Tiede

Junioriseurat vastaavat tutkijan kritiikkiin: ”Useiden lajien harrastaminen on ehdottomasti hyvästä”

Jos urheiluseurat ja lajiliitot ottaisivat tutkimustiedosta vaarin, useampi lapsi jatkaisi harrastustaan, tutkija Mikko Salasuo sanoo. Suurissa helsinkiläisseuroissa kokemuspohjainen tieto on vaikuttanut esimerkiksi harjoitusmäärien vähentämiseen ja tasojoukkueiden muodostamiseen.

Suomalaisten urheiluseurojen toimintaa voitaisiin parantaa tutkimustiedon avulla, uskoo Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Mikko Salasuo.

Tällä hetkellä lapsia ja nuoria valmennetaan usein kokemuksen ja tottumuksen pohjalta silloinkin, kun vankka tutkimusnäyttö puoltaisi täysin päinvastaista toimintatapaa.

”Lajiliitoissa ja koko urheiluliikkeessä ei käytetä kansainvälistä tutkimustietoa siitä, mitkä asiat todella ovat keskeisiä huippu-urheilijaksi kasvamisen kannalta”, Salasuo harmittelee.

Hänen mukaansa vika on myös tutkijoissa, jotka eivät osaa muotoilla tuloksia käytäntöön hyödynnettäviksi.

Salasuo on tutkinut huippu-urheilijoita hankkeessa, jossa selvitettiin liki sadan huippu-urheilijan ja lähes 30 taiteilijan elämänkulkua. Tutkimustaan varten Salasuo kollegoineen kahlasi läpi yli 1 000 aihepiiristä tehtyä tutkimusta.

Tutkimusten viesti oli selvä: lahjakkaitakaan lapsia ei pidä omia vain yhden lajin pariin.

Huiput ovat usein aloittaneet liikuntaharrastuksen 6–7 vuoden iässä ja harrastaneet useita eri lajeja suunnilleen 12-vuotiaaksi asti.

Yhdestä kolmeen ohjattua harjoituskertaa viikossa riittää alle 12-vuotiaille lapsille, tietysti hieman lajista riippuen. Tärkeintä on omin päin tapahtuva harjoittelu, lajinomainen leikki, jossa vaikka kaverukset puuhastelevat lajista tuttujen pallojen, mailojen tai liikkeiden parissa.

Tämä ei vastaa kaikissa seuroissa ja lajeissa nykytodellisuutta.

Jo 8-vuotiailla voi olla viidet treenit viikossa. Aika ja vanhempien rahat eivät usein riitä useammille lajeille. Lisäksi esimerkiksi jalkapallo- ja jääkiekkoseurat voivat kieltää lasta liikkumasta näiden kahden lajin välillä, vaikka taitoa ja tarmoa olisi.

”Suomen oloissa olisi järkevämpää pelata talvella lätkää ja kesällä futista. Emme me muutu ilmastommekaan puolesta Brasiliaksi”, Salasuo sanoo.

Toisaalta monipuolinen harrastaminen mahdollistuu esimerkiksi HIFK:ssa jo yhden seuran sisällä. Myös Suomen mittapuulla suuri jalkapalloseura HJK sallii lapsille useiden lajien harrastamisen.

HIFK:ssa ei järjestetä kesällä lapsille jääkiekkoharjoituksia, mikä ohjaa jo itsessään muiden lajien pariin.

”HIFK:ssa on salibandya, jalkapalloa ja monia muita lajeja, ja teemme paljon lajien välistä yhteistyötä. Useiden lajien harrastaminen on ehdottomasti hyvästä, ja tulemme siihen kannustamaan”, HIFK:n junioripäällikkö Jari Riihinen kertoo.

Myös HJK:n poikien nappulaklubi- ja haastejoukkueiden valmennuspäällikkö Miika Takkula sanoo seuransa kannustavan lapsia monipuoliseen liikuntaan.

”Säädyllinen määrä ohjattuja harjoituksia ja lasten touhuaminen omalla ajalla niin, että he liikkuvat viikossa yli 20 tuntia, on paras yhdistelmä”, Takkula kertoo.

Ohjattuja harjoituksia on HIFK:n jääkiekkoa pelaaville 10–12-vuotiaille junioreille keskimäärin neljästi viikossa. HJK:ssa pelaajat harjoittelevat vastaavassa iässä kolmesti viikossa.

HJK pudotti 9–11-vuotiaiden ohjatut harjoitukset neljästä viikkokerrasta kolmeen, kun seurassa havaittiin, että niin suuri määrä harjoituksia niin aikaisessa vaiheessa johti väsymykseen ja palon katoamiseen liikunnasta.

Rennompi harrastaminen palvelisi tulevien huippu-urheilijoiden lisäksi sitä suurta joukkoa, jolle liikunta on vain hauska harrastus. Suurempi joukko pysyisi mukana liikunnassa pidempään ja huippua voisi tavoitella useampi halukas.

Yli 80 prosenttia lapsista ja nuorista on joskus harrastanut liikuntaa, mutta vain runsas kolmannes kuuluu tällä hetkellä johonkin seuraan. Trendi on laskeva.

Tytöt alkavat lopettaa urheiluharrastuksia jo yhdeksän vuoden iässä, pojat 10–12-vuotiaina. Useampi voisi pysyä harrastuksensa parissa, jos se vaatisi vähemmän aikaa ja rahaa.

Huipun saavuttaneilla urheilijoillakin harrastaminen on vakavoitunut yleensä vasta 12 ikävuoden jälkeen. Huipulle he ovat alkaneet toden teolla pyrkiä usein vasta 15 täytettyään, esimerkiksi hakemalla urheilulukioon. Sama havainto toistuu Salasuon mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa.

Salasuo ihmettelee myös, miksi lapsia jaetaan urheilujoukkueissa tasoryhmiin. Tiede ei ole hänen mukaansa linjauksen takana.

Jääkiekossa tasoryhmäjaottelu on lajiliittolähtöistä: seuroja kannustetaan luomaan tasoryhmiä ”mahdollisuuksien mukaan eritasoisille pelaajille”.

”Tasoryhmiä ollaan meillä aika lailla purkamassa, mutta yksittäinen seura ei pysty aina paljon tekemään liiton linjauksille”, Jari Riihinen muistuttaa.

Miika Takkulan mukaan HJK:ssa on taas nähty ja mitattu, että tasoryhmät tukevat lapsien oppimiskokemuksia paremmin kuin suuret, eritasoisista pelaajista koostuvat ryhmät.

”Jos esimerkiksi 35 samanikäistä ja eritasoista pelaajaa lyödään kaikki samaan ryhmään, on kurjaa, ettei joku pääse pelatessa välttämättä palloon ollenkaan. Ajatuksena on, että tasoryhmissä onnistumisen kokemukset ja lasten intressit menisivät paremmin yksiin.”

Urheiluseuroissa ja lajiliitoissa tutkimustietoa otetaan Salasuon mukaan toistaiseksi varsin vaihtelevasti vastaan.

”Monet eivät tiedä, mitä tutkimus liikunnan ja urheilun yhteydessä tarkoittaa ja miten sitä voisi hyödyntää. Kun on totuttu toimimaan kokemustiedon varassa, on uudenlaisen ajattelun omaksuminen hankalaa”, hän sanoo.

Se on luontevaa, sillä urheiluliike on lähtöjään paikallista kansalaistoimintaa. Tarkoitus oli kasvattaa lapsia ja nuoria terveeseen elämään ja tarjota heille hauskaa toimintaa.

Kokemustieto riittäisi edelleen lasten kohdalla, mutta Salasuon mukaan urheiluliikkeessä elää vahvana uskomus, että huippujen tekeminen pitää nykyisin aloittaa jo 7-vuotiaana.

”Nyt jo lastenkin urheilu on systemaattisempaa ja organisoidumpaa toimintaa, jossa pyritään ensisijaisesti panostamaan huippu-urheilijoiden kasvattamiseen”, Salasuo tiivistää.

Riihinen ja Takkula vakuuttavat, että ainakin HIFK:ssa ja HJK:ssa toimintaa pohjataan myös tutkimustietoon. Takkula oli tutustunut myös Salasuon kollegoineen kirjoittamaan tutkimushankkeeseen, Riihinen ei.

”Oman toiminnan reflektointi on ykkösasia, mutta seuraamme myös, mitä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa tehdään ja millaisia tutkimuksia julkaistaan. Mietimme, miten tutkimukset vertautuvat omaan toimintaamme, mutta emme lukkiudu yksittäiseen totuuteen, emmekä ota mitään tietoa pureskelematta vastaan”, Takkula kommentoi.

”Tutkimuksia analysoidaan meilläkin, ja omaa toimintaa pyritään parantamaan faktatiedon pohjalta”, Riihinen kertoo HIFK:n jääkiekkojaostosta.

Salasuon yhdessä Mikko Piispan ja Helena Huhdan kanssa tutkimushankkeesta kirjoittama kirja on herättänyt paljon huomiota, ja se julkaistiin viime viikolla myös englanniksi.

Jotkin seuroista ovat lähteneet uudistamaan toimintaansa sen esittelemien tutkimusten pohjalta.

”Huippu-urheilijoita kasvatetaan samoilla keinoilla, joilla palvellaan myös laajemman joukon harrastusta”, Salasuo tiivistää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Junioriurheilu
  • Liikunta
  • Lapset
  • Tiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

    2. 2

      Britannia perui yllättäen suomalais­tutkijan häädön maasta – ministeriö jopa soitti perään ja ”pyysi anteeksi vuolaasti”

    3. 3

      Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

    4. 4

      Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

    5. 5

      Suojelupoliisi: Turun puukottajasta tulleen vihjeen käsittely oli vastuullamme – ”On valitettavaa, että vaikka saimme vihjeen, tekoa ei kyetty estämään”

    6. 6

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    7. 7

      Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

    8. 8

      Hillary Clinton: Donald Trumpin käytös vaaliväittelyssä ahdisti – halusi sanoa ”peräänny, senkin hyypiö”

    9. 9

      Sukellusvene-Madsenin murhaepäily avasi vanhat tapaukset: Poliisi tutkii myös japanilaisnaisen paloittelumurhaa vuodelta 1986

    10. 10

      Ville Niinistö saattoi olla vihreiden kannatuksen tulppa – Sdp:ssä teoria herättää syvää huolta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    2. 2

      16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

    3. 3

      Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

    4. 4

      Afganistaniin heinäkuussa pakkopalautettu Zaki Hussaini lensi takaisin Suomeen – tukiryhmä auttoi oleskeluluvassa ja maksoi lennot

    5. 5

      Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

    6. 6

      Tanskan poliisi: sukellusveneestä löytyi paljon toimittaja Kim Wallin verta, merestä löydetty naisen ruumis on Kim Wallin

    7. 7

      Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

    8. 8

      Mikä nimeksi lapselle? Löydä HS:n vauvannimikoneella sinun ja kumppanisi yhteiset nimisuosikit

    9. 9

      Somessa raivostuttiin kuvasta, jossa ”laiskat maahanmuuttajat” istuskelevat penkillä Italiassa – kunnes selvisi, että penkillä istuivat Samuel L. Jackson ja Magic Johnson

    10. 10

      HS selvitti: Yksi Turun puukotuksista epäilty haki monta kertaa oleskelulupaa Ruotsista siinä onnistumatta – kertoi asuneensa Marokossa kadulla ja joutuneensa raiskatuksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    6. 6

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    7. 7

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    8. 8

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    9. 9

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    10. 10

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    11. Näytä lisää