Valikko
Tiede

1700-luvun hyötypuutarhassa kasvavat Pommerin sodasta tuotu peruna ja rottia karkottava lipstikka

Louhisaaren laatikkoviljelmä noudattaa ohjeita, jotka Pietari Kalm antoi suosituilla luennoillaan Turun Akatemiassa.

Tänä kesänä Askaisissa Turun lähellä sijaitsevan Louhisaaren kartanolinnan puistoon on perustettu erikoinen kasvimaa. Sen ohjeet antoi Turun Akatemian talousopin professori Pietari Kalm vuonna 1769 pitämillään luennoilla.

Luentosarja oli niin suosittu, että tuolit loppuivat kesken. Saliin tungeksi kolme neljäsosaa yliopiston silloisista opiskelijoista, yhteensä puolentoista sataa innokasta.

Kalm puhui siitä, miten puutarha perustetaan. Tietoa tarvittiin kipeästi maassa, joka yritti elpyä paljon nykyisiä lamoja pahemmista kurimuksista. Oli sinnitelty isovihan ja pikkuvihan ajat, jolloin Venäjä miehitti Suomea, sekä pieneen jääkauteen liittyvät hyiset säät.

Ankarissa oloissa torppia autioitui ja peltoja kasvoi umpeen. Kahden sukupolven aikana maanviljelyn perimätieto ehti lähes hävitä, kertoo museopuutarhuri Aaja Peura. Hän tekee väitöskirjaa kalmilaisista puutarhoista Aalto-yliopistossa.

Kansalliskirjastossa on säilynyt käsin kirjoitetut muistiinpanot Kalmin luennoista. Ne sisältävät yksinkertaisia, tarkkoja neuvoja, jotka on selvästi suunnattu tietämättömille.

Opiskelijat pystyivät kirjaamaan kaiken ylös, koska tuohon aikaan luennoitsija saneli asian kerrallaan ja piti joka välissä niin pitkiä taukoja, että hitainkin sai raapustettua sisällön talteen.

Tällä menetelmällä opit levisivät tehokkaasti. Niiden ensimmäinen yleisö oli tulevia maanomistajia, aateliston, papiston ja porvariston perillisiä. Luentojen vaikutus näkyy vieläkin ruokapöydissämme. Kalm opasti viljelemään muun muassa perunan, parsan ja maa-artisokan kaltaisia, meille tuttuja mutta 1700-luvun suomalaisille eksoottisia kasveja.

Hyödyn ajalla Kalmin oppiala, talousoppi, käsitteli sitä, miten saada maa tuottamaan ja miten korvata ulkomailta tuotuja elintarvikkeita kotimaisilla. Niinpä Kalm keskittyi ravintona ja lääkkeinä käytettäviin kasveihin.

”Kasvin kauneus oli yksi hyöty, mutta ei ensisijainen tarkoitus”, Peura sanoo. Pionejakin kasvatettiin, mutta ei pelkästään kukan koreuden tai tuoksun vuoksi. Kasvin lehtiä sekoitettiin yleiskuntoa parantaviin teesekoituksiin ja juurirusennetta lisättiin supistaviin voiteisiin. Mustia salkoruusuja taas vaalittiin siksi, että niiden tummanpuhuvista terälehdistä uutettiin mustetta.

Laatikkoviljely on viime vuosina tullut uudestaan muotiin, mutta alun perin keksinnön teki Suomessa tunnetuksi Kalm. Hänen viljelylaatikkonsa olivat mitoiltaan ihanteelliset: niin suuret, että satoa saadaan, ja niin pienet, että työntekijän kädet yltävät kurkottelematta koko alalle.

Lisäksi Louhisaaren opastava puutarhuri Heli Hämäläinen-Laanaya kehuu, että tukevan ja kyllin korkean rakennelman kulmalle on mukava istua levähtämään. Se on hyvä tehdäkin silloin tällöin, ettei aivan uuvuta itseään, sillä hänen mukaansa ”ihmisestä lähtevät voimat ennen kuin puutarhuri”.

”Laatikoissa on pohjimmaisena palanutta hevosenlantaa”, hän kertoo. Se muodostaa kolmasosan multapatsaan korkeudesta ja toimii etenkin lämmönlähteenä, pitkäjuurisimmille kasveille myös lannoitteena.

Neliön malliset laatikot on sijoitettu symmetriseksi ruudukoksi. Siellä täällä on tyhjiä kohtia, joiden keskelle on istutettu esimerkiksi mulperipuun taimia.

Kunhan ne varttuvat, ne luovat juuri sopivaa varjoa tarhaan. Tätä nykyä aurinko porottaa puutarhaan esteettä aamusta iltaan, mistä seuraa, että sitä on kasteltava tuon tuosta.

Kalm itse yritti sitkeästi kasvattaa mulperipuita ja niiden lehtiä syöviä silkkiperhosen toukkia. Hän näet haaveili silkkiteollisuuden luomisesta Pohjolaan.

Kovat talvet tappoivat puut, mutta Louhisaareen istutetut yksilöt saattavat hyvinkin selvitä. Kartanolinnan puistossa kasvaa nimittäin muhkea mulperipuu, joka on selvinnyt jo yli 30 vuoden pakkasista.

Suurin osa Louhisaaren laatikoiden kasveista on peräisin Kaarinassa sijaitsevan Pukkilan kartanon ryytimaalta. Se oli toteutettu vuodelta 1762 säästyneen tiluskartan mukaan ja edusti kalmilaista ihannepuutarhaa.

Nyt tuo museopuutarha on jäänyt nukkumaan Ruususen unta, mutta kasvit ovat saaneet uuden kodin Louhisaaressa. Ne on siirretty siemeninä tai pistokkaina, ainuttakaan juurakkoa ei ole kaivettu maasta kokonaisena, vakuuttaa Peura. Hänen kanssaan kasveja käsittelivät Luonnonvarakeskuksen ja Maaseutuopisto Livian asiantuntijat.

”Louhisaaressa on nyt noin 80 eri lajiketta. Kaikki ovat sellaisia, jotka olisivat voineet kasvaa 1700-luvun lopun puutarhassa”, Peura toteaa. Hänen visionsa on, että paikalle syntyy kansallinen museokasvikokoelma.

Aarteisiin kuuluu muun muassa sinipunakuorinen peruna Vaaniin Herkku. Sen lahjoittanut Heimo Outola viljelee lajiketta Kiukaisissa kolmannessa sukupolvessa.

Hänen suvussaan kulkevan tiedon mukaan ensimmäiset mukulat toi Pommerin sodasta satakuntalainen Joseph Dunderman. Niitä saatiin muun muassa Eurassa sijaitsevaan Vaaniin kartanoon, jossa Outolan isoäiti Ida Emilia Fält oli piikana 1900-luvun alkuvuosina. Hänen mukanaan peruna päätyi Kiukaisiin.

Pommerin seudulla perunaa oli pakko viljellä. Fredrik Suuri uhkasi silpoa talonpoikien nenät ja korvat, jollei pelloilla kasva mukuloita.

Louhisaaressa on myös harvinainen pärskäjuuri. Peura epäilee, että se on saanut alkunsa siemenistä, jotka Kalm toi Amerikan-matkaltaan. Tämä kertoo, kuinka intiaanit kastelivat hyvin myrkyllisen kasvin mehuun maissinsiemeniä, jotta linnut eivät söisi niitä.

Nykyisin menetelmää kutsutaan peittaukseksi. Sillä suojellaan yhä siemeniä taudeilta ja tuhohyönteisiltä, tosin toisin ainein. Sitä, mihin pärskäjuurta Kalmin aikaan käytettiin, ei tiedetä.

Yhdessä laatikossa rehottaa lipstikka. Monin paikoin maailmassa rohtoa on pidetty erityisen voimallisena afrodisiakkina eli lemmennostattajana. Suomessa sen avulla häädettiin kyitä ja rottia.

Tutkimusretkeilijä ja suosittu opettaja

  Pietari Kalm (1716–1779) oli omana aikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuin tiedemies.

  Opiskeli Turun Akatemiassa mineralogiaa ja kuunteli luentoja luonnonhistoriasta.

  Oli Carl von Linnén oppilas Uppsalan yliopistossa.

  Teki tutkimusretken Pohjois-Amerikkaan 1747–1751. Keräsi, kuivasi ja toimitti Linnén määritettäväksi ainakin 90 kasvilajia.

  Yritti kasvattaa uudelta manterelta tuomiaan siemeniä Suomessa, mutta monet kokeista epäonnistuivat.

  Opettajana onnistui kuitenkin niin hyvin, että häntä kutsutaan Suomen puutarhatalouden isäksi.

  Luennoi Turussa myös mineralogiasta, kemiasta, kasvi- ja eläintieteestä, vuoriteollisuudesta, käsiteollisuudesta ja kaupankäynnistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Historia
  • kasvitiede
  • Arja Kivipelto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Lennolla kolmasosa matkustajista loukkaantui hiukkasen osuttua koneeseen – kosminen säteily voi sekoittaa elektroniikkaa

    2. 2

      Kokoomus toivotti tervetulleeksi perussuomalaisten hylkäämän ehdokkaan, joka osoittautui rasistiksi – tervetulotoivotus peruttiin

    3. 3

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    4. 4

      Katainen EU:n johtopaikalle? Italialaislehden mukaan Juncker on eroamassa ja ”Katainen on vahvoilla seuraajaksi”

    5. 5

      Tutkimus: Gluteeniton ruokavalio voi aiheuttaa yllättävän riskin terveydelle

    6. 6

      Maailman suosituin tubettaja joutui keskelle poliittisen korrektiuden kamppailua, joka ravistelee länsimaita – Tästä on kyse PewDiePie-kohussa

    7. 7

      ”Ei mitään ylimääräistä, ikkunatkin ovat veivattavat” – Halpamerkki Dacia kasvattaa myyntiään, koska kaikki eivät kaipaa hienouksia

    8. 8

      Trumpin kommentit nostivat jälleen esiin Ruotsin maahan­muuton ja sen yhteyden rikollisuuteen: mikä on liioittelua, mikä totta?

    9. 9

      Mikä ruokaöljy on hyväksi sekä terveydelle että ympäristölle? Näitä asiantuntijat suosittelevat

    10. 10

      Nämä naiset saavat myytyä mitä tahansa – ja HS:n haastattelussa he kertovat, miten sinäkin voit onnistua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    2. 2

      Trump selitti Ruotsissa hämmentäneitä terrorismi­vihjailujaan – kertoo viitanneensa Fox-kanavan uutislähetykseen

    3. 3

      Meni kahdeksan vuotta, mutta nyt olen onnellinen yksin

    4. 4

      Sastamalan kuolonkolaria epäillään tahalliseksi: Poliisi oli saanut jo aikaisemmin yleisövinkkejä tapoista epäillyn liikkumisesta

    5. 5

      Tutkimus: Gluteeniton ruokavalio voi aiheuttaa yllättävän riskin terveydelle

    6. 6

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    7. 7

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    8. 8

      Merivoimat hakee uutta asetta, jossa ”vain mielikuvitus on rajana” – erikoinen tietopyyntö herätti kummastusta

    9. 9

      Pekka Väänänen viettää Nuuksion metsissä vähintään 300 päivää vuodessa ja on huolissaan luonnosta vieraantuneista ihmisistä – ”Yksi sukupolvi on mennyt”

    10. 10

      Vuokrat karkasivat käsistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    2. 2

      Persoonallisuus vaikuttaa ystävyyssuhteisiin – Tee ystävyystesti, joka kertoo millainen olet itse

    3. 3

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    4. 4

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    5. 5

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    6. 6

      Rap-artisti käski Helsingissä naiset ja vähemmistöt eturiviin ja miehet antamaan tilaa, koska emme itse tajua sitä tehdä

    7. 7

      Jäätyneenä Vuosaaresta löytynyt koiranpentu ”lopetettiin asianmukaisesti” – tapaus herätti raivoa jopa alamaailmaa myöten

    8. 8

      Sähköyhtiöiden hyvitettävä asiakkailleen ylisuuria siirtomaksuja – HS:n hakukone kertoo, oletko saajien joukossa

    9. 9

      16-vuotias Tuure Boelius nousi tähdeksi tubettajana, valittiin Vuoden homoksi – ja pettyi pahasti Suomen mediaan

    10. 10

      Pohjois-Korean naisagentit diktaattorin palveluksessa: Kim Hyon-hui pudotti matkustajakoneen, ei ehtinyt nielaista syanidikapselia ja jäi kiinni

    11. Näytä lisää