Valikko
Tiede

Junioriseurat vastaavat tutkijan kritiikkiin: ”Useiden lajien harrastaminen on ehdottomasti hyvästä”

Jos urheiluseurat ja lajiliitot ottaisivat tutkimustiedosta vaarin, useampi lapsi jatkaisi harrastustaan, tutkija Mikko Salasuo sanoo. Suurissa helsinkiläisseuroissa kokemuspohjainen tieto on vaikuttanut esimerkiksi harjoitusmäärien vähentämiseen ja tasojoukkueiden muodostamiseen.

Suomalaisten urheiluseurojen toimintaa voitaisiin parantaa tutkimustiedon avulla, uskoo Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Mikko Salasuo.

Tällä hetkellä lapsia ja nuoria valmennetaan usein kokemuksen ja tottumuksen pohjalta silloinkin, kun vankka tutkimusnäyttö puoltaisi täysin päinvastaista toimintatapaa.

”Lajiliitoissa ja koko urheiluliikkeessä ei käytetä kansainvälistä tutkimustietoa siitä, mitkä asiat todella ovat keskeisiä huippu-urheilijaksi kasvamisen kannalta”, Salasuo harmittelee.

Hänen mukaansa vika on myös tutkijoissa, jotka eivät osaa muotoilla tuloksia käytäntöön hyödynnettäviksi.

Salasuo on tutkinut huippu-urheilijoita hankkeessa, jossa selvitettiin liki sadan huippu-urheilijan ja lähes 30 taiteilijan elämänkulkua. Tutkimustaan varten Salasuo kollegoineen kahlasi läpi yli 1 000 aihepiiristä tehtyä tutkimusta.

Tutkimusten viesti oli selvä: lahjakkaitakaan lapsia ei pidä omia vain yhden lajin pariin.

Huiput ovat usein aloittaneet liikuntaharrastuksen 6–7 vuoden iässä ja harrastaneet useita eri lajeja suunnilleen 12-vuotiaaksi asti.

Yhdestä kolmeen ohjattua harjoituskertaa viikossa riittää alle 12-vuotiaille lapsille, tietysti hieman lajista riippuen. Tärkeintä on omin päin tapahtuva harjoittelu, lajinomainen leikki, jossa vaikka kaverukset puuhastelevat lajista tuttujen pallojen, mailojen tai liikkeiden parissa.

Tämä ei vastaa kaikissa seuroissa ja lajeissa nykytodellisuutta.

Jo 8-vuotiailla voi olla viidet treenit viikossa. Aika ja vanhempien rahat eivät usein riitä useammille lajeille. Lisäksi esimerkiksi jalkapallo- ja jääkiekkoseurat voivat kieltää lasta liikkumasta näiden kahden lajin välillä, vaikka taitoa ja tarmoa olisi.

”Suomen oloissa olisi järkevämpää pelata talvella lätkää ja kesällä futista. Emme me muutu ilmastommekaan puolesta Brasiliaksi”, Salasuo sanoo.

Toisaalta monipuolinen harrastaminen mahdollistuu esimerkiksi HIFK:ssa jo yhden seuran sisällä. Myös Suomen mittapuulla suuri jalkapalloseura HJK sallii lapsille useiden lajien harrastamisen.

HIFK:ssa ei järjestetä kesällä lapsille jääkiekkoharjoituksia, mikä ohjaa jo itsessään muiden lajien pariin.

”HIFK:ssa on salibandya, jalkapalloa ja monia muita lajeja, ja teemme paljon lajien välistä yhteistyötä. Useiden lajien harrastaminen on ehdottomasti hyvästä, ja tulemme siihen kannustamaan”, HIFK:n junioripäällikkö Jari Riihinen kertoo.

Myös HJK:n poikien nappulaklubi- ja haastejoukkueiden valmennuspäällikkö Miika Takkula sanoo seuransa kannustavan lapsia monipuoliseen liikuntaan.

”Säädyllinen määrä ohjattuja harjoituksia ja lasten touhuaminen omalla ajalla niin, että he liikkuvat viikossa yli 20 tuntia, on paras yhdistelmä”, Takkula kertoo.

Ohjattuja harjoituksia on HIFK:n jääkiekkoa pelaaville 10–12-vuotiaille junioreille keskimäärin neljästi viikossa. HJK:ssa pelaajat harjoittelevat vastaavassa iässä kolmesti viikossa.

HJK pudotti 9–11-vuotiaiden ohjatut harjoitukset neljästä viikkokerrasta kolmeen, kun seurassa havaittiin, että niin suuri määrä harjoituksia niin aikaisessa vaiheessa johti väsymykseen ja palon katoamiseen liikunnasta.

Rennompi harrastaminen palvelisi tulevien huippu-urheilijoiden lisäksi sitä suurta joukkoa, jolle liikunta on vain hauska harrastus. Suurempi joukko pysyisi mukana liikunnassa pidempään ja huippua voisi tavoitella useampi halukas.

Yli 80 prosenttia lapsista ja nuorista on joskus harrastanut liikuntaa, mutta vain runsas kolmannes kuuluu tällä hetkellä johonkin seuraan. Trendi on laskeva.

Tytöt alkavat lopettaa urheiluharrastuksia jo yhdeksän vuoden iässä, pojat 10–12-vuotiaina. Useampi voisi pysyä harrastuksensa parissa, jos se vaatisi vähemmän aikaa ja rahaa.

Huipun saavuttaneilla urheilijoillakin harrastaminen on vakavoitunut yleensä vasta 12 ikävuoden jälkeen. Huipulle he ovat alkaneet toden teolla pyrkiä usein vasta 15 täytettyään, esimerkiksi hakemalla urheilulukioon. Sama havainto toistuu Salasuon mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa.

Salasuo ihmettelee myös, miksi lapsia jaetaan urheilujoukkueissa tasoryhmiin. Tiede ei ole hänen mukaansa linjauksen takana.

Jääkiekossa tasoryhmäjaottelu on lajiliittolähtöistä: seuroja kannustetaan luomaan tasoryhmiä ”mahdollisuuksien mukaan eritasoisille pelaajille”.

”Tasoryhmiä ollaan meillä aika lailla purkamassa, mutta yksittäinen seura ei pysty aina paljon tekemään liiton linjauksille”, Jari Riihinen muistuttaa.

Miika Takkulan mukaan HJK:ssa on taas nähty ja mitattu, että tasoryhmät tukevat lapsien oppimiskokemuksia paremmin kuin suuret, eritasoisista pelaajista koostuvat ryhmät.

”Jos esimerkiksi 35 samanikäistä ja eritasoista pelaajaa lyödään kaikki samaan ryhmään, on kurjaa, ettei joku pääse pelatessa välttämättä palloon ollenkaan. Ajatuksena on, että tasoryhmissä onnistumisen kokemukset ja lasten intressit menisivät paremmin yksiin.”

Urheiluseuroissa ja lajiliitoissa tutkimustietoa otetaan Salasuon mukaan toistaiseksi varsin vaihtelevasti vastaan.

”Monet eivät tiedä, mitä tutkimus liikunnan ja urheilun yhteydessä tarkoittaa ja miten sitä voisi hyödyntää. Kun on totuttu toimimaan kokemustiedon varassa, on uudenlaisen ajattelun omaksuminen hankalaa”, hän sanoo.

Se on luontevaa, sillä urheiluliike on lähtöjään paikallista kansalaistoimintaa. Tarkoitus oli kasvattaa lapsia ja nuoria terveeseen elämään ja tarjota heille hauskaa toimintaa.

Kokemustieto riittäisi edelleen lasten kohdalla, mutta Salasuon mukaan urheiluliikkeessä elää vahvana uskomus, että huippujen tekeminen pitää nykyisin aloittaa jo 7-vuotiaana.

”Nyt jo lastenkin urheilu on systemaattisempaa ja organisoidumpaa toimintaa, jossa pyritään ensisijaisesti panostamaan huippu-urheilijoiden kasvattamiseen”, Salasuo tiivistää.

Riihinen ja Takkula vakuuttavat, että ainakin HIFK:ssa ja HJK:ssa toimintaa pohjataan myös tutkimustietoon. Takkula oli tutustunut myös Salasuon kollegoineen kirjoittamaan tutkimushankkeeseen, Riihinen ei.

”Oman toiminnan reflektointi on ykkösasia, mutta seuraamme myös, mitä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa tehdään ja millaisia tutkimuksia julkaistaan. Mietimme, miten tutkimukset vertautuvat omaan toimintaamme, mutta emme lukkiudu yksittäiseen totuuteen, emmekä ota mitään tietoa pureskelematta vastaan”, Takkula kommentoi.

”Tutkimuksia analysoidaan meilläkin, ja omaa toimintaa pyritään parantamaan faktatiedon pohjalta”, Riihinen kertoo HIFK:n jääkiekkojaostosta.

Salasuon yhdessä Mikko Piispan ja Helena Huhdan kanssa tutkimushankkeesta kirjoittama kirja on herättänyt paljon huomiota, ja se julkaistiin viime viikolla myös englanniksi.

Jotkin seuroista ovat lähteneet uudistamaan toimintaansa sen esittelemien tutkimusten pohjalta.

”Huippu-urheilijoita kasvatetaan samoilla keinoilla, joilla palvellaan myös laajemman joukon harrastusta”, Salasuo tiivistää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Junioriurheilu
  • Liikunta
  • Lapset
  • Tiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    2. 2

      Melania Trump piti harvinaisen julkisen puheen rohkeista naisista, ja Suomi oli näyttävästi esillä (tai ainakin yksi suomen kielen sana oli)

    3. 3

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    4. 4

      Tukiopetusta jäi pitämättä Lauttasaaressa – rehtori antoi rahat opettajille joululahjaksi

    5. 5

      Tampereen teknillinen yliopisto halusi tehdä etiopialaisesta tyrannista kunniatohtorin – yliopistolta vaaditaan anteeksipyyntöä

    6. 6

      Huumevalistus vie lapsilta lelut saksalaisissa päiväkodeissa – Suomalaistutkija: ”Kannattaa kokeilla kotonakin”

    7. 7

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    8. 8

      Kauniaisissa on Suomen suurin keskieläke, yli 3 000 euroa – katso oman kuntasi tilanne

    9. 9

      Perheet kertovat pakkolääkittyjen ihmisoikeusjuristien kidutuksesta Kiinassa – rotat näykkivät nenää ja korvia

    10. 10

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    3. 3

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    4. 4

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    5. 5

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    6. 6

      Poliisin mukaan moni käännytettävä uhkailee itsemurhalla – Mitä afganistanilaiselle Rezalle tapahtui sen jälkeen, kun hän oli kiivennyt köysi kädessä Rautatientorin puuhun?

    7. 7

      Toimitusjohtajalle potkut isosta espoolaisesta isännöinti- ja huoltoyhtiöstä – epäillään rahojen väärinkäytöstä

    8. 8

      Tuulia Syvänen lopetti valehtelun kokonaan, ja se mullisti hänen elämänsä – ”Miksi feikkaamme, vaikka ihmiset tykkäävät meistä enemmän, kun uskallamme olla vajavaisia ja tyhmiä?”

    9. 9

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    10. 10

      Huumevalistus vie lapsilta lelut saksalaisissa päiväkodeissa – Suomalaistutkija: ”Kannattaa kokeilla kotonakin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    8. 8

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    9. 9

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    10. 10

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    11. Näytä lisää