Valikko
Tiede

Professori tyrmää persoonallisuus­testien käytön rekrytoinnissa: ”Johtajuutta ennustavia piirteitä on nolla”

Testit ennustavat huonosti ihmisten käytöstä ja ratkaisuja, sanoo Liisa Keltikangas-Järvinen.

Moni työpaikka heltiää tätä nykyä vasta ammattimaisen henkilöarvioinnin jälkeen. Tavalliseen testauspatteriin kuuluu osana persoonallisuustesti. Ajatuksena on, että ihmisen persoonallisuus ennustaa sitä, miten hän soveltuu hakemaansa työtehtävään.

Ei ennusta, tyrmää Helsingin yliopiston psykologian emeritaprofessori, temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen.

Professori on tutkinut vuosikymmeniä persoonallisuuden yhteyttä erilaisiin ilmiöihin. Uudessa kirjassaan ”Hyvät tyypit”– temperamentti ja työelämä hän selvittää, mitä merkitystä persoonallisuudella on työssä tai työpaikan hankinnassa.

Tavallisin persoonallisuustesti pisteyttää ihmiset viidellä eri ulottuvuudella. Niin sanottuihin viiteen suureen piirteeseen kuuluvat avoimuus uusille kokemuksille, tunnollisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, myöntyvyys tai sovinnollisuus ja neuroottisuus. Kullakin ulottuvuudella saa matalia tai korkeita lukemia sen mukaan, miten vastaa testin kysymyksiin.

”Persoonallisuustesteissä ei ole mitään vikaa. Ongelmia tulee siitä, miten niitä käytetään. Se ei vastaa nykytieteen käsitystä”, Keltikangas-Järvinen sanoo.

Professorin mielestä persoonallisuustestejä ei pitäisi lainkaan käyttää valittaessa ihmisiä johtotehtäviin, koska ne ennustavat huonosti käyttäytymistä ja toimintastrategioita.

”Persoonallisuus on vain yksi osa ihmisen laajaa kokonaisuutta. Persoonallisuuden ennustearvo ihmisen käytökselle on ihan marginaalinen. Se ennustaa vain muutamia prosentteja, parhaimmillaankin runsaan kymmenen prosenttia ihmisen käytöksestä. Siksi persoonallisuustesteillä ei ole paljon arvoa eikä niihin kannata tuhlata rahaa johtajavalinnoissa.”

Persoonallisuus ei määrää käyttäytymistä, koska ihmisellä on sisäinen autonomia.

”Ihminen valitsee toimintatapansa aikaisempien kokemusten ja monen muun tekijän valossa. Se tekee hänet joustavaksi käyttäytymään erilaisissa tilanteissa. Persoonallisuus on häviävän pieni osa tätä kokonaisuutta.”

”Mitä vaativammasta toiminnasta puhumme, esimerkiksi vaativasta johtajuudesta, sitä mitättömämpi on persoonallisuuden ennustearvo.”

Professorin mukaan persoonallisuus ja käytös tai toimintatyyli sekoitetaan usein toisiinsa. Siinä, miten ihminen toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kyse on käytöksestä eikä persoonallisuudesta.

Persoonallisuustestin käyttökelpoisuutta heikentää Keltikangas-Järvisen mukaan sekin, että tutkimuksista ei ole selvinnyt, mitkä piirteet ennustavat hyvää johtajuutta.

”Tutkimusta on paljon, ja se on kirjavaa. Väitetään mitä tahansa, jokin tutkimus löytyy aina sitä tukemaan.”

Keltikangas-Järvinen vetoaa yksittäisten tutkimusten sijasta niin sanottuihin meta-analyyseihin, joissa on tarkasteltu kaikkia aiheesta tehtyjä tutkimuksia kootusti. Niistä käy ilmi, onko jokin havainto toistunut useissa tutkimuksissa vai ei.

”Meta-analyyseissä johtajuutta ennustavia piirteitä on nolla.”

Persoonallisuustesteiltä puuttuu professorin mukaan myös tieteelliset kriteerit täyttävä normitus. Normituksella testin tulos voidaan suhteuttaa sen mukaan, miten yleinen se on jossakin väestössä. Persoonallisuuspiirre, kuten sosiaalisuus, on korkea tai matala vain suhteessa muihin. Pätevän vertailuaineiston tuottaminen olisi valtaisa työ, eikä sitä ole tehty.

Henkilöarviointeja tekevien psykologien mukaan persoonallisuustestit puoltavat paikkaansa yhtenä osana arviointia. Mukana on muutakin, kuten haastattelua ja älyllistä suorituskykyä mittaavia testejä.

Keltikangas-Järvistä puolustus ei vakuuta.

”Jos tiedetään, että persoonallisuustestistä ei ole mitään hyötyä, se on kallis ja turha satsaus. Pahimmillaan se voi johtaa virhevalintoihin, kun sen takia ei valita osaavia asiantuntijoita. Meillä ei ole varaa ylläpitää sellaista, millä ei ole tieteellistä pohjaa.”

Persoonallisuutta paremmin johtotehtävissä menestymistä ennustavat tutkimusten mukaan kognitiiviset kyvyt, kuten esimerkiksi kokonaisuuksien hallinta, syy- ja seuraussuhteiden taju sekä tiedonkäsittelyn nopeus.

”Näihin vain on kovin vähän yksilötasolle sopivia testejä”, professori huomauttaa.

Huonoin vaihtoehto henkilövalinnassa on pelkkä perinteinen haastattelu.

”Se mittaa vain haastattelijan ja haastateltavan yhteensopivuutta. Sillä taas ei ole käyttöä työelämässä.”

Samaa mieltä tavanomaisen haastattelun huonoudesta ovat psykologit, jotka tekevät henkilöarviointeja tai kehittävät niiden menetelmiä. He kuitenkin puolustavat persoonallisuustestejä.

Henkilöarviointeja tekevän Psyconin tutkimusjohtaja Mikael Nederström vetoaa hänkin meta-analyyseihin. Niissä tunnollisuus ennustaa poikkeuksetta työmenestystä. Korrelaatio on 0,3, mikä prosenteiksi muutettuna tarkoittaa sitä, että tunnollisuus selittää yhdeksän prosenttia työssä pärjäämisestä.

Nederströmin mukaan ennusteen pätevyyttä on verrattava vaihtoehtoisiin menetelmiin.

”Voin väittää, että persoonallisuustesti on hyvä ennustaja, koska se on parempi kuin maallikon tekemä arvio, joka on aika lähellä nollaa. Jos tunnollisuuden ennustearvo on 0,3, se on paljon parempi.”

Persoonallisuustestit parantavat henkilövalinnan osuvuutta, sanoo myös psykologisia testejä kehittävän ja myyvän Hogrefen menetelmäsuunnittelija Laura Honkaniemi.

”Persoonallisuus on arvioinnissa mukana yhtenä tekijänä, joka osaltaan vie arviota oikeaan suuntaan. Itse pitäisin meta-analyysin löytämiä korrelaatiota persoonallisuuspiirteiden ja esimiestyön välillä suhteellisen korkeina.”

Honkaniemen mielestä myös uusimpien persoonallisuustestien normitus on kunnossa. Yrityksen viimeisin testi perustuu runsaan 900 suomalaisen vertailuaineistoon. He edustavat suomalaista keskimääräistä väestöä, jonka suhteen testituloksia verrataan.

Joissain testeissä vertailuaineisto on kerätty erikseen soveltuvuustesteihin osallistuneilta ihmisiltä.

Myös Psyconin persoonallisuustesteissä on 2 000–10 000 henkilön normiaineisto.

Suomessa tehdään Nederströmin arvion mukaan vuodessa 10 000–15 000 henkilöarvioita rekrytoinneissa. Paljon suurempiakin lukuja on esitetty. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa vuonna 2004 esitettiin arvio, että konsulttiyritykset tekevät 100 000 henkilöarviointia vuodessa. Lukuun sisältynee muutakin kuin rekrytointien yhteydessä tehtyjä arvioita.

Arvioinnin hinta vaihtelee kovasti, 400 eurosta aina 3 000 euroon saakka.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • persoonallisuus
  • Psykologia
  • Johtajat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    2. 2

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    3. 3

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    4. 4

      Avanne toi Sauli Suomiselle viisi tuntia lisää vuorokauteen – ”Haaveilen edelleen normaalista ja kivuttomasta elämästä”

    5. 5

      Aija Särkijärvi, 90, nukkuu joskus samoissa lakanoissa neljä viikkoa – iäkkäiden kotihoitajia uuvuttavat paheneva kiire ja entistä sairaammat asiakkaat

    6. 6

      Poliisi epäilee Uber Finlandia luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta – maajohtaja Joel Järvisen omaisuutta saatetaan takavarikoida

    7. 7

      Venäjä uhkaa kieltää viestipalvelun käytön, uutissivuston mukaan Telegram on siirtänyt työntekijänsä Suomeen – HS etsi heitä venäläisomisteisesta lomakeskuksesta Savitaipaleella

    8. 8

      Liikaa mukavuutta, helppoutta, hauskuutta ja ärsykkeiden yltäkylläisyyttä – Oppimistulosten heikentyminen johtuu yleisen ilmapiirin muutoksesta

    9. 9

      Yhä useampi sanoo ”mä” ja ”alkaa tekeen” – Tarkoittaako kieltä hiova kaupungistuminen, että kaikki puhuvat kohta samaa murretta?

    10. 10

      DN: Venäläisen ja ruotsalaisen sotilaskoneen kohtaaminen Itämerellä oli niin vaarallinen, että ruotsalaiskone joutui palaamaan kotiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    2. 2

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    3. 3

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    4. 4

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    5. 5

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    6. 6

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    7. 7

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    8. 8

      Miten tämä on edes tapahtunut? Hautakiven pala päätyi katukiveksi Espoossa

    9. 9

      Dramaattiset kuvat ja video näyttävät Espoon polttopulloiskun täystuhon: pitsat jäivät pöytiin, kun asiakkaat pakenivat räjähdysmäistä paloa

    10. 10

      ”Tuntui kuin koko talo räjähtäisi” – Pitseriaan tehtiin omistajan mukaan polttopulloisku Espoossa, poliisi ottanut useita kiinni

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    5. 5

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    11. Näytä lisää