Tiede

Sata vuotta sitten keksittiin, miten jätevettä pitää käsitellä, jotta se ei saastuta ja sairastuta

Ulosteet eivät enää löyhkää kaupungeissa.

Kesällä 1858 Lontoota korvensi helle, joka sai Thamesjoen mätänemään. Haju oli niin kuvottava, etteivät ihmiset suostuneet menemään vapaaehtoisesti ulos. ­Joen varrella sijaitsevan parlamentin verhot liotettiin valkaisuaineessa, jotta lemu ei tunkeutuisi herrojen nenään.

Kammottava löyhkä oli peräisin ulosteista ja likavesistä, jotka tähän asti oli syydetty Thamesiin. Kaupunki oli kuitenkin paisunut – jo 2,8 miljoonaa asukasta ja lisää tuli koko ajan – eikä joki kestänyt kuormitusta.

Suuri osa käyttövedestä otettiin Thamesista, joten kolera­epidemiat toistuivat usein. Neljä vuotta aiemmin lääkäri John Snow oli osoittanut, että sairauden aiheutti likainen vesi eikä myrkyllinen haju, kuten oli uskottu. Tieto oli kumouksellinen.

Katkukesä jäi historiaan nimellä The Great Stink eli suuri löyhkä. Se sai parlamentin päättämään pikavauhtia kunnollisen viemärijärjestelmän rakennuttamisesta. Muutamassa vuodessa Lontooseen vedettiin satoja kilometrejä viemäreitä ja pystytettiin useita pumppuasemia.

Vesien saastuminen oli valtava ongelma muissakin kaupungeissa, jotka kasvoivat kiivaasti 1800-luvulla. Jäteliemet oli totuttu kippaamaan suoraan vesistöihin, tai ne valuivat sinne asuinrakennusten, teurastamojen ja teollisuuslaitosten pihoilta. Kaivot ja vesipostit pilaantuivat, ja taudit levisivät helposti.

Näin kävi myös Suomessa. Likavesiä kaadettiin surutta ympäristöön, ja kun viemäreitä ryhdyttiin rakentamaan, niiden purkuputket vedettiin lähimpään rantaan. Taajamat raikastuivat, mutta vedet alkoivat saastua ja haista sekä aiheuttaa terveyshaittoja: kaupunkeja ympäröiviä vesiä kun käytettiin yleisesti kylpemiseen ja pyykinpesuun.

Pahiten kärsi nykyinen Töölönlahti, jonne pääkaupungin asutuksen lisäksi laskivat jätevetensä sokeritehdas ja kaupungin kaasulaitos. Sinne puski lastinsa myös Helsingin ensimmäinen yleinen viemäri, joka rakennettiin vuonna 1875. Töölönlahti sameni ja lemusi rikiltä.

Saasteet levisivät entisestään, kun kaupunkilaiset innostuivat vesiklosetista vesijohtojen ja viemärien yleistyttyä. Suomen ensimmäinen luvallinen wc rakennettiin Suomen Pankkiin 1883, mutta omin luvin niitä oli pystytetty jo useisiin asuinrakennuksiin. Tampereella vesivessa sallittiin 1898.

Jätevesipulmaan yritettiin keksiä reseptiä eri maissa. Patenttihakemuksia jätevesien käsittelemiseksi laitettiin vireille useita satoja vuosina 1850–1910.

Tutkijoille valkeni, että niin vesien pilaantumisen kuin puhdistumisen ytimessä olivat bakteerit. Yhdysvalloissa testattiin vuonna 1890 menestyksekkäästi uudenlaista biologista suodatinta, ja idea omaksuttiin tuota pikaa myös muualla.

Suomen ensimmäiset jätevedenpuhdistamot valmistuivat Lahteen ja Helsinkiin vuonna 1910. Niitä oli suunniteltu pitkään: kaupunkien edustajat vierailivat useissa maissa perehtymässä puhdistusmenetelmiin, kertoo Tampereen yliopiston Metropoli ja meri -julkaisu.

Valinta osui tanskalaiseen biologiseen puhdistamoon. Siinä käytettiin mädätykseen perustuvaa saostuskaivoa ja sepelisuodinta.

Lahden laitos oli pohjoismaiden ensimmäinen, jossa puhdistettiin koko asemakaavoitetun kaupunkialueen viemäröidyt jätevedet. Sen sijaan Helsingin puhdistamo oli pikkuinen väkilukuun nähden: se pystyi suodattamaan vain pari prosenttia pääkaupungin likavesistä.

Muut kaupungit odottivat kunnallisia jäte­vedenpuhdistamoja vielä kymmeniä vuosia. Seuraavat rakennettiin vasta 1930-luvulla Raumalle ja Pietarsaareen.

1932 Helsingin Kyläsaareen pystytettiin pohjoismaiden ensimmäinen niin kutsuttu aktiivilietelaitos. Sen modernit versiot ovat yhä käytetyin menetelmä puhdistaa niin teollisuuden kuin yhdyskuntien jätevesiä.

Sota pirstoi putket ja suunnitelmat. Puhdistamojen rakennusohjelma saatiin käyntiin vasta 1950-luvun alkupuolella.

Vesistöjen tila oli 1950–60-luvuilla paikoin surkea. Helsingin öljysataman kaakkoispuolelle kehittyi laaja lietesuisto, missä lillui viemärin purkamaa törkyä. Vettä ja elämää -kirja kuvailee näkyä näin: ”Lepät ja pensaskasvillisuus kuolivat yhä laajemmassa piirissä, ja kaislikkokin surkastui. Mustuneiden puiden oksilla istui variksia, rämeikössä liikuskeli rottia, ja likaisen veden yläpuolella vilisi kärpäsiä. Kaiken kukkuraksi voitiin variksissakin havaita myrkytykseen viittaavia oireita.”

Kesti 1970-luvulle asti, ennen kuin valtaosa jätevesistämme kulki puhdistamojen kautta. Senkin jälkeen on vielä ollut sekaviemäreitä, joissa kulkee sekä sade- että jätevettä. Jos tällainen putki täyttyy rankkasateella, tulvimisen mukana hulahtaa myös puhdistamatonta jätevettä vesistöön. Niitä ei enää rakenneta, vaan vedet ohjataan eri viemäreihin.

Viime vuosisadan lopulla vesistöjen rehevöitymistä ryhdyttiin suitsimaan. 1980-luvun taitteessa puhdistamot varustettiin fosforinpoistolla. Se tehtiin ensin ferrosulfaatti-nimisellä kemikaalilla, myöhemmin myös ferrisulfaatilla.

1990-luvulla jätevesistä alettiin poistaa myös typpeä. Se joko hapetetaan biologisesti nitraatiksi tai poistetaan biologisesti nitrifikaatio-denitrifi­kaa­tio­menetelmällä.

Tätä nykyä kunnalliset jätevedenpuhdistuslaitokset poistavat fosforin ja orgaanisen aineksen 95-prosenttisesti ennen kuin vesi päästetään takaisin ympäristöön. Typestä kyetään niistämään noin 60 prosenttia.

Paraikaa yritetään keksiä, miten niin kutsutut mikropollutantit saataisiin suodatettua jätevesistä. Näitä eliöille mahdollisesti haitallisia aineita ovat esimerkiksi raskasmetallit, lääkeaineet ja hormonit. Niiden sieppaamiseen on kokeiltu kalvosuodatusta, jota muun muassa metsä­teollisuus käyttää prosessivesiensä puhdistamiseen ja kierrättämiseen tehtaissaan.

Lappeenrannan yliopiston tutkijat osoittivat viime vuonna, että kalvosuodatuksen ja hapetuksen avulla jäteveden sisältämistä torjunta-aineista ja lääkeainejäämistä saadaan siivottua 95 prosenttia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Historia
  • Vesi
  • Jätteet

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    2. 2

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    3. 3

      Venäläinen kenraali kuoli taistelussa Syyriassa

    4. 4

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    5. 5

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    6. 6

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    7. 7

      Trump vaati kansallislaulun aikana protestoiville NFL-pelaajille potkuja – Jacksonville Jaguarsin omistaja riviin pelaajien rinnalle

    8. 8

      Saksan vaalitulos pähkinänkuoressa: Kolme pääasiaa

    9. 9

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    10. 10

      Merkel maksaa kovaa hintaa pakolaiskriisistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    6. 6

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    9. 9

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    10. 10

      Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    10. 10

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    11. Näytä lisää