Tiede

Valikko
Tiede

Caesar määräsi karkauspäivän paikan – Suomi lipesi säännöstä 2045 vuotta myöhemmin

Maa ei kierrä Aurinkoa tasapäivissä, vaan heittoa on kuutisen tuntia yli 365 päivän. Kalenterit ovat korjailleet epäsuhtaa tuhansia vuosia.

Hyvästi Caesar! Suomalaiset hylkäsivät äsken Rooman keisarin Gaius Julius Caesarin kehittämän oikun kalenterissamme.

Caesar määräsi jo vuonna 45 ennen ajanlaskun alkua, että karkauspäivä on joka neljäs vuosi helmikuun 24. päivä.

Vasta 2045 vuotta myöhemmin, tasavuonna 2000, Helsingin yliopisto ja sen almanakkatoimisto lipesivät säännöstä.

Karkauspäivä siirrettiin parempaan paikkaan, helmikuun loppuun.

ValeCaesar!”

Karkauspäivä on siis Suomessakin tänään neljän vuoden tauon jälkeen 29. helmikuuta, kuten muualla Euroopassa. Siellä 29. päivään siirryttiin jo keskiajan lopulla.

Ennen päivän siirtoa helmikuun 24.–28. päivinä vietetyt nimipäivät siirtyivät karkausvuonna aina päivän eteenpäin. Tämän varmaan muistavat ne Matit, Tuijat, Nestorit, Torstit ja Onnit, jotka viettivät helmikuisia nimipäiviään 1900-luvulla.

Suomi muutti karkauspäivän paikan myöhään siksi, että meillä ihmiset voivat todella juhlia nimipäiviään.

Muutoksen vuosi 2000 oli muuten karkausvuosi, mutta edeltävien vuosisatojen tasaluvut 1900, 1800 ja 1700 eivät. Tämä taas johtuu paavi Gregorius XIII:n päätöksestä. Hän määräsi vuonna 1582, että 400:lla jaolliset satavuodet ovat karkausvuosia, esimerkiksi vuodet 1600 ja 2000.

Caesar ja Gregorius, keisari ja paavi, eivät kehitelleet karkauspäiviä ja uusia sääntöjä huvikseen. He tekivät muutokset arvovallallaan siksi, että taustalla oli ikäviä sekaannuksia. Kalenterien oikut sekoittivat satojen vuosien ajan ihmisten ajantajua, vuodenajat sekä vuodenkiertoon kuuluvat perinteet ja juhlat.

Vuosi on kalenterin perusyksikkö. Ongelma on se, että Maa ei kierrä Auringon ympäri tarkalleen kalenterin mukaan.

Kunpa Maa kiertäisikin Auringon tasan 365 päivässä! Mutta ei, planeetta Maa menee menojaan. Yksi Maan kierros ja vuosi, niin sanottu trooppinen vuosi, kestää tarkasti laskettuna 365 päivää, 5 tuntia, 48 minuuttia ja 45 sekuntia.

Juuri nuo ”ylimääräiset” tunnit, minuutit ja sekunnit ovat kaikkien karkausvuosien ja -päivien perustava syy.

Egyptiläiset tiesivät jo vuosisatoja ennen Caesarin lanseeraamaa juliaanista kalenteria, että vuodessa on melko tarkasti 365 ja 1/4 päivää. Näin kertoo tähtitieteilijä Heikki Oja mainiossa Aikakirjassaan.

Egyptiläiset löysivät tarkan lukeman tarkkailemalla tähtiä, erityisesti kirkkaan Siriuksen ilmestymistä taivaanrantaan joka vuosi. Siriuksen saapumisesta voitiin ennustaa Niilin tulvat, jotka toivat joen yläjuoksulta hedelmällistä mutaa suistoon.

Se takasi hyvät sadot. Kalenterista tuli siis jo Egyptissä yhteisölle hyvin tärkeä.

Antiikin Rooman kalenteri kuukausineen oli Egyptin perintöä.

Mutta Roomalaiset alkoivat sooloilla ja muuttivat päiviä makunsa mukaan. He esimerkiksi pitivät parillisia lukuja epäonnisina. Siksi yksikään vanha Rooman kuukausi ei ollut tasan 30-päiväinen, kuten Egyptissä. Tosin Egyptinkään kalenterit eivät täsmänneet aivan vuodenkierron kanssa.

Uudet hallitsijat lisäilivät Roomassa jo kauan ennen Caesaria kuukausia sinne tänne, oman makunsa mukaan. Yksi syy oli taata omalle hallinnolle lisää aikaa ja valtaa.

Seuraus oli hiljalleen täydellinen päivien ja kuukausien kaaos. Esimerkiksi sadonkorjuujuhlat eivät osuneet sadon aikaan.

Asialle oli tehtävä jotain.

Jo vuonna 450 eaa. Roomassa alettiin lisätä joka toiseen vuoteen karkauskuukausi. Näin edes vuodenajat saatiin kohdalleen.

Caesar palautti kalentereihin tolkun vuonna 46 eaa. Tuo kalenterin tahdistus on pysynyt voimassa länsimaissa, tosin paranneltuna.

Caesarkaan ei olisi osannut uudistaa kalenteria ilman tähtitieteilijöitä. Syntyjään egyptiläinen Sosigenes tiesi kertoa Caesarille, että vuoden tarkka pituus on 365,25 vuorokautta.

Se oli uuden kalenterin pohja. Ja tiedon ansiosta Caesarin juliaaniseen kalenteriin perustettiin ensi kertaa karkauspäivät.

Helmikuu oli Roomassa vuoden viimeinen kuukausi. Se jätettiin 28-päiväiseksi.

Caesar päätti kuitenkin jättää karkauspäivän samaan paikkaan, johon oli aiemmin lisätty karkauskuukausia. Se oli helmikuun 24. päivä.

Tämä päivä siis säilyi karkauspäivänä Suomessa ja Ruotsissa aina vuoteen 1996. Vuonna 2000 elettiin toisin.

Uuden ajan alkupuolella eli 1500-luvulla juliaaninenkin kalenteri alkoi näyttää heikkoutensa. Maan trooppinen vuosi kun ei ole aivan tarkalleen 365,25 päivää. Se on hieman yli 11 minuuttia tätä lyhyempi.

Tuo pieni ero oli 1500-luvulla kertynyt Caesarin ajoista jo yli kymmeneksi vuorokaudeksi. Juhlapäivät harhailivat taas väärissä paikoissa.

Paavi Gregorius XIII halusi erityisesti pääsiäisen keväiselle paikalleen. Siksi hän hyppäytti aikaa syksyllä 1582 ja määräsi, että lokakuun 4. päivästä loikataan suoraan lokakuun 15. päivään.

Katoliset maat tietysti tottelivat. Pohjoisessa Euroopassa ja Venäjällä kalenterien lehtiä ei kuitenkaan lähdetty repimään.

Pohjoisissa Euroopan maissa paranneltiin vuoden 1582 jälkeen juliaanista kalenteria omin ja saksalaisten voimin. Siksi esimerkiksi suomalaisessa kalenterissa oli vuoden 1712 helmikuussa 30 päivää.

Ruotsi jätti nämä sekavat kokeilut lopullisesti vuosien 1822 ja 1844 kuninkaallisilla asetuksilla. Maa siirtyi suosiolla tarkkaan gregoriaaniseen. Mutta Suomi ei, koska se oli jo osa Venäjää.

Joitakin vuosia Suomi oli ainoa maa, joka yritti elää paranneltujen juliaanisten kalenterien mukaan. Esimerkiksi vuonna 1845 Suomi juhli pääsiäistä ypöyksin 30. maaliskuuta.

Pääsiäisen ajoitusta hämmästeltiin ulkomaillakin.

Lopulta Suomi luovutti ja siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin vuoden 1869 alussa. Venäjä tuli perässä vasta vuonna 1921. Siksi bolševikkien lokakuun vallankumousta juhlittiin Neuvostoliiton aikaan marraskuun seitsemäntenä.

Maailmassa on yhä kymmeniä kalentereja. Lähes ne kaikki on jo jotenkin päivitetty. Jo yli puolet maailman ihmisistä päivittää elämäänsä gregoriaanisen mukaan. Ja on siihen syynsäkin. Valtaosa maailmankaupasta pyörii hyvän kalenterin tahdissa.

Gregoriaaniseen kalenteriin on ehdotettu yhä muutoksia ja tarkennuksia, mutta ne eivät ole saaneet tarpeeksi tuulta alleen. Vuoden 1582 päätökset näkyvät siksi yhä arjessamme.

Julius Caesarin ja paavi Gregorius XIII:n ansiosta ihmiskunta voi elää kalentereineen melko huoletta yli 5 000 vuotta.

Maan kierto Auringon ympäri ja kalenteri on sovitettu yhteen melko tarkasti. Gregoriaanisen kalenterin korjauksilla vuoden pituudeksi saadaan keskimäärin 365,2425 päivää.

Mutta oikea vuoden pituus, se pysyy 365,2422 päivässä. Virhe on pieni, mutta sekin kerryttää itseään päivä päivältä.

Vuoden 5300 tienoilla kalenteriin on taas pesiytynyt minuuttien takia ongelma eli ylimääräinen päivä.

Tätä heittoa korjaillaan varmaan jo ennen kuin se häiritsee arkielämää.

Tai kuka ties ihmiskunta käyttää 5000-luvulla aivan uutta kalenteria, ilman karkailevia päiviä.

Lahjaksi hamekangas tai nahkahansikkaat

  Maa kiertää Auringon noin 365,25 päivässä. Se ei ole tasaluku. Tuhansien vuosien ajan tuota 0,25 päivän eroa on yritetty sovittaa eri kalentereihin. Muuten vuodenajat karkaavat hiljalleen kalenterin 365 päivän kierrosta.

  Paras versio tasata tuo pieni ero on gregoriaaninen kalenteri vuodelta 1582. Sitä noudattaa yli puolet maailman väestöstä.

  Karkauspäivä on neljän vuoden välein helmikuun 29. päivä. Karkauspäivän juuret tulevat antiikin Roomasta yli 2 000 vuoden takaa. Sääntöön on poikkeuksia satalukujen tasavuosina. Näillä keinoin päivä ei karkaa ainakaan 5 000 vuoteen.

  Tilastollisesti yksi lapsi 1 461:sta syntyy karkauspäivänä.

  Guinnessin ennätyskirjan mukaan Norjassa elävät Henriksenin sisarukset, jotka syntyivät perättäisinä karkauspäivinä: Heidi syntyi 29. helmikuuta 1960, Olav 1964 ja Leif-Martin 1968.

  Historian kuuluisin karkauspäivänä syntynyt henkilö lienee säveltäjä Gioachino Rossini. Hän syntyi 29. helmikuuta 1792.

  Myytin mukaan karkauspäivänä nainen saa kosia miestä. Suomessa miehen on annettava naiselle hamekangas, jos hän kieltäytyy.

Skotlannissa miehen pitää antaa naiselle nahkahansikkaat ja ruusu, jos vastaa kieltävästi. Lisäksi miehen on lahjottava kosijaa yhdellä punnalla ja lopuksi suudeltava häntä.

 

 

 

 

 

 

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • aika
  • kalenteri
  • Tiede
  • Timo Paukku
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    2. 2

      Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

    3. 3

      Eläkekeskustelussa kytee sukupolvien sota – Katso HS:n laskurista, paljonko kukin ikäpolvi on säästänyt eläkettä ja paljonko sitä on luvassa

    4. 4

      Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

    5. 5

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    6. 6

      Lelusalakuljettaja Rami Adhamin menneisyys maahanmuuttajana: metsurina Sallassa, sukeltajana Lohjalla ja esitanssijana juppiravintolassa

    7. 7

      Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

    8. 8

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    9. 9

      Näytelmä väittää: Juha Sipilä on kova ja osaamaton johtaja, josta media rakensi messiaan

    10. 10

      Lewis Hamilton vinoili Nico Rosbergin lopettamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    3. 3

      Nico Rosberg lopettaa F1-uransa – ”Olen noussut oman vuoreni – olen huipulla, joten tämä päätös tuntuu oikealta”

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    6. 6

      Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

    7. 7

      Puolustusministeri Niinistö sai valtavasti julkisuutta Venäjällä – yhdellä lyhyellä lausahduksella

    8. 8

      Onko Juha Sipilä sairastunut ”pääministeritautiin”?

    9. 9

      Koulukiusaamisen julkinen kuva on vinoutunut – kiusattu on harvoin hylätty kärsijä, kiusaaja harvoin vain kiusaaja

    10. 10

      Natsilippu roikkui opiskelija-asunnon ikkunassa – ”Ei nauti lain suojaa”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    2. 2

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    5. 5

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    6. 6

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    7. 7

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    8. 8

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    9. 9

      Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

    10. 10

      Suomalainen on niin etuoikeutettu, että hävettää

    11. Näytä lisää