Valikko
Tiede

1700-luvun hyötypuutarhassa kasvavat Pommerin sodasta tuotu peruna ja rottia karkottava lipstikka

Louhisaaren laatikkoviljelmä noudattaa ohjeita, jotka Pietari Kalm antoi suosituilla luennoillaan Turun Akatemiassa.

Tänä kesänä Askaisissa Turun lähellä sijaitsevan Louhisaaren kartanolinnan puistoon on perustettu erikoinen kasvimaa. Sen ohjeet antoi Turun Akatemian talousopin professori Pietari Kalm vuonna 1769 pitämillään luennoilla.

Luentosarja oli niin suosittu, että tuolit loppuivat kesken. Saliin tungeksi kolme neljäsosaa yliopiston silloisista opiskelijoista, yhteensä puolentoista sataa innokasta.

Kalm puhui siitä, miten puutarha perustetaan. Tietoa tarvittiin kipeästi maassa, joka yritti elpyä paljon nykyisiä lamoja pahemmista kurimuksista. Oli sinnitelty isovihan ja pikkuvihan ajat, jolloin Venäjä miehitti Suomea, sekä pieneen jääkauteen liittyvät hyiset säät.

Ankarissa oloissa torppia autioitui ja peltoja kasvoi umpeen. Kahden sukupolven aikana maanviljelyn perimätieto ehti lähes hävitä, kertoo museopuutarhuri Aaja Peura. Hän tekee väitöskirjaa kalmilaisista puutarhoista Aalto-yliopistossa.

Kansalliskirjastossa on säilynyt käsin kirjoitetut muistiinpanot Kalmin luennoista. Ne sisältävät yksinkertaisia, tarkkoja neuvoja, jotka on selvästi suunnattu tietämättömille.

Opiskelijat pystyivät kirjaamaan kaiken ylös, koska tuohon aikaan luennoitsija saneli asian kerrallaan ja piti joka välissä niin pitkiä taukoja, että hitainkin sai raapustettua sisällön talteen.

Tällä menetelmällä opit levisivät tehokkaasti. Niiden ensimmäinen yleisö oli tulevia maanomistajia, aateliston, papiston ja porvariston perillisiä. Luentojen vaikutus näkyy vieläkin ruokapöydissämme. Kalm opasti viljelemään muun muassa perunan, parsan ja maa-artisokan kaltaisia, meille tuttuja mutta 1700-luvun suomalaisille eksoottisia kasveja.

Hyödyn ajalla Kalmin oppiala, talousoppi, käsitteli sitä, miten saada maa tuottamaan ja miten korvata ulkomailta tuotuja elintarvikkeita kotimaisilla. Niinpä Kalm keskittyi ravintona ja lääkkeinä käytettäviin kasveihin.

”Kasvin kauneus oli yksi hyöty, mutta ei ensisijainen tarkoitus”, Peura sanoo. Pionejakin kasvatettiin, mutta ei pelkästään kukan koreuden tai tuoksun vuoksi. Kasvin lehtiä sekoitettiin yleiskuntoa parantaviin teesekoituksiin ja juurirusennetta lisättiin supistaviin voiteisiin. Mustia salkoruusuja taas vaalittiin siksi, että niiden tummanpuhuvista terälehdistä uutettiin mustetta.

Laatikkoviljely on viime vuosina tullut uudestaan muotiin, mutta alun perin keksinnön teki Suomessa tunnetuksi Kalm. Hänen viljelylaatikkonsa olivat mitoiltaan ihanteelliset: niin suuret, että satoa saadaan, ja niin pienet, että työntekijän kädet yltävät kurkottelematta koko alalle.

Lisäksi Louhisaaren opastava puutarhuri Heli Hämäläinen-Laanaya kehuu, että tukevan ja kyllin korkean rakennelman kulmalle on mukava istua levähtämään. Se on hyvä tehdäkin silloin tällöin, ettei aivan uuvuta itseään, sillä hänen mukaansa ”ihmisestä lähtevät voimat ennen kuin puutarhuri”.

”Laatikoissa on pohjimmaisena palanutta hevosenlantaa”, hän kertoo. Se muodostaa kolmasosan multapatsaan korkeudesta ja toimii etenkin lämmönlähteenä, pitkäjuurisimmille kasveille myös lannoitteena.

Neliön malliset laatikot on sijoitettu symmetriseksi ruudukoksi. Siellä täällä on tyhjiä kohtia, joiden keskelle on istutettu esimerkiksi mulperipuun taimia.

Kunhan ne varttuvat, ne luovat juuri sopivaa varjoa tarhaan. Tätä nykyä aurinko porottaa puutarhaan esteettä aamusta iltaan, mistä seuraa, että sitä on kasteltava tuon tuosta.

Kalm itse yritti sitkeästi kasvattaa mulperipuita ja niiden lehtiä syöviä silkkiperhosen toukkia. Hän näet haaveili silkkiteollisuuden luomisesta Pohjolaan.

Kovat talvet tappoivat puut, mutta Louhisaareen istutetut yksilöt saattavat hyvinkin selvitä. Kartanolinnan puistossa kasvaa nimittäin muhkea mulperipuu, joka on selvinnyt jo yli 30 vuoden pakkasista.

Suurin osa Louhisaaren laatikoiden kasveista on peräisin Kaarinassa sijaitsevan Pukkilan kartanon ryytimaalta. Se oli toteutettu vuodelta 1762 säästyneen tiluskartan mukaan ja edusti kalmilaista ihannepuutarhaa.

Nyt tuo museopuutarha on jäänyt nukkumaan Ruususen unta, mutta kasvit ovat saaneet uuden kodin Louhisaaressa. Ne on siirretty siemeninä tai pistokkaina, ainuttakaan juurakkoa ei ole kaivettu maasta kokonaisena, vakuuttaa Peura. Hänen kanssaan kasveja käsittelivät Luonnonvarakeskuksen ja Maaseutuopisto Livian asiantuntijat.

”Louhisaaressa on nyt noin 80 eri lajiketta. Kaikki ovat sellaisia, jotka olisivat voineet kasvaa 1700-luvun lopun puutarhassa”, Peura toteaa. Hänen visionsa on, että paikalle syntyy kansallinen museokasvikokoelma.

Aarteisiin kuuluu muun muassa sinipunakuorinen peruna Vaaniin Herkku. Sen lahjoittanut Heimo Outola viljelee lajiketta Kiukaisissa kolmannessa sukupolvessa.

Hänen suvussaan kulkevan tiedon mukaan ensimmäiset mukulat toi Pommerin sodasta satakuntalainen Joseph Dunderman. Niitä saatiin muun muassa Eurassa sijaitsevaan Vaaniin kartanoon, jossa Outolan isoäiti Ida Emilia Fält oli piikana 1900-luvun alkuvuosina. Hänen mukanaan peruna päätyi Kiukaisiin.

Pommerin seudulla perunaa oli pakko viljellä. Fredrik Suuri uhkasi silpoa talonpoikien nenät ja korvat, jollei pelloilla kasva mukuloita.

Louhisaaressa on myös harvinainen pärskäjuuri. Peura epäilee, että se on saanut alkunsa siemenistä, jotka Kalm toi Amerikan-matkaltaan. Tämä kertoo, kuinka intiaanit kastelivat hyvin myrkyllisen kasvin mehuun maissinsiemeniä, jotta linnut eivät söisi niitä.

Nykyisin menetelmää kutsutaan peittaukseksi. Sillä suojellaan yhä siemeniä taudeilta ja tuhohyönteisiltä, tosin toisin ainein. Sitä, mihin pärskäjuurta Kalmin aikaan käytettiin, ei tiedetä.

Yhdessä laatikossa rehottaa lipstikka. Monin paikoin maailmassa rohtoa on pidetty erityisen voimallisena afrodisiakkina eli lemmennostattajana. Suomessa sen avulla häädettiin kyitä ja rottia.

Tutkimusretkeilijä ja suosittu opettaja

  Pietari Kalm (1716–1779) oli omana aikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuin tiedemies.

  Opiskeli Turun Akatemiassa mineralogiaa ja kuunteli luentoja luonnonhistoriasta.

  Oli Carl von Linnén oppilas Uppsalan yliopistossa.

  Teki tutkimusretken Pohjois-Amerikkaan 1747–1751. Keräsi, kuivasi ja toimitti Linnén määritettäväksi ainakin 90 kasvilajia.

  Yritti kasvattaa uudelta manterelta tuomiaan siemeniä Suomessa, mutta monet kokeista epäonnistuivat.

  Opettajana onnistui kuitenkin niin hyvin, että häntä kutsutaan Suomen puutarhatalouden isäksi.

  Luennoi Turussa myös mineralogiasta, kemiasta, kasvi- ja eläintieteestä, vuoriteollisuudesta, käsiteollisuudesta ja kaupankäynnistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Historia
  • kasvitiede
  • Arja Kivipelto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Sinnikkyyttä voi opettaa, ja se on nyt erityisen tärkeää, sanoo erityisluokan­opettaja – ”Lapset ja nuoret eivät enää tajua, miten paljon työtä asiat vaativat”

    2. 2

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    3. 3

      Perussuomalaisten kansanedustaja laulaa levyllään ”punahuorasta” – Kannen kuvassa uhataan aseella naista punaisten muistomerkillä

    4. 4

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    5. 5

      Helsingin epäily tarkentui: Virkamies veti välistä oppilaiden tietokoneisiin tarkoitettuja rahoja – päätti jopa 55 miljoonasta eurosta

    6. 6

      HS asensi kohutun ”Mustan laatikon” testiautoon – tällaista tietoa se keräsi

    7. 7

      Mechelininkadun puut parturoidaan pois – ”Maisema näyttää varmasti kolholta”

    8. 8

      Nyt on hyvä hetki kilpailuttaa sähkösopimus – tässä helpot pikaohjeet, joilla säästät satasia

    9. 9

      ”Jos mieheni ei olisi halunnut lapsia, olisin varmasti ollut tyytyväinen ilman” – Erimielisyys lasten hankkimisesta on parisuhteissa yleistä

    10. 10

      Joukko varakkaita ja valkoisia vastarannankiiskiä – Lue HS:n kirjeenvaihtajan yhteenveto Trumpin tiimistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    2. 2

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    3. 3

      Viranomaiset hakivat espoolaispojan kesken koulupäivän – vakavasti sairas äiti ei pääse tapaamaan satojen kilometrien päähän vietyä lastaan

    4. 4

      Perussuomalaisten kansanedustaja laulaa levyllään ”punahuorasta” – Kannen kuvassa uhataan aseella naista punaisten muistomerkillä

    5. 5

      Ennen musiikkiluokille jonotettiin, nyt niitä ajetaan alas: ”Musiikista tulee tätä menoa vain eliitin harrastus”

    6. 6

      ”Jokainen, jolla on auto, häviää” – Veronmaksajien mukaan Bernerin esitys uhkaa romahduttaa käytettyjen autojen arvon jo nyt

    7. 7

      Helsingin epäily tarkentui: Virkamies veti välistä oppilaiden tietokoneisiin tarkoitettuja rahoja – päätti jopa 55 miljoonasta eurosta

    8. 8

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    9. 9

      Olen 48-vuotiaana erinomaisessa kunnossa – silti työnhakuni tyssäsi ”iän asettamiin rajoituksiin”

    10. 10

      Vanhemmat ovat menneet digiloikasta sekaisin, ja siksi monien lasten sanavarasto laahaa pahasti jäljessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkomailla asuneet suomalaiset kertovat rajusta paluusokista: ”Tuntui siltä, että ainoa vaihtoehto on lähteä taas pois”

    2. 2

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    3. 3

      Uudet seksitavat lisäävät rajusti nielusyöpien määrää – tutkija ehdottaa HPV-rokotusohjelman laajentamista poikiin

    4. 4

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    5. 5

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    6. 6

      Joukko Munkkiniemen yhteiskoulun lukion oppilaita karkasi bileristeilylle Ruotsiin – Rehtori: ”Viitteitä suuresta salajuonesta”

    7. 7

      Heli Kurjanen kehitti maailman myydyimmän kuukautiskupin – suorasukainen markkinointi on järkyttänyt Yhdysvalloissa

    8. 8

      Kukaan ei tunne 25-vuotiasta Axel Thesleffiä, mutta hänen biisinsä oli viime vuoden suurin Suomi-hitti, jota on kuunneltu yli 130 miljoonaa kertaa – Miten se on mahdollista?

    9. 9

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    10. 10

      Viranomaiset hakivat espoolaispojan kesken koulupäivän – vakavasti sairas äiti ei pääse tapaamaan satojen kilometrien päähän vietyä lastaan

    11. Näytä lisää