Tiede

Tutkijat tietävät, miten riippuvuus syntyy, mutta sen hoitaminen on vaikeaa

Addiktioiden hoidossa kohteena aivoissa voisivat olla gabaneuronit. Niiden pitäisi hillitä kiihdyttävän ja innostavan dopamiinin vapautumista.

Riippuvuudesta kärsivän elämää seuratessa huomaa, että addiktoitunut jatkaa pahettaan, vaikka pahe ei tuottaisi enää mielihyvää.

Paljon tupakoivalla vain aamun ensimmäinen savuke maistuu ja tuntuu – eli aktivoi aivojen nikotiinireseptoreita. Lopun päivää tupakoija lähinnä pitää vieroitusoireet loitolla.

”Tupakasta tulee tapa. Moni tupakoija polttaa saatuaan työtehtävän valmiiksi. Samalla hän kävelee ja rentoutuu ja valmistautuu seuraavaan työhön”, farmakologian professori Esa Korpi sanoo.

Vahvaa huumetta käyttävä ei saa jatkossa yhtä voimakasta euforista kokemusta kuin ensimmäisellä kerralla. Silti hän voi uhrata huumeen vuoksi kaiken.

Miksi? Selitys on Korven mukaan se, että motivaatio ja mielihyvä eivät aina kulje samoja reittejä aivoissa.

Motivaation kannalta keskeinen tekijä on niin sanottu dopamiinirata. Se saa alkunsa aivo­alueesta, joka tunnetaan nimellä ventraalinen tegmentum (VTA).

Sieltä lähtevät dopamiinineuronien viejähaarakkeet. Ne vapauttavat kiihdyttävää ja innostavaa välittäjäainetta dopamiinia muihin aivojen osiin.

Aivojen VTA-alue liittyy keskeisesti palkkiokäyttäytymiseen, välttämiseen ja ehdolliseen oppimiseen. Muistatte ehkä Pavlovin koiran, joka yhdisti kellon äänen herkkupalaan.

VTA-alue liittyy yleisesti sen arviointiin, mikä on ihmiselle uutta ja oppimisen arvoista. Se on ihmislajin vanhimpia aivo­alueita.

”Tämä käy järkeen. Asioiden luokittelu palkitsevia tai rankaisevia kokemuksia tuottaviksi on ensimmäisiä selviytymiskykyisen keskushermoston tehtäviä", perinnöllisyystieteen professori Juha Partanen sanoo.

Dopamiinirata aiheuttaa kuitenkin riippuvuutta. Kun ihminen oppii jonkin toiminnan miellyttäväksi, hän toistaa sitä jatkossakin, tuotti se enää mielihyvää tai ei.

Opetus on se, että jos haluaa hillitä riippuvuutta, pitää katkaista dopamiinirata.

Tärkeiksi kohteiksi nousevat gabaneuronit, jotka hillitsevät dopamiinia välittävien neuronien toimintaa.

Gabaneuronit tuottavat aivojen tärkeintä hillitsevää välittäjäainetta gamma-aminovoihappoa eli gabaa. Dopamiiniradan tienoilla on aivan omanlaisiaan gabaneuroneita, joita Partanen kutsuu D-GABA-neuroneiksi.

Tässä on monien riippuvuutta aiheuttavien aineiden vaikutuskohta. Opioidit, kannabis, alkoholi ja bentsodiatsepiinit lamaavat näitä hillitseviä neuroneita.

Kun huumatut D-GABA-neuronit eivät ole enää hillitsemässä, dopamiinin eritys pääsee valloilleen. Ihminen kiihtyy ja innostuu, mikä jättää aivoihin pitkäkestoisen muistijäljen.

Kun riippuvainen ihminen käyttää jotakin kemikaalia, käytön pitkittyessä dopamiinirata turtuu. Muisto ensimmäisistä nousuista kuitenkin säilyy.

Dopamiinineuronit aktivoituvatkin nyt lähinnä ennen käyttöä, kun ihmiselle tulee tilaisuus tai muuten vain mukava tilanne ottaa huumaavaa ainetta.

”Hommasta tulee täysin tapa. Käyttäjälle ei ole merkitystä, mitä aivoissa tapahtuu aineen ottamisen jälkeen”, Korpi sanoo.

Addiktion estossa voisi olla hyvä idea vahvistaa ja tukea D-GABA-soluja, jotta nämä jaksavat hillitä dopamiinirataa.

Ongelma on se, että aivot ovat täynnä erilaisia gabaneuroneja. Psyykenlääkkeet, jotka vaikuttaisivat D-GABAan, vaikuttavat kaikkiin gabaneuroneihin. Siksi olisi tärkeää selvittää tarkasti, kuinka juuri hillitsevät neuronit eroavat muista.

Partasen ryhmä Viikin yliopistokampuksella selvittää hiirillä, mitkä geenisäätelijät saavat kehittyvän hermosolun erikoistumaan juuri D-GABA-soluksi.

”Kun mekanismit, toiminta ja neuronien erityisominaisuudet ymmärretään paremmin, voitaisiin ehkä kehittää täsmälääkkeitä, jotka vaikuttavat D-GABA-soluihin ja vain niihin.”

Samoin nykyisiä lääkkeitä voisi yrittää kehittää vähemmän riippuvuutta aiheuttaviksi.

Esimerkiksi diatsepaami on hyvä rauhoittava lääke, mutta siihen jää helposti koukkuun.

”Siinä voisi säilyttää rauhoittavan vaikutuksen, mutta se estää vaikutuksen D-GABA-neuroneihin, jolloin ehdollistumista ei tapahtuisi”, Partanen sanoo.

Tavoite on selkeä mutta hyvin vaikea. Ihmisaivot ovat universumin monimutkaisin järjestelmä.

Aivoissa on noin sata miljardia hermosolua eli neuronia. Yksi neuroni voi olla kytköksissä jopa sataantuhanteen muuhun neuroniin. Aivoissa arvioidaan olevan noin sata miljoonaa miljoonaa neuronien välistä kytköstä.

Myös VTA-alueen soluilla on huimasti takaisinkytkentöjä keskenään ja muualle aivoihin. Sitä paitsi D-GABA-neuronit jakautuvat ainakin kolmeen ryhmään.

”Hermoyhteyksiä on paljon enemmän kuin koskaan on osattu kuvitella. Uusilla työkaluilla kokonaisuuden hahmottaminen ei ole yksinkertaistunut vaan käynyt yhä monimutkaisemmaksi”, Korpi sanoo.

Nykytiedon mukaan hillitsijänä tunnetuista gabasoluista osa jopa aktivoi dopamiinineuroneja. Syynä on se, että peräkkäin osuu kaksi hillitsevää solua. Kun yksi hillitsijä hillitsee toista, kohteena olevan dopamiinisolun toiminta vain kiihtyy.

Vakavassa addiktiossa ja vieroituksen aikana homma menee taas kerran päälaelleen: silloin dopamiinisolut alisuorittavat. Tutkijoille aiheuttaa päänvaivaa pohtia, miten addikrioita voitaisiin hoitaa ilman että synnytetään uutta riippuvuutta.

Isoimmat lääketieteelliset läpimurrot, jotka perustuvat gaban vaikutuksen lisäämiseen aivoissa, alkavat olla historiaa. Ahdistusta lievittävä diatsepaami kehitettiin 1960-luvulla ja unilääke tsolpideemi 1980-luvulla.

”Siitä ei ole päästy helposti eteenpäin. Tuhansia eri molekyylejä on kokeiltu, mutta uutta läpimurtoa ei ole toistaiseksi tullut”, Korpi sanoo.

”Sinällään lupaavissa lääkeaineissa ilmenee usein pienelle osalle käyttäjistä sellaisia sivuvaikutuksia, että lääkettä ei voi ottaa kaupalliseen levitykseen.”

Korpi ryhmineen on tutkinut Meilahdessa vuosia GABA-neuroneita hiiren VTA-alueella. Kerta toisensa jälkeen tutkijat ovat yllättyneet, kun hiiret eivät käyttäydy oletetusti.

Kun dopamiinisoluja aktivoidaan rauhoittavilla lääkkeillä, hiirten pitäisi innostua niin, että ne palaavat ympäristöön, jossa ne kokivat dopamiinin nousut. Mutta toisin kävi. Ne välttelivät ympäristöä, joka muistutti dopamiinin altistuksesta.

”Voi hyvinkin olla, että addiktion hoitoon ei ikinä löydetä yhtä ihmepilleriä vaan että sen eri vaiheisiin löytyvät omat hoitonsa. Myös kuntouttavaa terapiaa on tärkeä kehittää edelleen”, Korpi sanoo.

Motivaation keskus

 Ventraalinen tegmentum (VTA) on pieni keskiaivojen alue, jossa tuotetaan dopamiinia ja lähetetään sitä muualle aivoihin.

 Keskeinen alue palkkiomekanismissa, motivaatiossa, huumeriippuvuudessa, tunnetilojen säätelyssä ja oppimisessa.

 Arviolta yli puolet VTA:n soluista on dopamiinineuroneita. Ne tuottavat kiihdyttävää ja innostavaa välittäjäainetta dopamiinia.

 Lisäksi alueella on paljon gabaneuroneita, jotka tuottavat hillitsevää gamma-aminovoihappoa eli gaba-välittäjäainetta, sekä glutamaattineuroneita, jotka tuottavat kiihdyttävää glutamaatti-välittäjäainetta.

 Gabaneuronit hillitsevät ja glutamaattineuronit kiihdyttävät dopamiinineuronien toimintaa.

 Ennen VTA:n ajateltiin sisältävän liki pelkästään dopamiinineuroneja. Viime vuosina sen solurakenne on osoittautunut monipuolisemmaksi.

 Nisäkkäiden VTA-alueet ovat huomattavan samanlaisia keskenään.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • riippuvuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

    2. 2

      Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

    3. 3

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    4. 4

      Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

    5. 5

      Helsinki lisäämässä merkittävästi paperittomien maahan­muuttajien palveluita – ”Haluamme tietää, keitä kaduillamme liikkuu”

    6. 6

      Britannia perui yllättäen suomalais­tutkijan häädön maasta – ministeriö jopa soitti perään ja ”pyysi anteeksi vuolaasti”

    7. 7

      Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

    8. 8

      Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

    9. 9

      16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

    10. 10

      Mikä nimeksi lapselle? Löydä HS:n vauvannimikoneella sinun ja kumppanisi yhteiset nimisuosikit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    2. 2

      16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

    3. 3

      Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

    4. 4

      Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

    5. 5

      Tanskan poliisi: sukellusveneestä löytyi paljon toimittaja Kim Wallin verta, merestä löydetty naisen ruumis on Kim Wallin

    6. 6

      Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

    7. 7

      Afganistaniin heinäkuussa pakkopalautettu Zaki Hussaini lensi takaisin Suomeen – tukiryhmä auttoi oleskeluluvassa ja maksoi lennot

    8. 8

      Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

    9. 9

      Mikä nimeksi lapselle? Löydä HS:n vauvannimikoneella sinun ja kumppanisi yhteiset nimisuosikit

    10. 10

      Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    6. 6

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    7. 7

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    8. 8

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    9. 9

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    10. 10

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    11. Näytä lisää