Valikko

Tällainen on Suomen luolien kuningas: eteinen, sali, kellari ja 14 metriä pudotusta

Torholan ja muiden luolien kartoittajat aloittivat työnsä kansanrunousarkistosta.

Juutun kiinni keskelle Torholan luolaa. Pitäisi ryömiä vaivalloisesti takaisin tai pudottautua jalat edellä pilkkopimeään kellariin, mutta hetkeen en pysty pakokauhulta liikkumaan.

Tämä on Suomen luolien kuningas, väittävät luolien tutkijat, speleologit. Lohjan Karkalinniemellä sijaitseva kolmen huoneen sarja laskee 32 metriä vinosti sisään kallioon. Jos kaikki umpiperät ja käytävät lasketaan, pituutta kertyy yhteensä satakunta metriä.

Ensin on kömmittävä suuaukon järkäleiden ohi alas avaraan, valoisaan eteiseen. Sitten sopii laskeutua tilavaan saliin, jonka muodon voi vielä hahmottaa hämärässä.

Tila täyttää tiukatkin luolan vaatimukset. Suomalaisen määritelmän mukaan luola on luonnon muovaama kallion tai maaperän onkalo, jossa on katto, lattia sekä seinät ja jossa kolme täysikasvuista voi mukavasti oleskella sateensuojassa. Myös kal­liolipat, joiden alle mahtuu kymmenen leiriytyjää, hyväksytään luoliksi.

Jotkut amerikkalaiset puhuvat luolasta vasta, kun kiven sisässä voi kävellä melkein sata metriä näkemättä päivänvaloa. Joillekin saksalaisille taas kelpaa luolaksi lyijykynän vetävä kalkkikiven kolo. Jos aukkoon menee vain sukkapuikko, kyse on tiehyestä.

Vääntäydyn irti ja mätkähdän puolitoista metriä alemmas. Otsalampun valossa konttaan kylmällä lattialla ja kolhin päätäni katon kiviin. Onneksi panin pyöräilykypärän päähäni, vaikka luolan ulkopuolella se tuntui pöhköltä.

Kohta mahdun seisomaan. Muutaman helpon askelen päästä pitää taas käydä rähmälleen, sillä tunneli pienenee. Viimein edessä on niin iso lohkare, ettei sitä voi ohittaa.

Nämä käytävät on kauan sitten muovannut puro, joka ajoittain virtasi kovalla paineella kallion läpi. Torholan kaltaiset karstiluolat syntyvät vähitellen, kun vesi kuluttaa kalkkikiveä pois.

Osa Torholan loukoista on viime jäätiköitymistä vanhempia. Ne ovat täynnä mannerjään rouhimaa moreenia. Niiden täytyi olla valmiina, kun maa-aineksia kasannut jäätikkö liukui alueen yli.

Muualla maailmassa karstiluolissa on jopa 20-metrisiä tippukiviä, ylhäältä roikkuvia stalakiittejä, alhaalta nousevia stalagmiittejä ja niistä yhdistyneitä pylväitä.

Ne ovat uudelleen monivaiheisen tapahtumaketjun tulos. Sen sysäävät liikkeelle sadevesi ja maaperän hiilidioksidi, jotka yhtyvät hiilihapoksi. Happo liuottaa kalkkikivestä kalkki- ja bikarbonaatti-ioneja. Osa ioneista päätyy luolan kattoon, joutuu tekemisiin ilman kanssa ja jähmettyy takaisin kiveksi.

Muodostuu ensin tappi, sitten puikko ja lopulta porkkana.

Torholan katossa ei näy kuin kauniisti kimmeltäviä vesipisaroita. Mahtaako niiden kohdalla tuhannen vuoden päästä riippua sentin mittaisia tappeja? Tippukivet kasvavat suunnilleen sellaista vauhtia.

Viisisenttisiä puikkoja on löytynyt viereisestä pienestä luolasta, jolle tutkijat ovat antaneet nimen Torhola 2. Pitkiä porkkanamaisia tippukiviä Suomen luonnossa ei ole. Meillä kalkkialueet ovat vähäisiä, vedet happamia ja lämpötilaerot pieniä, joten kalkki ei ehdi saostua.

Sen sijaan luolia täällä on runsaasti, toista tuhatta tutkijoiden tarkistamaa ja parisen sataa kansalaisten ilmoittamaa, vielä katsastamatonta kohdetta.

Luolatietokantaa ovat 1980-luvun alusta lähtien koonneet geologit Aimo Kejonen, Sakari Kielosto ja Seppo I. Lahti sekä ympäristögeologian professori Veli-Pekka Salonen – kaikki oman toimensa ohella.

Nyt kolme neljästä on jäänyt eläkkeelle, eikä kukaan enää tee järjestelmällistä luolatutkimusta. Speleologia harrastuksena on kuitenkin kasvattanut suosiotaan. Luolarekisteri on Geologian tutkimuskeskuksessa.

Neljä uranuurtajaa aloitti luolien kartoittamisen Suomen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston tarinakortistosta. Aineistossa on kolmisensataa luolaa. Suurin osa maininnoista viittasi todelliseen kohteeseen, osoittivat useiden vuosien aikana tehdyt maastokäynnit.

Ei ole ihme, että luolat kiehtoivat entisajan suomalaisia ja pääsivät kertomuksiin. Torholan hämyssä mieleen tulee kummallisia asioita. Ihan kuin kuulisin ison eläimen läähättävän.

Luolista on löytynyt ihmisen piilottamia hopea-aarteita ja kideonkaloista on louhittu ametistien ja vuorikiteiden kaltaisia korukiviä. Huomattavasti enemmän arvokkaita kätköjä esiintyy kuitenkin tarinoissa.

Tänne olisi hyvä piiloutua, mietin. Ovelia koloja riittää, ja tuulisena lokakuun päivänä Torholan uumenissa on lämpimämpää kuin ulkona. SKS:n kortiston mukaan luolia onkin käyttänyt piilonaan melkoinen porukka: metsästäjiä, pontikankeittäjiä, sotapakolaisia, käpykaartilaisia, desantteja, partisaaneja, vakoojia, tiedustelijoita ja sissejä.

Oma joukkonsa olivat kuuluisat rikolliset, esimerkiksi suurvaras Sika-Kyösti, metsärosvojen päällikkö Pahka-Ruuskanen ja rahanväärentäjä Talviais-Erkki.

Lisäksi luolia hyödynsivät shamaanit ja tietäjät, vaikkapa Noita-Eskelinen, Velho Finni, Iisakki Pistokoski ja Tilja.

Kertomusten onkaloissa majailee myös liuta mielikuvitusolentoja, kuten piruja ja pikkupiruja, vuorenväkeä, maahisia, jatuleita, kalevanpoikia ja jättiläisiä.

Kukahan kummajaisista on paiskannut tuon kivenmöhkäleen Torholan parketille? Tavallisen ihmisen voimin se ei edes hievahtaisi.

Huomaan, että järkäle istuu yläpuoliseen seinään kuin palapelin pala. Putoamiskohdan reunoilta kulkee kattoon asti kaksi syvää uraa. Viirut ovat saattaneet repeytyä ja kimpale romahtaa alas heikossa maanjäristyksessä, jollaisia Suomessakin ajoittain esiintyy.

Rakojen rajaama kimpale rojahtanee alas seuraavaksi. Vai jysähtävätkö lattialle katossa olevat, toistensa varaan kiilautuneet pään kokoiset möhkäleet? Toivottavasti kukaan ei silloin satu juuri tähän, missä nyt istun.

Ulos ja äkkiä.

Kirkasta taivasta vasten erottuu se, mikä läähätti. Konkeloon kaatunut runko heiluu navakassa tuulessa ja hinkkaa itseään pystyssä kasvavaa puuta vasten.

Lähde: Aimo Kejonen, Tuomo Kesäläinen, Sakari Kielosto, Seppo I. Lahti ja Veli-Pekka Salonen: Suomen luolat, Salakirjat 2015

Jää synnytti useimmat luolat

 Suomen luolat ovat keskimäärin 5–10 metriä pitkiä, 1–2 metriä leveitä ja korkeita.

 Useimpien synty liittyy tavalla tai toisella mannerjäätikköön. Myös kivisulan kiteytyminen ja maanjäristykset ovat muokanneet kallioita. Lisäksi luolia on muodostunut silikaattikiven rapautuessa.

 Yleisimpiä ovat glasiaaliset lohkareluolat eli jäätikön kasaamien kivenjärkäleiden muodostamat luolat. Tällaisia löytyisi pari kappaletta jokaisesta kunnasta, jos niitä etsittäisiin.

 Glasiaaliset rakoluolat ovat syntyneet, kun jäätikkö on siirtänyt kallionlohkoja. Lohkot ovat myös voineet keikahtaa uuteen asentoon, kun niitä tukeva jää on sulanut pois.

 Meiltä löytyy myös maailmanluokan harvinaisuuksia, glasiaalisia maaluolia. Niiden kohdalla oli aikoinaan maahan hautautunutta jäätä, joka suli pois. Tällaisia luolia on tavattu alun toistakymmentä Suomesta, tiettävästi yksi Ruotsista ja yksi Venäjältä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    2. 2

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    3. 3

      Yhdeksällä miljoonalla eurolla tietokoneita ja elektroniikkaa suoraan vääriin käsiin – näin Helsingin opetusviraston laitepetos onnistui

    4. 4

      Kasvukivut sekoittivat Finnairin – tässä selitys Miamin-lentojen perumiselle

    5. 5

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    6. 6

      Vladimir Putinille osoitettu kirje päätyi ruotsalaismiehen postilaatikkoon Skåneen – postilaitoskin ihmeissään

    7. 7

      Trump ryhtyi romuttamaan ilmastopolitiikkaa – Tiistaina allekirjoitetun asetuksen ennustetaan elvyttävän kannattamatonta hiilivoimaa

    8. 8

      Helsingin uusissa K-18-pakohuoneissa on kauhua, kannibalismia ja oikeita näyttelijöitä pelottelemassa – tällaisia pelit ovat

    9. 9

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    10. 10

      Junioriurheilijan seuranvaihto maksoi peräti 5 000 euroa – tässä syy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    2. 2

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    3. 3

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    4. 4

      Opetan lukiossa asioita, joita en ole opiskellut päivääkään

    5. 5

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    6. 6

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    7. 7

      Nainen brittipolitiikassa on yhä sääriensä summa – tabloidin seksistinen kansikuva onnistui hätkähdyttämään jopa Britanniassa

    8. 8

      Tiedoksi niille, jotka surevat pakolaisten aiheuttamia kustannuksia: Leirittämällä ja eristämällä he vasta kalliiksi tulevatkin

    9. 9

      Nainen ei saanut avioeroa Britanniassa – miljonääripariskunnan vaimon on pakko pysyä avioliitossa, vaikka mies valitti vanhasta syrjähypystä ja haukkui vaimoa julkisilla paikoilla

    10. 10

      Rajan yli salakuljetetut liuskat paljastavat Pohjois-Korean arjen – Maailmalla kerää huomiota kirja, jonka tekijä on mysteeri

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    10. 10

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    11. Näytä lisää