Tiede

Kuinka paljon luotat tieteeseen? Vertaa HS-testillä asenteitasi muihin suomalaisiin

Barometrin mukaan luottamus ja kiinnostus tieteeseen ovat huippulukemissa.

Enemmistö suomalaisista luottaa tieteeseen ja sen kykyyn ratkaista ongelmia. Tieteen arvostus ja sen herättämä kiinnostus ovat kaikkien aikojen huippulukemissa.

Tiedot käyvät ilmi tänään julkaistusta kuudennesta tiedebarometristä, joka mittaa kansalaisten käsityksiä tieteestä ja tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista viime kesänä.

Tiedeorganisaatioihin kuten yliopistoihin luotetaan huomattavasti enemmän kuin kirkkoon, eduskuntaan ja kansalaisjärjestöihin. Suurempaa arvostusta nauttivat vain poliisi ja puolustusvoimat. Tieteeseen luottavien osuus on kasvanut viisi prosenttia edellisestä vuoden 2013 barometristä.

Yliopistojen ja korkeakoulujen jälkeen yksittäisistä tutkimuslaitoksista luotetuin on Teknologian tutkimuskeskus VTT. Myös Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes ja Suomen Akatemia nousevat arvioissa korkealle ohi median, eduskunnan ja kirkon.

Suomen tieteen tason kansalaiset arvioivat hyväksi, joskin sen tulevaisuudennäkymiin suhtaudutaan aiempaa pessimistisemmin. Yhä useampi arvioi, ettei pieni Suomi pienine resursseineen voi olla tieteen supervalta, raportissa todetaan.

Vastaajista 68 prosenttia kertoo seuraavansa innolla tieteen tapahtumia. Seuraajien määrä kasvoi kolme prosenttia kolmen vuoden takaisesta. Luku on mittaushistorian korkein.

Tulos istuu huonosti julkisuudessa esitettyihin huoliin, joiden mukaan kansa on alkanut viitata kintaalla tieteelle.

Miehiä tiede kiinnostaa hieman enemmän kuin naisia. Innokkaimpia seuraajia ovat akateemisesti koulutetut. Nuorten kiinnostus on suurempaa kuin ikääntyvien.

Tieteen edelle kiinnostuksessa kiilaavat ympäristö ja luonto, joita seuraa aktiivisesti 81 prosenttia vastaajista. Yhteiskunnallisista asioista on kiinnostunut peräti 74 prosenttia.

Urheilu jää kauas taakse, 53 prosenttiin. Sen kiinnostavuus on vähentynyt kansalaisten silmissä kolmessa vuodessa. Vähiten vastaajia kiinnostavat talousuutiset.

Kiinnostavin tieteenala suomalaisten mielestä on lääketiede. Kolme neljästä ilmoittaa seuraavansa erityisesti uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitystä. Mielenkiinto terveysaiheita kohtaan on hieman kasvanut kolmen vuoden takaisesta mittauksesta.

Kolmen kärkeen sijoittuvat myös uudet keksinnöt ja ympäristötutkimus. Eri tieteenalojen kiinnostavuus on säilynyt pitkälti muuttumattomana viidentoista vuoden ajan.

Tiedotusvälineiltä odotetaan nykyistä enemmän tiedeaineistoa. Toiveen allekirjoittaa kolme neljästä vastaajasta.

Median eli sanomalehtien, television ja radion merkitys tiedon lähteenä on edelleen ylivertainen. Niistä seuraa tiedettä yhdeksän ihmistä kymmenestä.

Perinteisten joukkoviestimien rinnalle kohoaa internet. Varsinkin nuoret löytävät sieltä tiedeuutisia. Verkon nimeää erittäin tai melko tärkeäksi tiedonlähteeksi 70 prosenttia vastaajista, kun viisitoista vuotta sitten sen osuus oli 37 prosenttia.

Luku hätyyttelee jo sanomalehtien asemaa. Internetistä tietoa haetaan kuitenkin usein medioiden, kuten lehtien ja televisiokanavien verkkosivustoilta.

Tieteen kykyyn ratkaista ongelmia suomalaiset suhtautuvat toiveikkaasti. Luotamme etenkin tieteen mahdollisuuksiin auttaa sairauksien, kuten syövän ja aidsin, voittamisessa. Sen sijaan sotien, kriisien tai työttömyyden selättäjäksi tieteestä ei vastaajien mielestä ole.

Yhä useampi uskoo myös, että tiede voi pidentää elinikää. Maailman energiaongelmien ratkomiseen suhtaudutaan luottavaisesti. Lähes kaksi kolmesta arvelee tieteestä olevan siinä merkittävää apua.

Eniten optimismi on lisääntynyt suhtautumisessa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tieteeseen luottavien osuus on kasvanut yhdeksän prosenttiyksikköä edelliseen vuoden 2013 mittaukseen verrattuna.

Selvin yksittäinen trendi ei koske tiedettä, vaan sen kilpailijaa, huuhaata. Kaikenlaisen valetiedon suosio on ollut laskussa tiedebarometrin mittaushistorian ajan.

Homeopatian hyödyllisyyteen uskoo yhä harvempi, enää neljännes vastaajista. Vajaa viidennes uskoo luontaislääkkeisiin, tehoon. Asenne on epäuskoisempi kuin kolme vuotta sitten. Alan suuret markkinat huomioon ottaen skeptisyyttä voi pitää suurena.

Myös usko kansanparantajiin, horoskooppeihin, telepatiaan ja ufoihin on ohentunut mittaus mittaukselta.

Tutkimuksen tekijän Pentti Kiljusen mukaan koulutustason nousu ja vastaajapolvien vaihtuminen selittävät muutosta.

”Taikausko näyttää olevan enemmän menneisyyden kuin tulevaisuuden asia”, Kiljunen sanoo.

Yhdessä asiassa vastaajat suhtautuvat epäluuloisesti tutkimustuloksiin. Yli puolet vastaajista epäilee geeniruoan turvallisuutta ihmisille ja ympäristölle. Epäluulo yhdistää kaikkia kansanosia. Suhtautuminen on pysynyt kriittisenä mittaushistorian alusta asti.

Pieni osa suomalaisista ei usko, että nykyihminen polveutuu apinoista.

Väite ”ihminen on kehittynyt vuosimiljoonien aikana muista, varhaisemmista eläinlajeista” saa laajan, muttei yksimielisen hyväksynnän. Seitsemän kymmenestä yhtyy väitteeseen.

Tiedebarometrin mukaan evoluution kiistävät vanhimmat, vähiten koulutetut ja syrjäisimmillä seuduilla asuvat. Yhteys uskonnollisuuteen näkyy tiedebarometrin aineistosta. Kirkkoon vahvimmin luottavat kiistävät kehitysopin muita useammin.

Vaikka tiede kiinnostaa, suomalaiset eivät tunne sen tekijöitä. Merkittävän nykyisen tieteenharjoittajan pystyi nimeämään alle puolet vastaajista. Kun uransa päättäneet tai kuolleet sai ottaa mukaan, yhden tutkijan nimeämisessä onnistui reilu puolet.

Viime vuosien tapaan ylivoimaisesti eniten mainintoja keräsi avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja.

”Tulos kertoo, että Suomeen mahtuu yksi tiedejulkkis kerrallaan”, Kiljunen sanoo.

Toiseksi ylsi televisiosta tuttu arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila. Kolmanneksi sijoittui Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds, vaikka ei varsinainen tieteentekijä olekaan.

Koko kärkikymmenikkö on miesvoittoinen. Naisista eniten mainintoja keräsi immunologian professori, akateemikko Sirpa Jalkanen. Myös psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen keräsi useita mainintoja.

Uusia nimiä listalla ovat ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ja nyhtökauran kehittäjä Reetta Kivelä.

Tuore talousnobelisti Bengt Holmström sijoittuu niukin naukin kymmenen kärkeen.

Kun vastaajat saivat ottaa huomioon myös menneen ajan, tulos on selkeä: tiedenobelisti Artturi Ilmari Virtanen kerää valtaosan maininnoista. Toiseksi yltää edesmennyt akateemikko Leena Palotie ja kolmanneksi arkkiatri Arvo Ylppö.

Jonkin suomalaisen tieteen saavutuksen osasi nimetä kaksi kolmesta. Parhaiten tunnetaan Nobelin kemianpalkinnon 1945 saanut aiv-rehu.

Seuraavaksi eniten mainintoja keräsivät kännykät ja ksylitoli. Keksintölistan kestomenestyjiä ovat Abloy-lukko, astiankuivauskaappi, avaruustekniikka, Suomi-konepistooli ja syöpätutkimus.

Tieteen uusia saavutuksia ei juuri tunneta. Poikkeuksen tekee nyhtökaura, joka keräsi kuudenneksi eniten mainintoja.

Kuudes kartoitus tiedeasenteista

 Tiedebarometri mittaa suomalaisten asenteita tieteeseen ja teknologiaan.

 Vastaukset kerättiin yli tuhannelta 18–70-vuotiaalta ympäri Suomen.

 Otos vastaa maan aikuisväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

 Kysely toistuu joka kolmas vuosi, ensimmäinen julkaistiin 2001.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Tiedebarometri
  • huuhaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    2. 2

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    3. 3

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    4. 4

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    5. 5

      Peliala on tasa-arvoisempi Kiinassa kuin Suomessa, sanoo peligraafikko – ”Roviolla kysyttiin usein, että entä sitten kun sulla on lapsia”

    6. 6

      Voiko terroritekoja estää ennalta? HS selvitti, mitä Suomessa olisi tehtävissä uusien iskujen estämiseksi

    7. 7

      Näin neuvottelet itsellesi lisää palkkaa, neuvoo huippuyliopistoissa opettanut professori – ”Älä mieti vain sopimusta, vaan elämääsi sen jälkeen”

    8. 8

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    9. 9

      Timo Soinilta suli puolue alta, mutta tänään on hänen tähtihetkensä – HS näyttää noin kello 9.30 alkaen suorana, mitä kärkipoliitikot sanovat maailman tilasta Turun iskun jälkeen

    10. 10

      Mikko Koivusipilä valitsee Suomen radiohitit, ja siinä hommassa raha ratkaisee – ”Minun työtäni ei ole sivistää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    3. 3

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    4. 4

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    5. 5

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    6. 6

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    7. 7

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    8. 8

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    9. 9

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    10. 10

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää