Valikko
Tiede

Ihminen elää toisen kosketuksesta: se kasvattaa ehjäksi ja sitoo satunnaiset seksikumppanit pariskunnaksi

Ilman kosketusta ja läheisyyttä lapsen elimistö ja aivot eivät kehity normaalisti.

Vauvaa on ihan pakko koskea. Silittää poskea, hipaista nenää, kokeilla pikkuisia varpaita. Ottaa syliin, kun se itkee.

Kosketus on ihmisen varhaisin yhteys maailmaan. Tunto on sikiön aisteista ensimmäinen, joka herää kohdussa ja kehittynein, kun lapsi syntyy. Kun hermopäätteet kiikuttavat aistimuksia tuntoaivokuorelle, alamme rakentaa kuvaa siitä, millainen paikka tämä oikein on. Mikä on turvallista ja mikä vaarallista?

Vastasyntynyt tuntee kipua, hakee lämpöä ja vierastaa kylmää. Kosketus ja läheisyys ovat hänelle elintärkeitä. Ilman niitä ihminen ei kasva ehjäksi, huomattiin huonoihin lastenkoteihin joutuneista romanialaislapsista 1990-luvulla. Vaikka vauvat saivat tarpeeksi ruokaa, aivot ja elimistö eivät kehittyneet normaalisti, koska heihin ei koskettu muuten, kuin mitä hoidon yhteydessä oli välttämätöntä.

Sama on havaittu myös apinoista. Kosketuksen puutteessa elävistä apinanpoikasista kasvaa häiriintyneitä ja herkästi stressaantuvia nuoria ja aikuisia.

Tutkijoiden mukaan lempeä kosketus saa ihmiset kiintymään toisiinsa. Sen tärkeydestä kielii sekin, että vastasyntyneen aivot rekisteröivät jo hitaan, hellän sivelyn mutta eivät vielä vauhdikasta pyyhkäisyä ihollaan.

Kiltillä kosketuksella on oma reitti iholta aivosaareen, joka on keskeinen osa tunnejärjestelmäämme. Sen on havaittu vilkastuvan sitä enemmän, mitä miellyttävämmältä kosketus tuntuu.

Kosketuksen tarve ei lopu lapsuuteen.

”Kosketus on olennainen sosiaalisen liiman muoto. Se voi sitoa satunnaiset seksikumppanit pysyviksi pariskunniksi. Se vahvistaa vanhempien ja lasten ja sisarusten välistä suhdetta. Se kytkee yhteisön ja työpaikan henkilöt toisiinsa ruokkimalla kiitollisuuden, myötätunnon ja luottamuksen tunteita”, luettelee yhdysvaltalainen neurotieteilijä David Linden viime vuonna julkaistussa Touch-kirjassaan.

Mekanismissa on kehityshistoriallista järkeä. Aivojen palkintojärjestelmä suosii käyttäytymistä, josta on selviytymisen kannalta hyötyä. Yhteistyöstä on. Siksi yhteenkuuluvuutta on kannattanut lietsoa palkitsemalla lähikontaktista, selittää kosketustutkija Francis McGlone Scientific American Mind -lehdessä.

Tämä näkyy jopa urheilumenestyksessä, huomasivat Berkeleyn yliopiston tutkijat. He analysoivat NBA-koripallosarjan pelejä ja kävi ilmi, että toisiinsa eniten koskevat joukkuetoverit voittivat todennäköisimmin ottelunsa.

Kosketuksen teho nojaa erityisesti oksitosiinihormoniin, jota tirsuu niin kosketuksen kohteen kuin koskettajankin aivoissa. Se rauhoittaa elimistön hälytysjärjestelmiä. Stressihormonit vähenevät ja kivunsieto kasvaa. Luottamuksen tunne lisääntyy ja olo paranee.

Oksitosiini on sama hormoni, jota ryöpsähtää myös orgasmin aikana.

Kosketus taltuttaa pelkoakin. Kun yhdysvaltalaistutkijat laittoivat koehenkilöitä aivoskanneriin odottamaan sähköiskua, näiden uhkaa käsittelevät aivoalueet aktivoituivat – paitsi silloin, kun he pitivät rakastettuaan kädestä. Jopa vieraan käden rutistaminen laimensi stressiä.

Koskettajan ei tarvitse siis olla tuttu, jotta kosketus auttaa. Kosketustutkimuksen uranuurtaja Tiffany Field Miamin yliopistosta on osoittanut, että ihan tavallisessa hieronnassa käyminen rauhoittaa aggressiivisia teinejä. Alzheimerista kärsivien vanhusten levoton mieli tyyntyi muutaman minuutin käsihieronnalla.

Tiedetään, että lämmin kosketus aktivoi kiertäjähermon, joka on tärkein parasympaattisen, tahdosta riippumattoman hermoston vaimentaja.

Tästä syystä halaamme itsekin itseämme, kun meitä pelottaa tai ahdistaa.

Kosketus vaikuttaa meihin jopa salaa. Tutkimuksissa on paljastunut, että asiakkaat, joita tarjoilija hipaisee pikaisesti, jättävät isomman juomarahan kuin muut. Potilaiden huoli puolestaan hälvenee ja hoito etenee paremmin, jos lääkäri koskettaa heitä rohkaisevasti. Opettajan taputus selkään tai käsivarteen saa oppilaan tuplasti todennäköisemmin taululle tehtäviä ratkomaan. Ja kirjoitat nimesi vetoomukseen herkemmin, jos allekirjoitusten kerääjä sipaisee sinua olkavarteen.

Se, miltä jokin tuntuu, muovaa myös mielipiteitämme. Psykologian professori John Bargh Yalen yliopistosta kollegoineen huomasi, että jos ihminen pitää lämmintä kahvikuppia kädessään juuri ennen, kuin hänen pitää arvioida tuntemattoman ihmisen luonteenpiirteitä, hän kuvailee tätä lämpimämmäksi kuin sellainen, joka on käsitellyt kylmää juomaa.

Samaan tapaan arvioimme työnhakijan pätevämmäksi, jos otamme hänen ansioluettelonsa vastaan painavaan alustaan kiinnitettynä.

Toisaalta mielipide tai uskomus vaikuttaa siihen, mitä tunnemme. Helläkään kosketus ei tunnu hyvältä, jos sen saa väärältä ihmiseltä.

Kansainvälinen tutkijaryhmä totesi tämän ovelalla kokeella vuonna 2012. Tutkijat värväsivät tutkimukseensa joukon heteromiehiä. Nämä laitettiin yksitellen magneettikuvauslaitteeseen niin, että he eivät nähneet jalkojaan. Koehenkilöille kerrottiin, että jalkoja hivelee kohta vuorotellen mies ja nainen, ja että tapahtumaa voisi seurata kameran avulla.

Paljastui, että miehet eivät lainkaan pitäneet miehen sivelyistä, mutta naisen kosketus tuntui erittäin miellyttävältä.

Hivelijä oli kuitenkin ollut koko aja sama – nainen. Koehenkilöiden näkemä videokuva oli aiemmin tallennettu.

Aivokuvat osoittivat, että tuntoaivokuoren toiminta vaihteli sen mukaan, kenen mies uskoi häntä koskettavan. Tämä yllätti, koska tuntoaivokuoren oli oletettu rekisteröivän pelkkiä kosketuksen perusominaisuuksia, kuten painetta.

Tulos vihjaa, että tunteita ei voi erottaa fyysisistä tuntoaistimuksista.

”Puhdasta tuntohavaintoa ei ole olemassakaan, koska siihen mennessä kun hahmotamme kosketuksen, siihen on sekoittunut muita aistimuksia, kuten tunteita ja odotuksia”, David Linden kiteyttää.

Se, kuka saa koskettaa ketä ja miten, määräytyy sen mukaan, kuka olet ja missä elät. Normit kytkeytyvät sukupuoleen, sukupolveen, sosioekonomiseen asemaan ja perheeseen.

Kulttuureissa on eroja. Etelä-Euroopassa on esimerkiksi tavanomaista, että tutut kulkevat käsikkäin. Suomessa se tulkitaan herkästi seksuaalisen suhteen merkiksi.

1960-luvulla tehdyssä klassikkotutkimuksissa tarkkailtiin kahviloissa istuvia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Samassa ajassa, jossa ranskalaiset hipaisivat toisiaan 110 kertaa, amerikkalaiset koskettivat toisiaan kahdesti ja britit eivät ollenkaan.

Tämän jälkeen kosketuskulttuuri on muuttunut Yhdysvalloissa vieläkin varautuneemmaksi, murehtivat tutkijat. He puhuvat jo amerikkalaisten kosketusvajeesta.

Suomalaisten pohjoinen pidättyväisyys sen sijaan on hitaasti vapautumassa. Halaus ei enää vaivaannuta, vaan se on alkanut tuntua kumman mukavalta.

Hyvä kosketussaa ihmeitä aikaan

  Se herättää aivojen palkitsemisjärjestelmän ja sysää elimistöön luottamus- ja kiintymyshormoni oksitosiinia.

  Aktivoi kiertäjähermon ja vähentää stressihormoni kortisolia.

  Lisää kivunsietoa.

  Kohentaa mielialaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tätä on Hesari

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    3. 3

      Perussuomalaisten Laura Huhtasaari kertoo nyt, miltä tuntuu kun puolue hajoaa – ”Haava kyllä arpeutuu”

    4. 4

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    5. 5

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    6. 6

      Punavangit odottivat teloituksia Suomenlinnan kuolemanselleissä kesällä 1918, mutta moni kuoli jo ennen tuomiota – ”Pala Suomen synkintä historiaa”

    7. 7

      Liikenteen suuri muutos on vasta edessä, mutta isoja ongelmia on yhä ratkaisematta

    8. 8

      Mökin lettujauhoista ja hellevaatekasoista voi löytyä yllätys – testaa, tunnistatko mökin yleisimmät tuholaiset

    9. 9

      Parasta lomalukemista – HS kokosi alkuvuoden 30 kiinnostavinta kirjaa

    10. 10

      NHL:n varaustilaisuus oli suomalaisjuhlaa – Peräti kuusi pelaajaa varattiin ensimmäisellä kierroksella, Heiskanen sai seuransa kolmantena

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    3. 3

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    4. 4

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    5. 5

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    6. 6

      Suomi on alkoholipolitiikaltaan jo nyt ”varoittava esimerkki” Pohjoismaissa – ruotsalaisasiantuntijan on mahdoton ymmärtää hallituksen lakiuudistus­kaavailua

    7. 7

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    8. 8

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    9. 9

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    10. 10

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    4. 4

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää