuonna Kristoffer Kolumbus oli purjehtinut yli Atlantin etsiessään meritietä Intiaan.

Suomi näyttää merkilliseltä niemenvonkaleelta, mutta se on sijoitettu aivan oikeille leveysasteille baijerilaisen Jacob Zieglerin vuonna 1532 julkaisemassa Pohjoismaiden kartassa. Paikkakuntiakin on merkitty, kuten Hangoo, Abo, Rasburghum eli Raasepori, Viburg, Tavastia eli Hämeenlinna, Novum Castrum eli Olavinlinna.

Pohjanmaata reunustava vuorijono tarkoittanee Suomenselkää ja keskellä maata lainehtiva Pevnthe Päijännettä. Einingia on virheellinen muoto Finningiasta eli Varsinais-Suomesta. Monesti kopioidut kartat ovat täynnä tällaisia vääriksi muuntuneita paikannimiä.

Karttaan liittyvässä tekstiosassa kuvaillaan Suomea ja mainitaan yli sata paikannimeä tarkkoine koordinaatteineen. Mukana on muun muassa Pälkäneen, Janakkalan, Uskelan ja Säämingin kaltaisia emäpitäjiä.

Ziegler sai tietoja katolisilta arkkipiispoilta, norjalaiselta Erik Valkendorfilta ja ruotsalaiselta Johannes Magnukselta.

Joissain kartoissa mainitsemisen arvoiset paikat on valittu hyvin tiheällä seulalla. Alankomaalaisen Henricus Hondiuksen vuoden 1633 maailmankartassa ei ole Suomen kohdalla juuri muita nimiä kuin Carleby.

Kokkolan satamasta lähti vientiin suomalaismetsien mustaa kultaa, laivojen tiivistämisen käytettyä tervaa ja pikeä. Se auttoi Alankomaiden ja muiden tuolloisten suurvaltojen kauppalaivastoja valloittamaan maailman meret.

Suomi ja koko Pohjola on kirjavanaan kulkijoita, sotajoukkoja, kauppiaita, vetojuhtia, riistaeläimiä, metsiä ja vuoria vuonna 1539 ilmestyneessä kartassa.

Kuuluisan Carta Marinan laati Ruotsin viimeinen katolinen arkkipiispa Olaus Magnus. Virkansa menettänyt mies teki politiikkaa: hän täytti Pohjoismaat toiminnalla osoittaakseen paaville, kuinka tärkeän alueen katolinen kirkko oli uskonpuhdistuksessa menettänyt luterilaisille. Moniin kuviin liittyy tarina tai tapahtuma.

Olaus sai tietoja oppineiden kirjoituksista ja merenkulkijoiden reittikuvauksista sekä matkakertomuksista. Hän ei itse matkustanut Suomeen asti, mutta kävi kauppaamassa aneita Pohjanlahden vastarannalla.

Järvien sijainnista hänen informanttinsa eivät tainneet olla kovin hyvin perillä. Päijänne esiintyy kartassa kahdesti: toinen on nimeltään Lacus Piente, toinen Holela Lacus Surpesi eli Hollolan järvi Suurvesi. Kuolan niemimaan kupeessa lainehtii Lacus Albus, joka lienee Laatokan ja Vienanmeren yhdistelmä.

Tällaiset erehdykset saattoivat jäädä moniin myöhempiin karttoihin, kun kukaan ei kumonnut virheellisiä tietoja. On karttoja, joissa Laatokka sijaitsee oikealla paikalleen, mutta Lacus Albus on varmuuden vuoksi jätetty myös entiseen kohtaan.

Joet viiruttavat Suomea jo varhaisissa kartoissa, sillä ne olivat merkittäviä kulkuväyliä. Carta Marinassa Lounais-Suomen vesitiet on kuvattu yllättävän tarkasti. Puurivistöt viittaavat metsään ja kertovat samalla kauppiaille, ettei noille tienoille kannata lähteä viemään hevosen kanssa lastia, sillä siellä on työläs kulkea. Myös meidän litteään maahamme on usein piirretty vuorijonoja. Ne osoittavat, mistä ei pääse läpi.

Suomen suuriruhtinaskunta tulee Euroopassa tunnetuksi Joan Blaeun vuonna 1662 julkaiseman kartan ansiosta. Tuohon aikaan Suomen suuriruhtinas oli yksi Ruotsin kuninkaiden arvonimistä.

Käsin väritetty kuparipiirros ilmestyi suuren kartaston erillisenä lehtenä. Tällaiset isot atlakset olivat kalliita, jopa puolitoista metriä korkeita teoksia, jollaisen moni itseään kunnioittava keskieurooppalainen liikemies omisti. Komeimpien laitosten kansilehdet kimmelsivät kullattuina.

Aiemmin karttojen painokset olivat pieniä, ja niihin tutustui vain suppea oppineiden piiri. Blaeun atlaksesta otetaan suuria painoksia. Suomi tulee esitellyksi tarkemmin kuin Ruotsi, joka pääsee vain kartaston yhdelle aukeamalle osana Skandinaviaa.

Lisäksi Blauen kartta on tarkempi kuin yksikään aiemmista. Se perustuu Andreas Bureuksen Pohjoismaiden karttaan, joka oli ensimmäinen niin sanottu kriittinen kartta alueesta. Se laadittiin maastossa tehtyjen mittausten ja luonnosten avulla.

Bureus osallistui nuorena maanmittarina Ruotsin itärajan määrittämiseen. Siksi Blaeun kartassa Saimaan lonkerot on niin yksityiskohtaisesti kuvattu.

Silmiinpistävä seikka kartassa on se, että Suomi katkeaa vyötärön kohdalta. Vielä 1800-luvun alkuun asti Lappi kuuluu Ruotsin Norrbotteniin.

Kun Suomesta tulee osa Venäjää ja autonominen suuriruhtinaskunta, maamme pullautetaan monesti pois Pohjoismaiden kokonaisuudesta. Esimerkiksi Alexandre Delamarche piittaa Suomesta niin vähän, että lätkäisee vuonna 1851 ilmestyneessä kartassaan päällemme Islannin.

Niissä Venäjän kartoissa, joissa Suomi ylipäätään näkyy imperiumin luoteiskolkassa, sitä esitellään suppeasti. Ei ole kuin läänien rajat, jokunen kaupunki ja pari järveä. Yleensä 1800-luvun kartat on tungettu niin täyteen tietoa, että niitä pitää tihrustaa suurennuslasilla.

Mutta vuonna 1899 Suomen Maantieteellinen Seura julkaisee Suomen Kartaston suomeksi, ruotsiksi ja ranskaksi. Muhkea tietopaketti sisältää 32 kartta-aukeamaa ja 400 sivun laajuisen tekstiniteen.

Tämä kansalliskartasto on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Se julistaa reipasta propagandaa venäläisten sortoa vastaan ja Suomen itsenäistymisen puolesta. Teos esitellään vuonna 1900 Suomen paviljongissa Pariisin maailmannäyttelyssä, ja se voittaa kultamitalin.

Vastarinta ilmenee muun muassa siinä, miten rajat on piirretty. Autonomista suuriruhtinaskuntaa kiertää kaikkialla samanlainen viiva, yhtä paksu niin Ruotsia ja Norjaa kuin Venäjää erottamassa.

Venäjää edustava Suomen kenraalikuvernööri kehottaa ankarassa kirjeessään Keisarillista Suomen Senaattia ryhtymään toimenpiteisiin, jotta Suomen Suurruhtinaanmaan ja Venäjän Keisarikunnan välinen raja merkittäisiin uudessa atlaksessa toisin kuin valtakunnan välinen raja. Käsky noteerataan Suomen Kartastossa vuonna 1910: rajojen leveyttä muutetaan, mutta tuskin havaittavasti.

Nykyisin katsomme useimmiten maailmankarttaa, jossa Suomi on melkein Intian kokoinen. Oikeasti Intia on lähes kymmenen kertaa isompi kuin oma maamme.

Kiero kuva syntyy, koska kartan pohjalla on niin sanottu Mercatorin projektio. Flaamilainen Gerardus Mercator ratkaisi vuonna 1569, miten siirtää pallonmuotoisen maailman litteälle arkille. Kukaan ei tiedä, kuinka oivallus syntyi. Ehkä kartanpiirtäjä kuvitteli paperin ikään kuin lieriöksi maapallon ympärille ja mietti, mitä tapahtuu, kun rulla avataan. Leveyspiirien väli levenee sitä enemmän, mitä lähemmäs napoja mennään.

Ei ihme, että Mercatorin projektiota suositaan etenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Se venyttää pohjoisen pallonpuoliskon todellista suuremmaksi. Siihen perustuvat muun muassa Google Mapsin ja Nokian karttojen navigaattoriohjelmat.

Mikään muukaan projektio ei anna ihan todenmukaista kuvaa. Meidän silmissämme vaikkapa Arno Petersin ja James Gallin vuonna 1973 luoma projektio näyttää kummalliselta, koska se vääristää maiden ja maanosien muotoja. Se kuitenkin osoittaa realistisesti pohjoisen ja etelän koot.

Sinivalkoisille silmille aivan outo on maailmankartta, jossa keskimmäisenä nököttää Uusi-Seelanti ja Suomi häämöttää tunnistamattomana jossain laidalla. Hätkähdyttäviä ovat myös kartat, joissa etelä on ylhäällä. Niissä Suomi sijaitsee alareunassa, suunnilleen siellä missä Australia tavallisesti.

Tällaiset kartat osoittavat, että jokaisella kulttuurilla on oma maailmannapansa. Senkin ne kertovat, että kartanpiirtäminen on yhä politiikkaa, vaikka satelliitit suoltavat meille tarkkaa maantieteellistä dataa.

Otetaanpa The Sunday Timesin Euroopan sääkartta. Siinä Välimeren tienoo on tiheänään aurinkoja ja muita merkkejä mutta pohjoisessa ei ole yhtään mitään, ei edes Tanskaa kokonaan. Rajaus on samantapainen kuin paljon vanhemmissa kartoissa, ihan antiikkinen. 

Lähteet: Ari Turusen kirja "Maailman kuvat – Mitä kartat kertovat meistä ja muista?" ja Erkki Fredriksonin "Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla" sekä tekijöiden haastattelut.

OIKAISU Maapallon ympärysmitan vuonna 240 eaa. laski Eratosthenes, ei Erastothenes

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kartat
  • Suomi
  • Arja Kivipelto
  • Datajournalismi
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    4. 4

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    5. 5

      Vapaa-ajan tissuttelu aiheuttaa töissä virheitä enemmän kuin moni ajattelee – Viinin lipittelijät pitäisi lähettää lenkille

    6. 6

      Tutkimus: Parisuhteessa nainen menettää kiinnostuksen seksiin helpommin kuin mies – Asiantuntija neuvoo, miten halun voi herättää uudelleen

    7. 7

      Ylen päätoimittajaksi valittu Jouko Jokinen arvosteli puolitoista vuotta sitten ”Ylen pakkoveroa”: ”Meille tuli vahva tunne, että pelaamme eri säännöillä”

    8. 8

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    9. 9

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    10. 10

      Miksi Juha Sipilä hymyilee?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    5. 5

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    6. 6

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    7. 7

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    8. 8

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    9. 9

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    10. 10

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Tukes huolissaan ratsastusl­eirien olosuhteista: majoitusta homeisessa kontissa, ensiapukoulutus suorittamatta
    3. Metro valmistuu ennen ydinvoimalaa, mutta pahasti myöhässä – Suomalaisten pitäisi menestyä juuri hankalissa hankkeissa, koska muuta täällä ei kannata tehdä
    4. Manchester Unitedin ex-tähdet suututtivat satoja faneja – lehtitiedon mukaan ”väsymyksen” takia
    5. Hallitus puolustaa budjettiaan eduskunnassa, Orpon mukaan noususuhdanne ei vaikuta tiukkaan menokuriin – suora lähetys käynnissä
    6. Tutkimus: Parisuhteessa nainen menettää kiinnostuksen seksiin helpommin kuin mies – Asiantuntija neuvoo, miten halun voi herättää uudelleen
    7. Eurooppaan syntymässä uusi teräsjätti: Thyssenkrupp ja Tata sopivat alustavasti Euroopan-toimintojen yhdistämisestä
    8. Ylen päätoimittajaksi valittu Jouko Jokinen arvosteli puolitoista vuotta sitten ”Ylen pakkoveroa”: ”Meille tuli vahva tunne, että pelaamme eri säännöillä”
    9. Meksikolaiset kaivavat paljain käsin raunioita: Maanjäristyksen jäljiltä on löytynyt yli 200 kuollutta, kymmeniä lapsia kuoli romahtaneeseen kouluun
    10. Autoteollisuuden Tero Kallio suomii autojen päästötesti­keskustelua: ”Eivät autonvalmistajat ole koskaan luvanneet mitään tiettyä kulutusta”
    11. Hurrikaani Maria tappoi Guadeloupella ja romutti Dominican pikkuvaltion – pääministerikin menetti katon päänsä päältä
    12. Näytä lisää