Valikko
Tiede

Suojeltu susi syö vielä harvinaisempia metsäpeuroja Kainuussa – testaa erotatko ne muista hirvieläimistä

Metsäpeuran säilyminen sukupuutolta saattaa ratketa Suomessa, sillä niitä on maamme lisäksi vain Venäjällä.

Susi kuumentaa suomalaisten tunteita, mutta harva kiivailee metsäpeurasta. Metsäpeuraa ei kuitenkaan tavata missään muualla kuin Suomessa ja Venäjällä. Koko kanta voi olla niinkin pieni kuin 4 400 yksilöä. Sen tulevaisuus riippuu meistä.

Kovin paljon susiakaan ei rajojemme sisällä jolkottele: tammikuussa 2015 valmistuneen arvion mukaan niitä on 220–245, ja laji on Suomessa erittäin uhanalainen. Susia elää kuitenkin siellä täällä maailmassa sen verran, että Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut lajin elinvoimaiseksi.

Susi saalistaa metsäpeuroja. 2000-luvulla susien määrä on Kainuussa lisääntynyt ja metsäpeurojen vähentynyt puoleen.

Vaikka yhteys on ilmeinen, myös muut pedot sekä ehkä taudit ja loiset vaikuttavat peuran ahdinkoon, sanoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.

Metsäpeura, Rangifer tarandus fennicus, ja tunturipeurasta kesytetty poro ovat samaa lajia mutta eri alalajia. Ne voivat lisääntyä keskenään.

Alalajit pyritään pitämään erillään aidoilla. Lisäksi poroja poistetaan jatkuvasti peuralaumoista ja päinvastoin.

Suurpedot harjoittavat myös rodunpuhdistusta, koska peuralauman sekaan menneet porot ovat pelottomuutensa ja hitautensa vuoksi helpompaa saalista niille kuin peurat, tutkija Antti Paasivaara Lukesta huomauttaa.

Pohjois-Amerikassa metsäpeuraa vastaava aito villi ja samantyyppisissä elinympäristöissä viihtyvä laji on metsäkaribu.

Valkohäntäpeuraksi kutsuttu valkohäntäkauris taas kuuluu hirvieläinten heimossa eri porukkaan, kauriiden alaheimoon ja Odocoileus-sukuun.

Metsäpeura metsästettiin Suomesta sukupuuttoon 1910-luvulla. Lajin pelastukseksi koitui Neuvostoliitto, jossa sitä suojeltiin rangaistusten uhalla. Karjalan kantaan kuului sosialismin ajalla 7 500 yksilöä, tätä nykyä enää 2 400.

Sotien jälkeen pieni lauma metsäpeuroja siirtyi rajan yli Kuhmoon. Eläimet lisääntyivät ja populaatio kasvoi 1960-luvulta alkaen. Vuonna 1972 Kainuun Elimyssalon erämaasta rauhoitettiin 3 000 hehtaaria metsäpeuran suojelemiseksi.

1970–1980-lukujen taitteessa lajin aikaisemmalle elinalueelle Suomenselälle siirrettiin kahdeksan vaadinta eli naaraspeuraa ja kaksi hirvasta Kainuusta. Vaatimista kaksi oli silloin tiineinä. Lisäksi vuosina 1989–1993 Ähtärin eläinpuisto vapautti yhteensä 14 metsäpeuraa luontoon.

Talvella 2015 Suomenselän metsäpeurojen määräksi laskettiin 1 250–1 300. Vuosituhannen vaihteen jälkeen kanta on ollut vakaa tai jopa hienoisesti kasvanut. Ähtärissä ja Soinissa elää parikymmenpäinen lauma.

Sen sijaan Kainuun populaatio on romahtanut 730–750 yksilöön. Vielä vuonna 2001 siihen kuului 1 700 peuraa.


Siperian taigalla elää tuntematon määrä metsäpeuroja. Ei tiedetä, ovatko ne samaa eurooppalaista kantaa kuin Suomen ja Karjalan eläimet. Yhteys populaatioiden välillä on varmasti katkennut kauan sitten.

”Koska muutakaan tietoa ei ole, lähdemme siitä, että ainoat aidot metsäpeurat elävät Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Venäjällä lajin tilanne ei todennäköisesti muutu suotuisammaksi. Kollegamme Petroskoissa ovat aika pessimistisiä”, Paasivaara kertoo.

Tutkijat ovat seuranneet Kainuun metsäpeuroja vuodesta 2009 radiolähettimillä varustettujen pantojen avulla. Sellaista on kantanut kaulassaan yhteensä 159 täysikasvuista vaadinta. Niistä 55 on tähän mennessä löytynyt kuolleena.

Runsaassa kolmanneksessa tapauksista tappaja on ollut susi. Muutkin suurpedot saalistavat peuroja, varsinkin vasoja. Lisäksi niitä menehtyy liikenteessä.


”Jos tietokoneen ruudulla näyttää siltä, että pantavaadin pakenee, meikäläiset säntäävät paikalle”, Paasivaara selittää. Edessä on vaikea tehtävä: kuolinsyyn selvittäminen.

Ylivoimaisesti suurin osa raadoista katoaa kokonaan. Peto jää tuskin koskaan kiinni verekseltään, mutta se jättää toisinaan jälkiä ja ulosteita. Jopa näköhavaintoja on saatu.

Kainuussa metsäpeurat ovat kymmenen viime vuoden aikana saaneet vähän vasoja.

Tutkijat ovat pohtineet, onko vaatimilla sairauksia tai loisia, joiden vuoksi ne eivät synnytä tai synnyttävät kuolleita tai heikkoja jälkeläisiä. Tästä ei kuitenkaan ole näyttöä.

Sadasta vasonnasta vain kahdessa on löydetty kuollut vastasyntynyt, kun emo on pysytellyt vasan vieressä niin pitkään, että tutkijat ovat lähteneet tarkistamaan tilanteen. Molemmat menehtyivät napatulehdukseen, joka on sorkkaeläimillä yleinen sairaus.

Myös Pohjois-Amerikassa metsäkaribu on pitkään taantunut. Kanadalaistutkijoiden mukaan kyse on näennäiskilpailusta: saalislajien populaatiot kilpailevat siitä, mikä tulee vähiten syödyksi.

Suurpetoja on paljon alueella, jossa on vahva hirvieläinkanta, metsiin kohdistuu kovia käyttöpaineita ja ilmasto muuttuu. Tällaisessa asetelmassa karibun kaltainen pohjoinen laji häviää hirvelle ja valkohäntäkauriille.

Kainuussa näennäiskilpailuun osallistuvat susi, karhu, ilves ja ahma sekä metsäpeura ja hirvi. Lisäksi taustalla vaikuttavat maisemaekologiset muutokset.

Kojola selittää, mistä on kyse: Susi saalistaa ensisijaisesti hirviä, joka on nuorten metsien laji. Ennen vanhaan sen elinympäristöt syntyivät metsäpalojen seurauksena.

Metsäpeura taas viihtyisi parhaiten erämaassa, jossa on suojaista vanhaa metsää, soita ja pienvesiä.

Nykyisin molempien lajien elinympäristöt ovat mosaiikkeja, joissa on paljon nuorta talousmetsää ja vähän soiden ja iäkkäiden metsien laikkuja. Tästä seuraa, että sudet ja metsäpeurat kohtaavat useammin kuin entisinä aikoina.

On selvää, kummalle silloin käy huonosti. Metsäpeura kärsii herkästi saalistuksesta, sillä se tuottaa enintään yhden jälkeläisen vuodessa.

Klassisessa peto-saalissuhteessa molempien kannat vaihtelevat toisistaan riippuen. Jos pedot ahmivat saaliseläimet vähiin, niiltä loppuu ravinto ja niiden kanta pienenee. Silloin saaliseläimet pääsevät runsastumaan, pedoilla riittää ruokaa, ja ne puolestaan lisääntyvät.

Kainuussa petojen elämää helpottavat monien suurpetojen harrastajien ja matkailuyrittäjien ylläpitämät haaskat. Karhuista, susista ja valokuvaamisesta kiinnostuneet turistit ovat tärkeä paikallinen tulonlähde.

Tämä on pohjoisella havumetsäalueella harvinainen ekoturismin muoto.

”Sen vaikutuksia ei ole tutkittu, vaikka pitäisi. Jos haaskaruokintaa jatkuu pitkään ja säännöllisesti, paikalliset petokannat saattavat karata luonnon säätelystä”, Paasivaara sanoo.

Onko mahdollista suojella sekä uhanalaista sutta että uhanalaistuvaa metsäpeuraa?

”Pulmallistahan se on. Toisaalta lajit ovat eläneet vuosituhansia samoilla selkosilla”, pohtii Kojola.

Hänen mukaansa metsäpeuran perinteisen elinympäristön palauttaminen on käytännössä poissuljettu keino, koska se vaatisi suurten salojen rauhoittamista metsätaloudelta.

Paasivaaran mielestä nykyisten suurten, yhtenäisten suo­alueiden suojelu riittäisi, jos samalla noudatettaisiin metsäpeuralle ystävällistä metsänhoitoa. Se tarkoittaa, että esimerkiksi jäkäliköt ja vasomismetsiköt säästetään rajuilta hakkuilta.

”Petokantaa kokonaisuudessaan pitää säädellä siellä, missä peurat elävät”, Kojola toteaa. Näin onkin tehty, sillä Riistakeskus on myöntänyt peurojen asuttamille seuduille enemmän karhujen ja ilvesten kaatolupia kuin muualle.

Myös suden kannanhoitosuunnitelmassa metsäpeura mainitaan yhtenä perusteena kaatolupien alueelliselle jaolle.

Yksi suojelukeino on todettu toimivaksi. Metsäpeurojen 30 vuoden takaiset siirtoistutukset Suomenselälle onnistuivat mainiosti.

Nyt metsähallitus on viemässä 10–15 peuraa Etelä-Pohjanmaan Lauhanvuorelle ja Pirkanmaalle Seitsemisen kansallispuiston lähettyville.

Ensi vaiheessa luonnosta ja eläintarhoista saatuja peuroja pidetään sijoitusalueilla aitauksissa. Myöhemmin parin vuoden ikäisiä jälkeläisiä vapautetaan luontoon seuduille, joilla viimeksi vaelsi peuroja 150 vuotta sitten.

Fakta

Mistä erottaa poron ja metsäpeuran?


  Jos poro ja metsäpeura seisovat vierekkäin, poro on töpäkämpi, peura pitkäjalkaisempi ja isompi.

  Poron sorkat ovat leveät ja lumikenkämäiset, peuran melko pitkät.

  Porolla on leveämmät sarvet.

  Metsäpeura on tummempi ja sen kuono on leveämpi.

  Poroissa on punakuonoisia ja muitakin värimuotoja.

  Porot on merkitty leikkaamalla korviin lovet.

  Metsäpeura on arka eläin, joka välttelee teitä. Sen käynti on kevyttä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Susi
  • metsäpeura
  • Luonnonsuojelu
  • Arja Kivipelto
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    2. 2

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Tv-kanavat: Viranomaiset estivät terrori-iskun maailman suurimpaan moskeijaan Mekassa

    5. 5

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    6. 6

      Viranomaiset selvittävät Suomessa trendilelu fidget spinnerin turvallisuutta – sormihyrriä markkinoidaan aikuisille mutta myydään lapsille

    7. 7

      HSTV:n suora lähetys Enontekiön yöttömästä yöstä käynnissä: ”Kyllähän siellä luontoa näkyy. Ei juurikaan trafiikkia”

    8. 8

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    9. 9

      Martin Kantola rakentaa yksin mikrofoneja pienessä pohjalaiskylässä – Nyt niihin ovat laulaneet jo Björk ja Jennifer Lopez

    10. 10

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    3. 3

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    4. 4

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    5. 5

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    6. 6

      Suomi on alkoholipolitiikaltaan jo nyt ”varoittava esimerkki” Pohjoismaissa – ruotsalaisasiantuntijan on mahdoton ymmärtää hallituksen lakiuudistus­kaavailua

    7. 7

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    8. 8

      Vietätkö juhannusta Helsingissä? Tässä kattava lista menovinkkejä

    9. 9

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    10. 10

      Oikeus kielsi naisia syrjineen käytännön israelilaisen lentoyhtiön lennoilla – naisia ei saa enää pyytää vaihtamaan paikkaa ääriuskovaisten miesten vaatimuksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    4. 4

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    8. 8

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    9. 9

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    10. 10

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    11. Näytä lisää