Valikko
Tiede    |   Arvio

Miksi kukaan ei vastaa avaruudesta? Uusittu kirja kertoo 75 vastausta

Tähtitieteilijä Stephen Webb löysi kymmenessä vuodessa lisää ehdotuksia sille, miksi emme ole vielä saaneet yhteyttä Maan ulkopuoliseen älyyn. Kirjassa on nyt 75 lupaavinta ratkaisua ongelmaan: Missä kaikki ovat?

Stephen Webb: Missä kaikki ovat? Jos maailmankaikkeus kuhisee elämää . . . 75 ratkaisua Fermin paradoksiin ja Maan ulkopuolisen elämän arvoitukseen. Ursa 2016. 474 sivua. Elokuva Arrival (2016) kertoo nyt elokuvateattereissa kiehtovasti yhteydestä Maan ulkopuoliseen älyyn. Lopultakin sellainen saapui Maan päälle, eikä edes vihamielisenä!

Mutta mustekalamaisten olioiden kieli on täysin erilaista. Yhteys on haparoivaa.

Taustaksi tähän kohtaamiseen ja kaikkiin pohdintoihin E.T.-yhteyksistä sopii Stephen Webbin mainio kirja Missä kaikki ovat?

Monelle se on jo tuttu. Webb esitti näet jo yli kymmenen vuotta sitten 50 rohkeaa ja hauskaakin selitystä sille, miksi emme ole löytäneet tai saaneet yhteyttä Maan ulkopuoliseen älyyn. Ote oli tiukan tieteellinen.

Yritetty on. Kuulu Seti-ohjelma on etsinyt yhteyttä radioaalloin jo 1960-luvun alusta lähtien. Monella kanavalla ja monella tapaa.


Pihah­dustakaan ei ole kuulunut.

Webb ei tästä hermostu eikä pitkästy, vaan on odotellessa pohtinut asiaa lisää. Myös suuri yleisö on auttanut. Näin hän on saanut 25 uutta selitystä sille, miksi yhteyttä ei ole vieläkään saatu. On yhä vain Suuri Hiljaisuus.

Webb ei uusintapainoksessa edes aina kerro, mikä on uutta ja mikä vanhasta painoksesta vuodelta 2005, eikä sitä, miltä osin vanhoja osia on täydennetty. Siksi asiaa seuranneenkin on kenties parasta lukea uudestaan koko teos, joka on paisunut matkalla 333 sivusta 474 sivuun.

Tässä välillä moni ehdotus on saanut uutta potkua. Eniten kirjan arvioihin on ehkä vaikuttanut viime painoksen jälkeen löydettyjen eksoplaneettojen suuri määrä – yksi löytyi ihan vierestäkin, eli Proxima b, naapuritähdeltä! Asuuko siellä kukaan tai mitään?

Fermin paradoksi on koko Maan ulkopuolisen älyn tutkimuksen ydin ja oikeastaan alkujuuri. Siksi Webb esittelee sen huolellisesti kirjan alussa.

Kirjan otsikon kysymyksen esitti tarkasti ensi kertaa nerokas ydinfyysikko Enrico Fermi vuonna 1950. Hän istui lounastauolla maailmankuulun Princetonin tutkimuskeskuksen kuppilassa. Huippufyysikot keskustelivat Yhdysvalloissa virinneestä ufo-intoilusta.

Kesken lounaan Fermi pukahti: Missä kaikki ovat?

Muut lounastajat olivat hieman pöllämystyneitä. He muistivat kuitenkin, että Fermi oli superlaskija. Hän osasi ratkoa laskemalla päässään nopeasti hankalia kysymyksiä tyyliin: kuinka monta hiekanjyvää on suunnilleen maailman rannoilla?

Tällä kertaa hän laski ruokaillessaan vieraiden sivilisaatioiden mahdollisen määrän. Pohjalukemana oli Linnunradan tähtien määrä. Sitten hän laski, millä todennäköisyydellä tähteä kiersi planeetta ja sille syntyisi elämää ja älyä.

Miten nopeasti äly leviäisi tekniikan avulla kotigalaksissamme Linnunradassa, jos tähti olisi planeettoineen vanhempi kuin Aurinko ja Maa? Tästä sikisi kokonainen tieteenala.

”Joskus ajattelen, että olemme yksin. Joskus ajattelen, että emme ole. Molemmissa tapauksissa ajatus on järkyttävä”, sanoi koko ajastuskulusta yhdysvaltalainen keksijä ja futurologi Buckminster Fuller.

Järki uhkaa mennä, kun Maan ulkoista älyä ajattelee. Webb järjestää tätä kaaosta. On järkevää jakaa ongelma ja siihen liittyvä ajattelu kolmeen osaan:

1) He ovat tai olivat jo täällä. Kirjan ratkaisut 1–10.

Huvittava nimi on ratkaisulla 1: He ovat täällä ja kutsuvat itseään unkarilaisiksi. Ufot (eli ratkaisu numero 4) eivät saa tässä osiossa enempää painoarvoa kuin se ikivanha: Jumala on olemassa (ratkaisu 10). Vai elämmekö jonkinlaisessa eläintarhassa (ratkaisu 7)?

2) He ovat olemassa, mutta eivät ole vielä ottaneet yhteyttä. Kirjan ratkaisut 11–50.

Ovatko he jääneet kotiin (ratkaisu 19)? He kutsuvat, mutta me emme tunnista viestiä (ratkaisu 34). Tämä sopii hyvin Arrival-elokuvan teemaan.

3) Heitä ei ole. Kirjan ratkaisut 51–74.

Kutkuttavia ajatuksia herättävät esimerkiksi ratkaisut ”Maailmankaikkeus on meitä varten” (ratkaisu 51) ja ”Gaia, Jumala vai Kultakutri” (ratkaisu 74)?

Kuten jo ratkaisujen otsikoista huomaa, Webb tuntuu huumorintajuiselta mieheltä. Vitsejä vilisee kirjassa.

Tämän painoksen viimeinen eli 75. ratkaisu, on Webbin oma ja kuuluu siis osioon, jonka mukaan muukalaisia ei ole. Se jättää ihmisen yksin ja kalpeaksi suuren ja pimeän avaruuden kanssa. Webbin näkemys on samalla yksi kirjan vaikeimpia. Webb menee todella isoihin lukuihin ja numeroiden teoriaan.

Jos näin on, lisää se ihmisen vastuuta tästä ainutkertaisesta elämästä maapallolla.

Yhden arvion mukaan 500 miljoonaa vuotta riittää siihen, että he olisivat jo täällä. Ja tuo aika on avaruuden ikähistoriassa kohtalaisen lyhyt aika.

Kirjan teema ja otsikko eli Fermin paradoksi on itse asiassa keksitty historiassa ainakin neljä kertaa. Rakettitekniikan isä Konstantin Tsiolkovski ihmetteli jo 1800-luvulla vieraiden sivilisaatioiden poissaoloa.

Myöhemmin toinen Fermin tyyliin tehty laskelma kiteytyi niin sanotuksi Draken kaavaksi vuonna 1961. Sen esitti tähtitieteilijä Frank Drake. Ja siitä Seti-ohjelma lähti liikkeelle.

Setissä etsitään radiotähtitieteen avulla yhteyttä avaruudesta. Vuosikymmenien varrella Seti-ohjelmasta on tullut legenda.

Kaikkia Draken kaavan näkökulmien muunnoksia on pohdittu ja tulkittu: Jos sivilisaatiot tuhoutuvatkin aina ydinsodassa, jos elämää voisi esiintyä ilman vettä, jos he eivät opikaan radiotekniikkaa, jos ne viestivätkin lasereilla. Ja lista jatkuu.

Joidenkin mielestä Seti on ilmiantanut radioaalloilla Maan asukkaat hyökkääjille. Arvostelijat unohtivat, että radiolähetysten isä Guglielmo Marconi teki sen vahingossa jo 1900-luvun alussa.

Olemme lähettäneet maapallolta jo yli sata vuotta radioaaltoja taivaalle. Niiden avulla joku voisi paikantaa meidät.

Maan ulkoisen älyn etsinnässä on kiehtovaa nyt 2000-luvulla se, että jokainen voi osallistua siihen kotoa SETI@home -hankkeessa. Kaukaa haravoituja radiosignaaleja jaetaan kotikoneille kenen tahansa tulkittaviksi.

Jos minulla olisi yhtä paljon valtaa kuin meitä älykkäimmillä tai edistyneemmillä olioilla, määräisin tämän kirjan esimerkiksi filosofian opintojen kurssikirjaksi.

Webb käsittelee eksosivilisaatioita pohtiessaan muun muassa tietoisuuden olemusta, tekoälyä ja hahmottaa maailmaamme hyvin monipuolisesti. Välillä lukiessa havahtuu siihen, että tässä ei olla avaruudessa lainkaan, vaan jossain vieläkin syvemmällä.

Ennen kaikkea Webbin kirja opettaa avarakatseisuutta ja neuvoo, miten aiheita voi lähestyä monelta kantilta.

Britannian kuninkaallinen astronomi Martin Rees on tehnyt kirjaan esipuheen. Se kertoo Webbin maineesta ja edellisen kirjan arvostuksesta.

Tähtitieteilijä Hannu Karttusen suomennos takaa sen, että kirjasta on ainakin maallikon mahdotonta löytää virheitä, vaikka faktoja riittää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirja-arvostelut
  • Avaruus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    2. 2

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    3. 3

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    4. 4

      ”Minulla on mielenterveysongelmia, petyin niin pahasti” – Mohammad Tamim palasi Jyväskylästä Afganistaniin, mutta onko hän nyt turvassa?

    5. 5

      Loskaa oli niin, että huviteatterin katto repesi – Katso kuvakooste Helsingin historiallisista lumivapuista

    6. 6

      Cheekin ja Elastisen mahtipontinen areenashow potki räntävapun unholaan

    7. 7

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    8. 8

      Lempi, parinhaku ja taiat kuuluivat satojen vuosien takaiseen vappuun – ”Nuoriso juoksenteli pakanallisen hekuman vallassa”

    9. 9

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen ilme, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    10. 10

      Sisäfileetä, isoja kukkakimppuja ja firman bileitä – HS soitti 15 yritykseen ja selvitti, miten nousukausi niissä näkyy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    3. 3

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    4. 4

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    5. 5

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    6. 6

      Poliisi etsi asenaista Helsingin rautatieasemalla

    7. 7

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen ilme, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    8. 8

      Suomalaisen näytelmän kantava voima Outi Nyytäjä on kuollut

    9. 9

      Merja Savelainen teki sen, mistä moni haaveilee: irtisanoutui, lähti maailmalle ja tekee töitä vain seuraavaa reissua varten – miten se onnistui?

    10. 10

      Heidi Jaaran yritys syntyi lapsettomuus­kriisistä – Balmuir tekee luksushuiveja ja ylellisyystuotteita, jotka kelpaavat Cheekille ja Saudi-Arabian prinsessalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    3. 3

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    6. 6

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää