Valikko
Tiede

1700-luvun hyötypuutarhassa kasvavat Pommerin sodasta tuotu peruna ja rottia karkottava lipstikka

Louhisaaren laatikkoviljelmä noudattaa ohjeita, jotka Pietari Kalm antoi suosituilla luennoillaan Turun Akatemiassa.



Tänä kesänä Askaisissa Turun lähellä sijaitsevan Louhisaaren kartanolinnan puistoon on perustettu erikoinen kasvimaa. Sen ohjeet antoi Turun Akatemian talousopin professori Pietari Kalm vuonna 1769 pitämillään luennoilla.


Luentosarja oli niin suosittu, että tuolit loppuivat kesken. Saliin tungeksi kolme neljäsosaa yliopiston silloisista opiskelijoista, yhteensä puolentoista sataa innokasta.


Kalm puhui siitä, miten puutarha perustetaan. Tietoa tarvittiin kipeästi maassa, joka yritti elpyä paljon nykyisiä lamoja pahemmista kurimuksista. Oli sinnitelty isovihan ja pikkuvihan ajat, jolloin Venäjä miehitti Suomea, sekä pieneen jääkauteen liittyvät hyiset säät.


Ankarissa oloissa torppia autioitui ja peltoja kasvoi umpeen. Kahden sukupolven aikana maanviljelyn perimätieto ehti lähes hävitä, kertoo museopuutarhuri Aaja Peura. Hän tekee väitöskirjaa kalmilaisista puutarhoista Aalto-yliopistossa.



Kansalliskirjastossa on säilynyt käsin kirjoitetut muistiinpanot Kalmin luennoista. Ne sisältävät yksinkertaisia, tarkkoja neuvoja, jotka on selvästi suunnattu tietämättömille.


Opiskelijat pystyivät kirjaamaan kaiken ylös, koska tuohon aikaan luennoitsija saneli asian kerrallaan ja piti joka välissä niin pitkiä taukoja, että hitainkin sai raapustettua sisällön talteen.


Tällä menetelmällä opit levisivät tehokkaasti. Niiden ensimmäinen yleisö oli tulevia maanomistajia, aateliston, papiston ja porvariston perillisiä. Luentojen vaikutus näkyy vieläkin ruokapöydissämme. Kalm opasti viljelemään muun muassa perunan, parsan ja maa-artisokan kaltaisia, meille tuttuja mutta 1700-luvun suomalaisille eksoottisia kasveja.


Hyödyn ajalla Kalmin oppiala, talousoppi, käsitteli sitä, miten saada maa tuottamaan ja miten korvata ulkomailta tuotuja elintarvikkeita kotimaisilla. Niinpä Kalm keskittyi ravintona ja lääkkeinä käytettäviin kasveihin.


”Kasvin kauneus oli yksi hyöty, mutta ei ensisijainen tarkoitus”, Peura sanoo. Pionejakin kasvatettiin, mutta ei pelkästään kukan koreuden tai tuoksun vuoksi. Kasvin lehtiä sekoitettiin yleiskuntoa parantaviin teesekoituksiin ja juurirusennetta lisättiin supistaviin voiteisiin. Mustia salkoruusuja taas vaalittiin siksi, että niiden tummanpuhuvista terälehdistä uutettiin mustetta.


Laatikkoviljely on viime vuosina tullut uudestaan muotiin, mutta alun perin keksinnön teki Suomessa tunnetuksi Kalm. Hänen viljelylaatikkonsa olivat mitoiltaan ihanteelliset: niin suuret, että satoa saadaan, ja niin pienet, että työntekijän kädet yltävät kurkottelematta koko alalle.



Lisäksi Louhisaaren opastava puutarhuri Heli Hämäläinen-Laanaya kehuu, että tukevan ja kyllin korkean rakennelman kulmalle on mukava istua levähtämään. Se on hyvä tehdäkin silloin tällöin, ettei aivan uuvuta itseään, sillä hänen mukaansa ”ihmisestä lähtevät voimat ennen kuin puutarhuri”.


”Laatikoissa on pohjimmaisena palanutta hevosenlantaa”, hän kertoo. Se muodostaa kolmasosan multapatsaan korkeudesta ja toimii etenkin lämmönlähteenä, pitkäjuurisimmille kasveille myös lannoitteena.


Neliön malliset laatikot on sijoitettu symmetriseksi ruudukoksi. Siellä täällä on tyhjiä kohtia, joiden keskelle on istutettu esimerkiksi mulperipuun taimia.


Kunhan ne varttuvat, ne luovat juuri sopivaa varjoa tarhaan. Tätä nykyä aurinko porottaa puutarhaan esteettä aamusta iltaan, mistä seuraa, että sitä on kasteltava tuon tuosta.


Kalm itse yritti sitkeästi kasvattaa mulperipuita ja niiden lehtiä syöviä silkkiperhosen toukkia. Hän näet haaveili silkkiteollisuuden luomisesta Pohjolaan.


Kovat talvet tappoivat puut, mutta Louhisaareen istutetut yksilöt saattavat hyvinkin selvitä. Kartanolinnan puistossa kasvaa nimittäin muhkea mulperipuu, joka on selvinnyt jo yli 30 vuoden pakkasista.


Suurin osa Louhisaaren laatikoiden kasveista on peräisin Kaarinassa sijaitsevan Pukkilan kartanon ryytimaalta. Se oli toteutettu vuodelta 1762 säästyneen tiluskartan mukaan ja edusti kalmilaista ihannepuutarhaa.


Nyt tuo museopuutarha on jäänyt nukkumaan Ruususen unta, mutta kasvit ovat saaneet uuden kodin Louhisaaressa. Ne on siirretty siemeninä tai pistokkaina, ainuttakaan juurakkoa ei ole kaivettu maasta kokonaisena, vakuuttaa Peura. Hänen kanssaan kasveja käsittelivät Luonnonvarakeskuksen ja Maaseutuopisto Livian asiantuntijat.


”Louhisaaressa on nyt noin 80 eri lajiketta. Kaikki ovat sellaisia, jotka olisivat voineet kasvaa 1700-luvun lopun puutarhassa”, Peura toteaa. Hänen visionsa on, että paikalle syntyy kansallinen museokasvikokoelma.


Aarteisiin kuuluu muun muassa sinipunakuorinen peruna Vaaniin Herkku. Sen lahjoittanut Heimo Outola viljelee lajiketta Kiukaisissa kolmannessa sukupolvessa.


Hänen suvussaan kulkevan tiedon mukaan ensimmäiset mukulat toi Pommerin sodasta satakuntalainen Joseph Dunderman. Niitä saatiin muun muassa Eurassa sijaitsevaan Vaaniin kartanoon, jossa Outolan isoäiti Ida Emilia Fält oli piikana 1900-luvun alkuvuosina. Hänen mukanaan peruna päätyi Kiukaisiin.


Pommerin seudulla perunaa oli pakko viljellä. Fredrik Suuri uhkasi silpoa talonpoikien nenät ja korvat, jollei pelloilla kasva mukuloita.


Louhisaaressa on myös harvinainen pärskäjuuri. Peura epäilee, että se on saanut alkunsa siemenistä, jotka Kalm toi Amerikan-matkaltaan. Tämä kertoo, kuinka intiaanit kastelivat hyvin myrkyllisen kasvin mehuun maissinsiemeniä, jotta linnut eivät söisi niitä.


Nykyisin menetelmää kutsutaan peittaukseksi. Sillä suojellaan yhä siemeniä taudeilta ja tuhohyönteisiltä, tosin toisin ainein. Sitä, mihin pärskäjuurta Kalmin aikaan käytettiin, ei tiedetä.


Yhdessä laatikossa rehottaa lipstikka. Monin paikoin maailmassa rohtoa on pidetty erityisen voimallisena afrodisiakkina eli lemmennostattajana. Suomessa sen avulla häädettiin kyitä ja rottia.


Tutkimusretkeilijä ja suosittu opettaja

  Pietari Kalm (1716–1779) oli omana aikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuin tiedemies.

  Opiskeli Turun Akatemiassa mineralogiaa ja kuunteli luentoja luonnonhistoriasta.

  Oli Carl von Linnén oppilas Uppsalan yliopistossa.

  Teki tutkimusretken Pohjois-Amerikkaan 1747–1751. Keräsi, kuivasi ja toimitti Linnén määritettäväksi ainakin 90 kasvilajia.

  Yritti kasvattaa uudelta manterelta tuomiaan siemeniä Suomessa, mutta monet kokeista epäonnistuivat.

  Opettajana onnistui kuitenkin niin hyvin, että häntä kutsutaan Suomen puutarhatalouden isäksi.

  Luennoi Turussa myös mineralogiasta, kemiasta, kasvi- ja eläintieteestä, vuoriteollisuudesta, käsiteollisuudesta ja kaupankäynnistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Historia
  • kasvitiede
  • Arja Kivipelto
  • Sanoma Pro
Luetuimmat
  1. 1

    Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

  2. 2

    Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

  3. 3

    22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

  4. 4

    Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

  5. 5

    Poikkeuksellinen ”Arboga-naisen” rikosvyyhti kuohuttaa Ruotsissa – epäillään murhanneen oman isänsä ja ex-puolisonsa, myös entinen poikaystävä syytettynä

  6. 6

    Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

  7. 7

    Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

  8. 8

    Mystinen ”Jakke” lyöttäytyy vierailulle ihmisten koteihin ja vie niistä tavaraa – poliisi pyytää vinkkejä koko pääkaupunkiseudulta

  9. 9

    Kampin metroaseman sisäänkäynnin päälle aiotaan rakentaa uusi iso terveyskeskus

  10. 10

    Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

  2. 2

    Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

  3. 3

    Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

  4. 4

    ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

  5. 5

    Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

  6. 6

    Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

  7. 7

    Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

  8. 8

    Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen: ”Väkivalta- ja seksuaalirikoksista on annettu kohtuullisen lieviä tuomioita”

  9. 9

    Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

  10. 10

    Kyllä, Donald Trumpin työpöydällä on nappi, jota painamalla saa Cokista – internet tietysti rakastaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

  2. 2

    ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

  3. 3

    Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

  4. 4

    Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

  5. 5

    Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

  6. 6

    Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

  7. 7

    Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

  8. 8

    Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

  9. 9

    Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

  10. 10

    Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

  11. Näytä lisää