Tiede

Valikko
Tiede

1700-luvun hyötypuutarhassa kasvavat Pommerin sodasta tuotu peruna ja rottia karkottava lipstikka

Louhisaaren laatikkoviljelmä noudattaa ohjeita, jotka Pietari Kalm antoi suosituilla luennoillaan Turun Akatemiassa.

Tänä kesänä Askaisissa Turun lähellä sijaitsevan Louhisaaren kartanolinnan puistoon on perustettu erikoinen kasvimaa. Sen ohjeet antoi Turun Akatemian talousopin professori Pietari Kalm vuonna 1769 pitämillään luennoilla.

Luentosarja oli niin suosittu, että tuolit loppuivat kesken. Saliin tungeksi kolme neljäsosaa yliopiston silloisista opiskelijoista, yhteensä puolentoista sataa innokasta.

Kalm puhui siitä, miten puutarha perustetaan. Tietoa tarvittiin kipeästi maassa, joka yritti elpyä paljon nykyisiä lamoja pahemmista kurimuksista. Oli sinnitelty isovihan ja pikkuvihan ajat, jolloin Venäjä miehitti Suomea, sekä pieneen jääkauteen liittyvät hyiset säät.

Ankarissa oloissa torppia autioitui ja peltoja kasvoi umpeen. Kahden sukupolven aikana maanviljelyn perimätieto ehti lähes hävitä, kertoo museopuutarhuri Aaja Peura. Hän tekee väitöskirjaa kalmilaisista puutarhoista Aalto-yliopistossa.

Kansalliskirjastossa on säilynyt käsin kirjoitetut muistiinpanot Kalmin luennoista. Ne sisältävät yksinkertaisia, tarkkoja neuvoja, jotka on selvästi suunnattu tietämättömille.

Opiskelijat pystyivät kirjaamaan kaiken ylös, koska tuohon aikaan luennoitsija saneli asian kerrallaan ja piti joka välissä niin pitkiä taukoja, että hitainkin sai raapustettua sisällön talteen.

Tällä menetelmällä opit levisivät tehokkaasti. Niiden ensimmäinen yleisö oli tulevia maanomistajia, aateliston, papiston ja porvariston perillisiä. Luentojen vaikutus näkyy vieläkin ruokapöydissämme. Kalm opasti viljelemään muun muassa perunan, parsan ja maa-artisokan kaltaisia, meille tuttuja mutta 1700-luvun suomalaisille eksoottisia kasveja.

Hyödyn ajalla Kalmin oppiala, talousoppi, käsitteli sitä, miten saada maa tuottamaan ja miten korvata ulkomailta tuotuja elintarvikkeita kotimaisilla. Niinpä Kalm keskittyi ravintona ja lääkkeinä käytettäviin kasveihin.

”Kasvin kauneus oli yksi hyöty, mutta ei ensisijainen tarkoitus”, Peura sanoo. Pionejakin kasvatettiin, mutta ei pelkästään kukan koreuden tai tuoksun vuoksi. Kasvin lehtiä sekoitettiin yleiskuntoa parantaviin teesekoituksiin ja juurirusennetta lisättiin supistaviin voiteisiin. Mustia salkoruusuja taas vaalittiin siksi, että niiden tummanpuhuvista terälehdistä uutettiin mustetta.

Laatikkoviljely on viime vuosina tullut uudestaan muotiin, mutta alun perin keksinnön teki Suomessa tunnetuksi Kalm. Hänen viljelylaatikkonsa olivat mitoiltaan ihanteelliset: niin suuret, että satoa saadaan, ja niin pienet, että työntekijän kädet yltävät kurkottelematta koko alalle.

Lisäksi Louhisaaren opastava puutarhuri Heli Hämäläinen-Laanaya kehuu, että tukevan ja kyllin korkean rakennelman kulmalle on mukava istua levähtämään. Se on hyvä tehdäkin silloin tällöin, ettei aivan uuvuta itseään, sillä hänen mukaansa ”ihmisestä lähtevät voimat ennen kuin puutarhuri”.

”Laatikoissa on pohjimmaisena palanutta hevosenlantaa”, hän kertoo. Se muodostaa kolmasosan multapatsaan korkeudesta ja toimii etenkin lämmönlähteenä, pitkäjuurisimmille kasveille myös lannoitteena.

Neliön malliset laatikot on sijoitettu symmetriseksi ruudukoksi. Siellä täällä on tyhjiä kohtia, joiden keskelle on istutettu esimerkiksi mulperipuun taimia.

Kunhan ne varttuvat, ne luovat juuri sopivaa varjoa tarhaan. Tätä nykyä aurinko porottaa puutarhaan esteettä aamusta iltaan, mistä seuraa, että sitä on kasteltava tuon tuosta.

Kalm itse yritti sitkeästi kasvattaa mulperipuita ja niiden lehtiä syöviä silkkiperhosen toukkia. Hän näet haaveili silkkiteollisuuden luomisesta Pohjolaan.

Kovat talvet tappoivat puut, mutta Louhisaareen istutetut yksilöt saattavat hyvinkin selvitä. Kartanolinnan puistossa kasvaa nimittäin muhkea mulperipuu, joka on selvinnyt jo yli 30 vuoden pakkasista.

Suurin osa Louhisaaren laatikoiden kasveista on peräisin Kaarinassa sijaitsevan Pukkilan kartanon ryytimaalta. Se oli toteutettu vuodelta 1762 säästyneen tiluskartan mukaan ja edusti kalmilaista ihannepuutarhaa.

Nyt tuo museopuutarha on jäänyt nukkumaan Ruususen unta, mutta kasvit ovat saaneet uuden kodin Louhisaaressa. Ne on siirretty siemeninä tai pistokkaina, ainuttakaan juurakkoa ei ole kaivettu maasta kokonaisena, vakuuttaa Peura. Hänen kanssaan kasveja käsittelivät Luonnonvarakeskuksen ja Maaseutuopisto Livian asiantuntijat.

”Louhisaaressa on nyt noin 80 eri lajiketta. Kaikki ovat sellaisia, jotka olisivat voineet kasvaa 1700-luvun lopun puutarhassa”, Peura toteaa. Hänen visionsa on, että paikalle syntyy kansallinen museokasvikokoelma.

Aarteisiin kuuluu muun muassa sinipunakuorinen peruna Vaaniin Herkku. Sen lahjoittanut Heimo Outola viljelee lajiketta Kiukaisissa kolmannessa sukupolvessa.

Hänen suvussaan kulkevan tiedon mukaan ensimmäiset mukulat toi Pommerin sodasta satakuntalainen Joseph Dunderman. Niitä saatiin muun muassa Eurassa sijaitsevaan Vaaniin kartanoon, jossa Outolan isoäiti Ida Emilia Fält oli piikana 1900-luvun alkuvuosina. Hänen mukanaan peruna päätyi Kiukaisiin.

Pommerin seudulla perunaa oli pakko viljellä. Fredrik Suuri uhkasi silpoa talonpoikien nenät ja korvat, jollei pelloilla kasva mukuloita.

Louhisaaressa on myös harvinainen pärskäjuuri. Peura epäilee, että se on saanut alkunsa siemenistä, jotka Kalm toi Amerikan-matkaltaan. Tämä kertoo, kuinka intiaanit kastelivat hyvin myrkyllisen kasvin mehuun maissinsiemeniä, jotta linnut eivät söisi niitä.

Nykyisin menetelmää kutsutaan peittaukseksi. Sillä suojellaan yhä siemeniä taudeilta ja tuhohyönteisiltä, tosin toisin ainein. Sitä, mihin pärskäjuurta Kalmin aikaan käytettiin, ei tiedetä.

Yhdessä laatikossa rehottaa lipstikka. Monin paikoin maailmassa rohtoa on pidetty erityisen voimallisena afrodisiakkina eli lemmennostattajana. Suomessa sen avulla häädettiin kyitä ja rottia.

Tutkimusretkeilijä ja suosittu opettaja

  Pietari Kalm (1716–1779) oli omana aikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuin tiedemies.

  Opiskeli Turun Akatemiassa mineralogiaa ja kuunteli luentoja luonnonhistoriasta.

  Oli Carl von Linnén oppilas Uppsalan yliopistossa.

  Teki tutkimusretken Pohjois-Amerikkaan 1747–1751. Keräsi, kuivasi ja toimitti Linnén määritettäväksi ainakin 90 kasvilajia.

  Yritti kasvattaa uudelta manterelta tuomiaan siemeniä Suomessa, mutta monet kokeista epäonnistuivat.

  Opettajana onnistui kuitenkin niin hyvin, että häntä kutsutaan Suomen puutarhatalouden isäksi.

  Luennoi Turussa myös mineralogiasta, kemiasta, kasvi- ja eläintieteestä, vuoriteollisuudesta, käsiteollisuudesta ja kaupankäynnistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Historia
  • kasvitiede
  • Arja Kivipelto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    2. 2

      Imatran surmatyöt nousivat isoksi uutiseksi maailmalla – ”Osoitus maan aseongelmasta”

    3. 3

      Italia syöksyi poliittiseen kriisiin – pääministeri Renzi kärsi kirvelevän tappion kansanäänestyksessä ja ilmoitti eroavansa

    4. 4

      Maine meni, suosio ehkä ei

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Saara Aalto eteni Britannian X Factorin finaaliin – kertoo esiintyvänsä Helsingissä maanantaina

    7. 7

      Opettajille helposti voisi opettaa auktoriteettia – miksi sitä ei tehdä?

    8. 8

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    9. 9

      Lapseni on taas oma iloinen itsensä – ja kiusaajakin pääsi irti roolistaan

    10. 10

      HS Imatralla: Pieni kaupunki on järkyttynyt ja ihmettelee julmuutta – ”Tämä on niin turhaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    2. 2

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    3. 3

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    4. 4

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    5. 5

      Yksi Imatran uhreista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja – Puoluetoveri Antti Rinne: ”Hän oli minulle tärkeä ja läheinen ihminen”

    6. 6

      Imatran keskustassa vakava ampumistapaus – kolme naista surmattiin ravintolan edustalla

    7. 7

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    8. 8

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    9. 9

      Poliisi: Yksi Imatran ampumisessa kuolleista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

    10. 10

      Imatran surmatut toimittajat työskentelivät Etelä-Saimaan ja Uutisvuoksen yhteisessä toimituksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    6. 6

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    7. 7

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    8. 8

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    9. 9

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    10. 10

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    11. Näytä lisää