Tiede

1700-luvun hyötypuutarhassa kasvavat Pommerin sodasta tuotu peruna ja rottia karkottava lipstikka

Louhisaaren laatikkoviljelmä noudattaa ohjeita, jotka Pietari Kalm antoi suosituilla luennoillaan Turun Akatemiassa.



Tänä kesänä Askaisissa Turun lähellä sijaitsevan Louhisaaren kartanolinnan puistoon on perustettu erikoinen kasvimaa. Sen ohjeet antoi Turun Akatemian talousopin professori Pietari Kalm vuonna 1769 pitämillään luennoilla.


Luentosarja oli niin suosittu, että tuolit loppuivat kesken. Saliin tungeksi kolme neljäsosaa yliopiston silloisista opiskelijoista, yhteensä puolentoista sataa innokasta.


Kalm puhui siitä, miten puutarha perustetaan. Tietoa tarvittiin kipeästi maassa, joka yritti elpyä paljon nykyisiä lamoja pahemmista kurimuksista. Oli sinnitelty isovihan ja pikkuvihan ajat, jolloin Venäjä miehitti Suomea, sekä pieneen jääkauteen liittyvät hyiset säät.


Ankarissa oloissa torppia autioitui ja peltoja kasvoi umpeen. Kahden sukupolven aikana maanviljelyn perimätieto ehti lähes hävitä, kertoo museopuutarhuri Aaja Peura. Hän tekee väitöskirjaa kalmilaisista puutarhoista Aalto-yliopistossa.



Kansalliskirjastossa on säilynyt käsin kirjoitetut muistiinpanot Kalmin luennoista. Ne sisältävät yksinkertaisia, tarkkoja neuvoja, jotka on selvästi suunnattu tietämättömille.


Opiskelijat pystyivät kirjaamaan kaiken ylös, koska tuohon aikaan luennoitsija saneli asian kerrallaan ja piti joka välissä niin pitkiä taukoja, että hitainkin sai raapustettua sisällön talteen.


Tällä menetelmällä opit levisivät tehokkaasti. Niiden ensimmäinen yleisö oli tulevia maanomistajia, aateliston, papiston ja porvariston perillisiä. Luentojen vaikutus näkyy vieläkin ruokapöydissämme. Kalm opasti viljelemään muun muassa perunan, parsan ja maa-artisokan kaltaisia, meille tuttuja mutta 1700-luvun suomalaisille eksoottisia kasveja.


Hyödyn ajalla Kalmin oppiala, talousoppi, käsitteli sitä, miten saada maa tuottamaan ja miten korvata ulkomailta tuotuja elintarvikkeita kotimaisilla. Niinpä Kalm keskittyi ravintona ja lääkkeinä käytettäviin kasveihin.


”Kasvin kauneus oli yksi hyöty, mutta ei ensisijainen tarkoitus”, Peura sanoo. Pionejakin kasvatettiin, mutta ei pelkästään kukan koreuden tai tuoksun vuoksi. Kasvin lehtiä sekoitettiin yleiskuntoa parantaviin teesekoituksiin ja juurirusennetta lisättiin supistaviin voiteisiin. Mustia salkoruusuja taas vaalittiin siksi, että niiden tummanpuhuvista terälehdistä uutettiin mustetta.


Laatikkoviljely on viime vuosina tullut uudestaan muotiin, mutta alun perin keksinnön teki Suomessa tunnetuksi Kalm. Hänen viljelylaatikkonsa olivat mitoiltaan ihanteelliset: niin suuret, että satoa saadaan, ja niin pienet, että työntekijän kädet yltävät kurkottelematta koko alalle.



Lisäksi Louhisaaren opastava puutarhuri Heli Hämäläinen-Laanaya kehuu, että tukevan ja kyllin korkean rakennelman kulmalle on mukava istua levähtämään. Se on hyvä tehdäkin silloin tällöin, ettei aivan uuvuta itseään, sillä hänen mukaansa ”ihmisestä lähtevät voimat ennen kuin puutarhuri”.


”Laatikoissa on pohjimmaisena palanutta hevosenlantaa”, hän kertoo. Se muodostaa kolmasosan multapatsaan korkeudesta ja toimii etenkin lämmönlähteenä, pitkäjuurisimmille kasveille myös lannoitteena.


Neliön malliset laatikot on sijoitettu symmetriseksi ruudukoksi. Siellä täällä on tyhjiä kohtia, joiden keskelle on istutettu esimerkiksi mulperipuun taimia.


Kunhan ne varttuvat, ne luovat juuri sopivaa varjoa tarhaan. Tätä nykyä aurinko porottaa puutarhaan esteettä aamusta iltaan, mistä seuraa, että sitä on kasteltava tuon tuosta.


Kalm itse yritti sitkeästi kasvattaa mulperipuita ja niiden lehtiä syöviä silkkiperhosen toukkia. Hän näet haaveili silkkiteollisuuden luomisesta Pohjolaan.


Kovat talvet tappoivat puut, mutta Louhisaareen istutetut yksilöt saattavat hyvinkin selvitä. Kartanolinnan puistossa kasvaa nimittäin muhkea mulperipuu, joka on selvinnyt jo yli 30 vuoden pakkasista.


Suurin osa Louhisaaren laatikoiden kasveista on peräisin Kaarinassa sijaitsevan Pukkilan kartanon ryytimaalta. Se oli toteutettu vuodelta 1762 säästyneen tiluskartan mukaan ja edusti kalmilaista ihannepuutarhaa.


Nyt tuo museopuutarha on jäänyt nukkumaan Ruususen unta, mutta kasvit ovat saaneet uuden kodin Louhisaaressa. Ne on siirretty siemeninä tai pistokkaina, ainuttakaan juurakkoa ei ole kaivettu maasta kokonaisena, vakuuttaa Peura. Hänen kanssaan kasveja käsittelivät Luonnonvarakeskuksen ja Maaseutuopisto Livian asiantuntijat.


”Louhisaaressa on nyt noin 80 eri lajiketta. Kaikki ovat sellaisia, jotka olisivat voineet kasvaa 1700-luvun lopun puutarhassa”, Peura toteaa. Hänen visionsa on, että paikalle syntyy kansallinen museokasvikokoelma.


Aarteisiin kuuluu muun muassa sinipunakuorinen peruna Vaaniin Herkku. Sen lahjoittanut Heimo Outola viljelee lajiketta Kiukaisissa kolmannessa sukupolvessa.


Hänen suvussaan kulkevan tiedon mukaan ensimmäiset mukulat toi Pommerin sodasta satakuntalainen Joseph Dunderman. Niitä saatiin muun muassa Eurassa sijaitsevaan Vaaniin kartanoon, jossa Outolan isoäiti Ida Emilia Fält oli piikana 1900-luvun alkuvuosina. Hänen mukanaan peruna päätyi Kiukaisiin.


Pommerin seudulla perunaa oli pakko viljellä. Fredrik Suuri uhkasi silpoa talonpoikien nenät ja korvat, jollei pelloilla kasva mukuloita.


Louhisaaressa on myös harvinainen pärskäjuuri. Peura epäilee, että se on saanut alkunsa siemenistä, jotka Kalm toi Amerikan-matkaltaan. Tämä kertoo, kuinka intiaanit kastelivat hyvin myrkyllisen kasvin mehuun maissinsiemeniä, jotta linnut eivät söisi niitä.


Nykyisin menetelmää kutsutaan peittaukseksi. Sillä suojellaan yhä siemeniä taudeilta ja tuhohyönteisiltä, tosin toisin ainein. Sitä, mihin pärskäjuurta Kalmin aikaan käytettiin, ei tiedetä.


Yhdessä laatikossa rehottaa lipstikka. Monin paikoin maailmassa rohtoa on pidetty erityisen voimallisena afrodisiakkina eli lemmennostattajana. Suomessa sen avulla häädettiin kyitä ja rottia.


Tutkimusretkeilijä ja suosittu opettaja

  Pietari Kalm (1716–1779) oli omana aikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuin tiedemies.

  Opiskeli Turun Akatemiassa mineralogiaa ja kuunteli luentoja luonnonhistoriasta.

  Oli Carl von Linnén oppilas Uppsalan yliopistossa.

  Teki tutkimusretken Pohjois-Amerikkaan 1747–1751. Keräsi, kuivasi ja toimitti Linnén määritettäväksi ainakin 90 kasvilajia.

  Yritti kasvattaa uudelta manterelta tuomiaan siemeniä Suomessa, mutta monet kokeista epäonnistuivat.

  Opettajana onnistui kuitenkin niin hyvin, että häntä kutsutaan Suomen puutarhatalouden isäksi.

  Luennoi Turussa myös mineralogiasta, kemiasta, kasvi- ja eläintieteestä, vuoriteollisuudesta, käsiteollisuudesta ja kaupankäynnistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Historia
  • kasvitiede
  • Arja Kivipelto
  • Sanoma Pro
Luetuimmat
  1. 1

    Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

  2. 2

    Näin Trumpin rinnalle ilmaantui toinen Trump

  3. 3

    Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

  4. 4

    Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

  5. 5

    HSL:n lipunmyynti on kaaoksessa ja sadan miljoonan euron jättiuudistus jo kolme vuotta myöhässä – HS selvitti, mikä meni pieleen

  6. 6

    Valkoisessa talossa soittanut ihmelapsi kuuli outoa kieltä lentokoneessa – nyt hän puhuu suomea ja pääsi jatkoon unelmiensa Maj Lind -pianokilpailussa

  7. 7

    Britannia perui yllättäen suomalais­tutkijan häädön maasta – ministeriö jopa soitti perään ja ”pyysi anteeksi vuolaasti”

  8. 8

    Opintoni jäävät kesken opintotuki­uudistuksen takia – en saa opintolainaa, vaikka laina on valtion takaamaa

  9. 9

    Tunnetko nämä kymmenen vakavia myrkytyksiä aiheuttavaa suomalaista kasvia? – ”Kaikissa lapsiperheissä pitäisi olla lääkehiiltä varastossa”

  10. 10

    Helsinki–Vantaan uusi eteläsiipi aukeaa, tältä siellä näyttää: Sisustuksessa suomalaista designia, matkustajat pääsevät kentän ensimmäiseen liukukäytävään

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

  2. 2

    16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

  3. 3

    Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

  4. 4

    Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

  5. 5

    Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

  6. 6

    Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

  7. 7

    Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

  8. 8

    Tanskan poliisi: sukellusveneestä löytyi paljon toimittaja Kim Wallin verta, merestä löydetty naisen ruumis on Kim Wallin

  9. 9

    Mikä nimeksi lapselle? Löydä HS:n vauvannimikoneella sinun ja kumppanisi yhteiset nimisuosikit

  10. 10

    Jokaisen aikuisenkin pitäisi hankkia harrastus – Huonot elintavat ja tylsistyminen heijastuvat koko perheeseen

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

  2. 2

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  3. 3

    Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

  4. 4

    Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

  5. 5

    Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

  6. 6

    Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

  7. 7

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  8. 8

    Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

  9. 9

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  10. 10

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  11. Näytä lisää