Valikko
Tiede

Juno-luotain saavutti Jupiterin viiden vuoden matkan jälkeen – ”Teitte juuri vaikeimman asian, jonka Nasa on koskaan tehnyt”

Juno lähestyi Jupiteria tiistaiaamuna ja pääsi onnistuneesti planeetan kiertoradalle noin kello seitsemältä Suomen aikaa. Avaruusluotain kiersi kaasujättiläistä viimeksi vuonna 2003.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Juno-luotain pääsi onnistuneesti Jupiterin kiertoradalle noin kello seitsemältä Suomen aikaa tiistaina.

”Tervetuloa Jupiteriin”, sanoi eräs tarkkailija Nasan laboratoriossa Pasadenan kaupungissa Kaliforniassa.

Viiden vuoden ja 2,7 miljardin kilometrin matkan taival päättyi onnistuneesti, ja saavutusta kuvailtiin tuoreeltaan ylevin sanankääntein.

”Te teitte juuri vaikeimman asian, jonka Nasa on koskaan tehnyt”, sanoi Nasan päätutkija Scott Bolton uutistoimisto AFP:n mukaan kollegoilleen sen jälkeen, kun Junon pääsy jättiplaneetan kiertoplaneetalle varmistui.

Junon tehtävänä on muun muassa tehdä havaintoja kaasuplaneetan sisäosista ja tuottaa tietoa, jonka avulla ymmärrys Jupiterin syntyhistoriasta tarkentuu.

Suuri osa luotaimen laitteistosta kytkettiin pois päältä viisi päivää ennen h-hetkeä, mutta ensimmäiset valokuvat kiertoradalta saapunevat maahan muutamassa päivässä.

Kautta Jupiterin! Asterix-sarjakuvissa toistuva lausahdus oli arkinen antiikin Roomassa. Vähän kuin ”jumalauta” suomeksi.

Jupiter oli roomalaisten ylin jumala. Hän päätti myös taivaista ja sen valoista. Siksi roomalaiset ristivät yötaivaan kirkkaan kohteen pääjumalansa mukaan.

Jupiterin nimi on säilynyt tähän päivään. Planeettojen jätti kuvattiin läheltä kuitenkin vasta aika äsken, joulukuussa 1973. Silloin Pioneer 10 -luotain kiisi 130 000 kilometrin päässä Jupiterin yläpilvistä.

Jupiterin valtava painovoima antoi Pioneerille lisää potkua. Lisävauhdilla se pääsi ulos aurinkokunnastamme. Sen jälkeen seitsemän luotainta on vauhdittanut matkaansa avaruudessa – kautta Jupiterin.

Tiistaiaamuna Suomen aikaa nähtiin jotain aivan muuta. Juno jarrutti aurinkokunnan suurimman planeetan lähellä.

Junon jarruraketit hidastivat luotainta 35 minuuttia. Jarrutus onnistui ja Juno asettui kiertämään Jupiteria ja sen napoja. Takana on 2,8 miljardia kilometriä. Junon matka Maasta kohteelle kesti viisi vuotta.

Juno tutkii Jupiteria ainakin 20 kuukautta soikealla radallaan. Lähimmillään se käy vain 4 670 kilometrin päässä kaasupilvien ylimmistä kerroksista.

Välillä sen on paettava kauemmas. Jupiterin magneettikenttä on niin vahva, että Junon sähkölaitteet ovat vaarassa kärähtää.

”Juno menee todella vaaralliselle alueelle”, sanoo planeettojen tutkija Scott Bolton, joka johtaa koko lentoa.

Säteily vastaa sataa miljoonaa tavallista hammasröntgeniä. Siksi Junon yhdeksän mittalaitetta on suljettu titaaniseen vaippaan, joka painaa 172 kiloa.

”Jupiteriin lensi itse asiassa panssarivaunu”, Bolton vertaa. Suojaavan kuoren sisällä ovat kamerat, magnetometrit ja eri ilmaisimia.

Juno ei ota aluksi edes kuvia. Sen laitteet on saapumisen ajaksi suojattu ja kytketty päältä. Kuvia tulee vasta elokuun lopulla. Junon tapahtumia ja kuvia voi seurata Nasan verkkosivulla.

Junoa Ennen Jupiteria on kiertänyt vain Galileo-luotain vuosina 1995–2003. Se kiersi kuitenkin myös Jupiterin kuita ja tutki asteroideja. Kaikkea Galileon keräämää dataa ei edes saatu talteen. Siksi moni asia Jupiterista jäi selvittämättä.

Juno on toista maata. Se keskittyy vain Jupiteriin ja on tarkin jättiplaneettaa tutkiva laite, sanoo Junon lähettänyt Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.

Juno yrittää selvittää ainakin kolme asiaa Jupiterista. Mikä on kaasukehän veden määrä? Onko Jupiterin valtavien kaasukerrosten uumenissa kiinteä ydin?

Miltä näyttävät Jupiterin napaseudut – omine revontulineen? Ne riehuvat tuhat kertaa rajumpina kuin Maassa. Siksi Jupiterin magneettikenttä kiinnostaa.

”Paluulle Jupiteriin oli huutava tarve”, perustelee Junoa Jonathan Lunine Cornellin yli­opistosta.

Jupiterin massa on 318 kertaa Maan massa, vaikka planeetta koostuu enimmäkseen keveistä alkuaineista, vedystä ja heliumista.

”Ajattelen Jupiteria usein planeettana, joka on ahminut steroideja”, Bolton sanoo.

Jupiter painaa kaksi kertaa enemmän kuin aurinkokuntamme muiden planeettojen massat yhdessä. Niiden joukossa ovat siis isot kaasujätit Saturnus, Neptunus ja Uranus.

Luonto näytti sukupolvi siten, miten Jupiterin massa vaikuttaa. Komeetta Shoemaker–Levy­ 9 murskautui Jupiterin pintaan heinäkuussa 1994.

Se hajosi jo ennen lopullista iskua 21 osaan. Kaasukerroksien pintaan jäi viikkojen ajoiksi muistoksi joukko mustia läikkiä.

Jupiterin massa kiihdyttää myös Junoa. Sen vauhti kohoaa Jupiterin kaasukerrosten lähellä yli 230 000 kilometriin tunnissa. Juno onkin kaikkien aikojen nopein laite avaruudessa.

Tuolla menolla Juno kiitäisi maan päällä Yhdysvaltain mantereen yli minuutissa, on Nasa laskenut.

Vuoden 2018 alkupuolella, 37 kierroksen jälkeen, Junon taru päättyy. Lennonjohto ohjaa sen alas kaasukehään. Ehkä kohteena on kuulu punainen piste.

Punainen piste on jättimyrsky, joka on vellonut Jupiterin pinnalla ainakin 150 vuotta. Myrskyn silmään sopisi useita maapalloja.

Surmansyöksynsä aikana Juno mittaa Jupiterin kaasuja. Alkeellista elämää kaasuista tuskin löytyy, mutta varmasti sen ainesosia: hiiltä, typpeä, metaania, ammoniakkia.

Niitä havaitsi jo Galileo-luotain.

”Kurkistamme pilvien yläpinnan sisälle kunnolla ensi kertaa”, Lunine sanoo.

Vilkaisu pilveen voi myös auttaa ymmärtämään pienen maapallon säätä ja myrskyjä.

Kurkistajasta tulee myös luotaimen nimi.

Juno sai näet nimensä ylijumala Jupiterin vaimosta. Juno oli jumalatar, joka tarinan mukaan sai kurkistaa pilviverhon läpi Jupiteria.

Näin Juno näki jumaluuden todellisen luonteen.

Kuinka ollakaan, Jupiter on isona planeettana vaikuttanut kohtaloomme maapallolla.

Vakiintuneen käsityksen mukaan Jupiter on aurinkokunnan järjestyspoliisi. Se imuroi lähi­avaruuden puhtaaksi ”romusta” eli asteroideista ja komeetoista.

Jupiter on myös vakauttanut pienempien planeettojen kuten maapallon ratoja.

Nyt asia nähdään myös toisin päin. Jupiter on myös ehkä singonnut Maahan asteroideja, jotka toivat maapallolle kaiken veden tai ainakin osan siitä.

Jupiter myös sysäsi pienemmät kaasuplaneetat Uranuksen ja Neptunuksen aurinkokunnan ulkoreunalle. Siellä kaksikko ei häiritse pienempien sisäplaneettojen tasaista kulkua.

Ihminen on tarkkaillut Jupiteria kaasuraitoja jo yli 400 vuotta.

Ensiksi tai ensimmäisten joukossa ne näki Galileo Galilei. Hän tajusi suunnata vaatimattoman kaukoputkensa Jupiteriin tammikuussa 1610.

Galilei löysi esimerkiksi Jupiterin neljä suurinta kuuta. Ne ovat Io, Europa, Kallisto ja Ganymedes.

”Aikoinaan Galileo havaitsi, että Jupiterin kuut muuttavat paikkaansa joka yö. Hän päätteli, että ne kiertävät Jupiteria. Se oli mullistavaa, maa ei ollutkaan kaiken keskipiste”, Nasan päätutkija Scott Bolton tunnelmoi tiedotustilaisuudessa tiistaiaamuna Suomen aikaa.

2020-luvulla noille kuille lentää useita luotaimia. Sitä ennen Jupiterin seutu on pienen – mutta panssaroidun – Junon tutkimusmaastoa.

Galilein muisto on ansaitusti lennolla mukana. Italian avaruusjärjestö teetti Junon kylkeen muistolaatan. Siinä on Galilein kuva ja teksti­kopio, jossa hän itse kertoo havainnoistaan.

Iso vaeltaja japainovoimalinko

 Jupiter on yötaivaan kirkkaimpia kohteita. Siksi eri kansat löysivät sen taivaalta jo vuosituhansia sitten, toisistaan riippumatta.

 Jupiter oli paitsi kirkas myös vaelsi taivaalla oudosti, kuten muutama muu taivaankappale. Nämä ”vaeltajat” ristittiin myöhemmin planeetoiksi.

 Planeettojen ympärille syntyi oppeja, joiden mukaan taivaankappaleet ennustaisivat ihmisten elämää: astrologia ja horoskoopit.

 Käsitys Jupiterista alkoi tarkentua, kun Galileo Galilei katsoi Jupiteriin pienellä kaukoputkella vuoden 1610 alussa.

 Jupiterin neljän ison kuun pimennysten avulla tanskalainen tähtitieteilijä Ole Rømer päätteli 1676, että valolla on rajallinen nopeus. Hän myös arvioi valon nopeutta. Se oli oikeansuuntainen.

 Ensimmäisen lähikuvan Jupiterista otti Pioneer 10 -luotain joulukuussa 1973.

 Sittemmin Jupiterin ohi on kulkenut seitsemän luotainta: Pioneer 10 ja 11 vuosina 1973 ja 1974, Voyager 1 ja 2 vuonna 1979, Ulysses 1992, Cassini 2000 ja New Horizons 2007. Jupiterin valtava painovoima antoi näille luotaimille lisää vauhtia. Vauhtia saa, kun lennonjohto ohjaa luotaimen planeetan liikkeen suuntaan. Luotain nappaa osan planeetan rataenergiasta.

 Jupiterin ympärillä ovat kieppuneet satelliitteina Galileo 1995–2003, ja nyt tiistaista alkaen Juno.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tähtitiede
  • Tiede
  • Planeetat
  • Timo Paukku

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    2. 2

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    3. 3

      Sipilän keskusta on vajonnut takaisin lähes kannatuksensa lähtökuoppaan – Mitä tapahtui?

    4. 4

      Atte Jääskeläinen vihjaa HS:n haastattelussa, että Yle voi irtautua Julkisen sanan neuvostosta

    5. 5

      Poliisi vahvistaa: Mies pakeni poliisia 20 tonnin kuormaajalla ja syöksyi sillalta alas Lahdessa – kuormaaja oli varastettu

    6. 6

      Syy jätevesien päätymiselle Munkkiniemen rantavesiin selvisi: Kilotolkulla rasvaa valutettu viemäriin – nyt selvitetään, mistä rasva on peräisin

    7. 7

      Porvoossa harvinainen nujakka: Venekuntien satamatappelu johti törmäykseen merellä ja takaa-ajoon Porvoonjoen suulla

    8. 8

      Katkokävelyä lääkehuurussa ja nimi hukassa, sijainti hämärän peitossa ja housut virtsassa – HS seurasi poliisin päättymätöntä tehtävää Helsingin keskustan ja Kisahallin putkan välillä

    9. 9

      Jussi Halla-aho haluaa unohtaa unohdetun kansan – minkä puolueen johtoon hän oikein pyrkii?

    10. 10

      Kahdeksankertainen maailmanmestari Antton Laine voimisteli pienenä salaa: ”Äiti piilotti välineeni, jotta en harrastaisi rytmistä voimistelua”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    2. 2

      Syy jätevesien päätymiselle Munkkiniemen rantavesiin selvisi: Kilotolkulla rasvaa valutettu viemäriin – nyt selvitetään, mistä rasva on peräisin

    3. 3

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    4. 4

      Suomeen paennut nigerialaisnainen kertoo poikajoukon polttaneen hänen tyttöystävänsä hengiltä – veivätkö tulkkausongelmat turvapaikan?

    5. 5

      Poliisi vahvistaa: Mies pakeni poliisia 20 tonnin kuormaajalla ja syöksyi sillalta alas Lahdessa – kuormaaja oli varastettu

    6. 6

      Aki Kaurismäki selitti suomalaisia sanontoja brittilehdelle: ”Brexit-propagandaa levittäneet katosivat kuin pieru Saharaan”

    7. 7

      Tuleva pormestari Jan Vapaa­vuori lyttää maakunta­uudistuksen, vaikka hänen oma puolueensa on ollut päättämässä siitä – ”Haitallisin uudistus miesmuistiin”

    8. 8

      Mitä on pikaruoka ilman lihaa? HS testasi ”sipsikaljavegaanin” kanssa Fafa’sin, Hesburgerin ja Kotipizzan vegaanimätöt

    9. 9

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    10. 10

      Kuuntelulaitteilla tehty tutkimus paljasti, miten eri tavalla isät puhuvat pojilleen ja tyttärilleen – tytöille kehosta, pojille pärjäämisestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    5. 5

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    6. 6

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    7. 7

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    8. 8

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    9. 9

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    10. 10

      Näin opetat lapsen syömään terveellä tavalla – Psykologi: Jos isä tavoittelee kesäkuntoa ja äiti syö vain salaattia, lapsen suhde ruokaan voi vinoutua

    11. Näytä lisää