Valikko
Tiede

Professori tyrmää persoonallisuus­testien käytön rekrytoinnissa: ”Johtajuutta ennustavia piirteitä on nolla”

Testit ennustavat huonosti ihmisten käytöstä ja ratkaisuja, sanoo Liisa Keltikangas-Järvinen.

Moni työpaikka heltiää tätä nykyä vasta ammattimaisen henkilöarvioinnin jälkeen. Tavalliseen testauspatteriin kuuluu osana persoonallisuustesti. Ajatuksena on, että ihmisen persoonallisuus ennustaa sitä, miten hän soveltuu hakemaansa työtehtävään.

Ei ennusta, tyrmää Helsingin yliopiston psykologian emeritaprofessori, temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen.

Professori on tutkinut vuosikymmeniä persoonallisuuden yhteyttä erilaisiin ilmiöihin. Uudessa kirjassaan ”Hyvät tyypit”– temperamentti ja työelämä hän selvittää, mitä merkitystä persoonallisuudella on työssä tai työpaikan hankinnassa.

Tavallisin persoonallisuustesti pisteyttää ihmiset viidellä eri ulottuvuudella. Niin sanottuihin viiteen suureen piirteeseen kuuluvat avoimuus uusille kokemuksille, tunnollisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, myöntyvyys tai sovinnollisuus ja neuroottisuus. Kullakin ulottuvuudella saa matalia tai korkeita lukemia sen mukaan, miten vastaa testin kysymyksiin.

”Persoonallisuustesteissä ei ole mitään vikaa. Ongelmia tulee siitä, miten niitä käytetään. Se ei vastaa nykytieteen käsitystä”, Keltikangas-Järvinen sanoo.

Professorin mielestä persoonallisuustestejä ei pitäisi lainkaan käyttää valittaessa ihmisiä johtotehtäviin, koska ne ennustavat huonosti käyttäytymistä ja toimintastrategioita.

”Persoonallisuus on vain yksi osa ihmisen laajaa kokonaisuutta. Persoonallisuuden ennustearvo ihmisen käytökselle on ihan marginaalinen. Se ennustaa vain muutamia prosentteja, parhaimmillaankin runsaan kymmenen prosenttia ihmisen käytöksestä. Siksi persoonallisuustesteillä ei ole paljon arvoa eikä niihin kannata tuhlata rahaa johtajavalinnoissa.”

Persoonallisuus ei määrää käyttäytymistä, koska ihmisellä on sisäinen autonomia.

”Ihminen valitsee toimintatapansa aikaisempien kokemusten ja monen muun tekijän valossa. Se tekee hänet joustavaksi käyttäytymään erilaisissa tilanteissa. Persoonallisuus on häviävän pieni osa tätä kokonaisuutta.”

”Mitä vaativammasta toiminnasta puhumme, esimerkiksi vaativasta johtajuudesta, sitä mitättömämpi on persoonallisuuden ennustearvo.”

Professorin mukaan persoonallisuus ja käytös tai toimintatyyli sekoitetaan usein toisiinsa. Siinä, miten ihminen toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kyse on käytöksestä eikä persoonallisuudesta.

Persoonallisuustestin käyttökelpoisuutta heikentää Keltikangas-Järvisen mukaan sekin, että tutkimuksista ei ole selvinnyt, mitkä piirteet ennustavat hyvää johtajuutta.

”Tutkimusta on paljon, ja se on kirjavaa. Väitetään mitä tahansa, jokin tutkimus löytyy aina sitä tukemaan.”

Keltikangas-Järvinen vetoaa yksittäisten tutkimusten sijasta niin sanottuihin meta-analyyseihin, joissa on tarkasteltu kaikkia aiheesta tehtyjä tutkimuksia kootusti. Niistä käy ilmi, onko jokin havainto toistunut useissa tutkimuksissa vai ei.

”Meta-analyyseissä johtajuutta ennustavia piirteitä on nolla.”

Persoonallisuustesteiltä puuttuu professorin mukaan myös tieteelliset kriteerit täyttävä normitus. Normituksella testin tulos voidaan suhteuttaa sen mukaan, miten yleinen se on jossakin väestössä. Persoonallisuuspiirre, kuten sosiaalisuus, on korkea tai matala vain suhteessa muihin. Pätevän vertailuaineiston tuottaminen olisi valtaisa työ, eikä sitä ole tehty.

Henkilöarviointeja tekevien psykologien mukaan persoonallisuustestit puoltavat paikkaansa yhtenä osana arviointia. Mukana on muutakin, kuten haastattelua ja älyllistä suorituskykyä mittaavia testejä.

Keltikangas-Järvistä puolustus ei vakuuta.

”Jos tiedetään, että persoonallisuustestistä ei ole mitään hyötyä, se on kallis ja turha satsaus. Pahimmillaan se voi johtaa virhevalintoihin, kun sen takia ei valita osaavia asiantuntijoita. Meillä ei ole varaa ylläpitää sellaista, millä ei ole tieteellistä pohjaa.”

Persoonallisuutta paremmin johtotehtävissä menestymistä ennustavat tutkimusten mukaan kognitiiviset kyvyt, kuten esimerkiksi kokonaisuuksien hallinta, syy- ja seuraussuhteiden taju sekä tiedonkäsittelyn nopeus.

”Näihin vain on kovin vähän yksilötasolle sopivia testejä”, professori huomauttaa.

Huonoin vaihtoehto henkilövalinnassa on pelkkä perinteinen haastattelu.

”Se mittaa vain haastattelijan ja haastateltavan yhteensopivuutta. Sillä taas ei ole käyttöä työelämässä.”

Samaa mieltä tavanomaisen haastattelun huonoudesta ovat psykologit, jotka tekevät henkilöarviointeja tai kehittävät niiden menetelmiä. He kuitenkin puolustavat persoonallisuustestejä.

Henkilöarviointeja tekevän Psyconin tutkimusjohtaja Mikael Nederström vetoaa hänkin meta-analyyseihin. Niissä tunnollisuus ennustaa poikkeuksetta työmenestystä. Korrelaatio on 0,3, mikä prosenteiksi muutettuna tarkoittaa sitä, että tunnollisuus selittää yhdeksän prosenttia työssä pärjäämisestä.

Nederströmin mukaan ennusteen pätevyyttä on verrattava vaihtoehtoisiin menetelmiin.

”Voin väittää, että persoonallisuustesti on hyvä ennustaja, koska se on parempi kuin maallikon tekemä arvio, joka on aika lähellä nollaa. Jos tunnollisuuden ennustearvo on 0,3, se on paljon parempi.”

Persoonallisuustestit parantavat henkilövalinnan osuvuutta, sanoo myös psykologisia testejä kehittävän ja myyvän Hogrefen menetelmäsuunnittelija Laura Honkaniemi.

”Persoonallisuus on arvioinnissa mukana yhtenä tekijänä, joka osaltaan vie arviota oikeaan suuntaan. Itse pitäisin meta-analyysin löytämiä korrelaatiota persoonallisuuspiirteiden ja esimiestyön välillä suhteellisen korkeina.”

Honkaniemen mielestä myös uusimpien persoonallisuustestien normitus on kunnossa. Yrityksen viimeisin testi perustuu runsaan 900 suomalaisen vertailuaineistoon. He edustavat suomalaista keskimääräistä väestöä, jonka suhteen testituloksia verrataan.

Joissain testeissä vertailuaineisto on kerätty erikseen soveltuvuustesteihin osallistuneilta ihmisiltä.

Myös Psyconin persoonallisuustesteissä on 2 000–10 000 henkilön normiaineisto.

Suomessa tehdään Nederströmin arvion mukaan vuodessa 10 000–15 000 henkilöarvioita rekrytoinneissa. Paljon suurempiakin lukuja on esitetty. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa vuonna 2004 esitettiin arvio, että konsulttiyritykset tekevät 100 000 henkilöarviointia vuodessa. Lukuun sisältynee muutakin kuin rekrytointien yhteydessä tehtyjä arvioita.

Arvioinnin hinta vaihtelee kovasti, 400 eurosta aina 3 000 euroon saakka.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • persoonallisuus
  • Psykologia
  • Johtajat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miten kävi Saaralle? ”Yritettiin tehdä kansainvälistä, tehtiin ihan Tokmannia”

    2. 2

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    3. 3

      Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

    4. 4

      Kongossa siepattu ruotsalainen YK:n työntekijä on löydetty kuolleena

    5. 5

      Kaupungeissa on jotain, mikä koettelee mielenterveyttä – urbaani psykoosi on kaupunkilaisten oma oireyhtymä

    6. 6

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    7. 7

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    8. 8

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    9. 9

      Yhdeksällä miljoonalla eurolla tietokoneita ja elektroniikkaa suoraan vääriin käsiin – näin Helsingin opetusviraston laitepetos onnistui

    10. 10

      Kasvukivut sekoittivat Finnairin – tässä selitys Miamin-lentojen perumiselle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    2. 2

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    3. 3

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    4. 4

      Opetan lukiossa asioita, joita en ole opiskellut päivääkään

    5. 5

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    6. 6

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    7. 7

      Nainen brittipolitiikassa on yhä sääriensä summa – tabloidin seksistinen kansikuva onnistui hätkähdyttämään jopa Britanniassa

    8. 8

      Tiedoksi niille, jotka surevat pakolaisten aiheuttamia kustannuksia: Leirittämällä ja eristämällä he vasta kalliiksi tulevatkin

    9. 9

      Rajan yli salakuljetetut liuskat paljastavat Pohjois-Korean arjen – Maailmalla kerää huomiota kirja, jonka tekijä on mysteeri

    10. 10

      Nainen ei saanut avioeroa Britanniassa – miljonääripariskunnan vaimon on pakko pysyä avioliitossa, vaikka mies valitti vanhasta syrjähypystä ja haukkui vaimoa julkisilla paikoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    6. 6

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    7. 7

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    8. 8

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    9. 9

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    10. 10

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    11. Näytä lisää