Valikko
Tiede    |   Arvio

Miksi kukaan ei vastaa avaruudesta? Uusittu kirja kertoo 75 vastausta

Tähtitieteilijä Stephen Webb löysi kymmenessä vuodessa lisää ehdotuksia sille, miksi emme ole vielä saaneet yhteyttä Maan ulkopuoliseen älyyn. Kirjassa on nyt 75 lupaavinta ratkaisua ongelmaan: Missä kaikki ovat?

Stephen Webb: Missä kaikki ovat? Jos maailmankaikkeus kuhisee elämää . . . 75 ratkaisua Fermin paradoksiin ja Maan ulkopuolisen elämän arvoitukseen. Ursa 2016. 474 sivua. Elokuva Arrival (2016) kertoo nyt elokuvateattereissa kiehtovasti yhteydestä Maan ulkopuoliseen älyyn. Lopultakin sellainen saapui Maan päälle, eikä edes vihamielisenä!

Mutta mustekalamaisten olioiden kieli on täysin erilaista. Yhteys on haparoivaa.

Taustaksi tähän kohtaamiseen ja kaikkiin pohdintoihin E.T.-yhteyksistä sopii Stephen Webbin mainio kirja Missä kaikki ovat?

Monelle se on jo tuttu. Webb esitti näet jo yli kymmenen vuotta sitten 50 rohkeaa ja hauskaakin selitystä sille, miksi emme ole löytäneet tai saaneet yhteyttä Maan ulkopuoliseen älyyn. Ote oli tiukan tieteellinen.

Yritetty on. Kuulu Seti-ohjelma on etsinyt yhteyttä radioaalloin jo 1960-luvun alusta lähtien. Monella kanavalla ja monella tapaa.


Pihah­dustakaan ei ole kuulunut.

Webb ei tästä hermostu eikä pitkästy, vaan on odotellessa pohtinut asiaa lisää. Myös suuri yleisö on auttanut. Näin hän on saanut 25 uutta selitystä sille, miksi yhteyttä ei ole vieläkään saatu. On yhä vain Suuri Hiljaisuus.

Webb ei uusintapainoksessa edes aina kerro, mikä on uutta ja mikä vanhasta painoksesta vuodelta 2005, eikä sitä, miltä osin vanhoja osia on täydennetty. Siksi asiaa seuranneenkin on kenties parasta lukea uudestaan koko teos, joka on paisunut matkalla 333 sivusta 474 sivuun.

Tässä välillä moni ehdotus on saanut uutta potkua. Eniten kirjan arvioihin on ehkä vaikuttanut viime painoksen jälkeen löydettyjen eksoplaneettojen suuri määrä – yksi löytyi ihan vierestäkin, eli Proxima b, naapuritähdeltä! Asuuko siellä kukaan tai mitään?

Fermin paradoksi on koko Maan ulkopuolisen älyn tutkimuksen ydin ja oikeastaan alkujuuri. Siksi Webb esittelee sen huolellisesti kirjan alussa.

Kirjan otsikon kysymyksen esitti tarkasti ensi kertaa nerokas ydinfyysikko Enrico Fermi vuonna 1950. Hän istui lounastauolla maailmankuulun Princetonin tutkimuskeskuksen kuppilassa. Huippufyysikot keskustelivat Yhdysvalloissa virinneestä ufo-intoilusta.

Kesken lounaan Fermi pukahti: Missä kaikki ovat?

Muut lounastajat olivat hieman pöllämystyneitä. He muistivat kuitenkin, että Fermi oli superlaskija. Hän osasi ratkoa laskemalla päässään nopeasti hankalia kysymyksiä tyyliin: kuinka monta hiekanjyvää on suunnilleen maailman rannoilla?

Tällä kertaa hän laski ruokaillessaan vieraiden sivilisaatioiden mahdollisen määrän. Pohjalukemana oli Linnunradan tähtien määrä. Sitten hän laski, millä todennäköisyydellä tähteä kiersi planeetta ja sille syntyisi elämää ja älyä.

Miten nopeasti äly leviäisi tekniikan avulla kotigalaksissamme Linnunradassa, jos tähti olisi planeettoineen vanhempi kuin Aurinko ja Maa? Tästä sikisi kokonainen tieteenala.

”Joskus ajattelen, että olemme yksin. Joskus ajattelen, että emme ole. Molemmissa tapauksissa ajatus on järkyttävä”, sanoi koko ajastuskulusta yhdysvaltalainen keksijä ja futurologi Buckminster Fuller.

Järki uhkaa mennä, kun Maan ulkoista älyä ajattelee. Webb järjestää tätä kaaosta. On järkevää jakaa ongelma ja siihen liittyvä ajattelu kolmeen osaan:

1) He ovat tai olivat jo täällä. Kirjan ratkaisut 1–10.

Huvittava nimi on ratkaisulla 1: He ovat täällä ja kutsuvat itseään unkarilaisiksi. Ufot (eli ratkaisu numero 4) eivät saa tässä osiossa enempää painoarvoa kuin se ikivanha: Jumala on olemassa (ratkaisu 10). Vai elämmekö jonkinlaisessa eläintarhassa (ratkaisu 7)?

2) He ovat olemassa, mutta eivät ole vielä ottaneet yhteyttä. Kirjan ratkaisut 11–50.

Ovatko he jääneet kotiin (ratkaisu 19)? He kutsuvat, mutta me emme tunnista viestiä (ratkaisu 34). Tämä sopii hyvin Arrival-elokuvan teemaan.

3) Heitä ei ole. Kirjan ratkaisut 51–74.

Kutkuttavia ajatuksia herättävät esimerkiksi ratkaisut ”Maailmankaikkeus on meitä varten” (ratkaisu 51) ja ”Gaia, Jumala vai Kultakutri” (ratkaisu 74)?

Kuten jo ratkaisujen otsikoista huomaa, Webb tuntuu huumorintajuiselta mieheltä. Vitsejä vilisee kirjassa.

Tämän painoksen viimeinen eli 75. ratkaisu, on Webbin oma ja kuuluu siis osioon, jonka mukaan muukalaisia ei ole. Se jättää ihmisen yksin ja kalpeaksi suuren ja pimeän avaruuden kanssa. Webbin näkemys on samalla yksi kirjan vaikeimpia. Webb menee todella isoihin lukuihin ja numeroiden teoriaan.

Jos näin on, lisää se ihmisen vastuuta tästä ainutkertaisesta elämästä maapallolla.

Yhden arvion mukaan 500 miljoonaa vuotta riittää siihen, että he olisivat jo täällä. Ja tuo aika on avaruuden ikähistoriassa kohtalaisen lyhyt aika.

Kirjan teema ja otsikko eli Fermin paradoksi on itse asiassa keksitty historiassa ainakin neljä kertaa. Rakettitekniikan isä Konstantin Tsiolkovski ihmetteli jo 1800-luvulla vieraiden sivilisaatioiden poissaoloa.

Myöhemmin toinen Fermin tyyliin tehty laskelma kiteytyi niin sanotuksi Draken kaavaksi vuonna 1961. Sen esitti tähtitieteilijä Frank Drake. Ja siitä Seti-ohjelma lähti liikkeelle.

Setissä etsitään radiotähtitieteen avulla yhteyttä avaruudesta. Vuosikymmenien varrella Seti-ohjelmasta on tullut legenda.

Kaikkia Draken kaavan näkökulmien muunnoksia on pohdittu ja tulkittu: Jos sivilisaatiot tuhoutuvatkin aina ydinsodassa, jos elämää voisi esiintyä ilman vettä, jos he eivät opikaan radiotekniikkaa, jos ne viestivätkin lasereilla. Ja lista jatkuu.

Joidenkin mielestä Seti on ilmiantanut radioaalloilla Maan asukkaat hyökkääjille. Arvostelijat unohtivat, että radiolähetysten isä Guglielmo Marconi teki sen vahingossa jo 1900-luvun alussa.

Olemme lähettäneet maapallolta jo yli sata vuotta radioaaltoja taivaalle. Niiden avulla joku voisi paikantaa meidät.

Maan ulkoisen älyn etsinnässä on kiehtovaa nyt 2000-luvulla se, että jokainen voi osallistua siihen kotoa SETI@home -hankkeessa. Kaukaa haravoituja radiosignaaleja jaetaan kotikoneille kenen tahansa tulkittaviksi.

Jos minulla olisi yhtä paljon valtaa kuin meitä älykkäimmillä tai edistyneemmillä olioilla, määräisin tämän kirjan esimerkiksi filosofian opintojen kurssikirjaksi.

Webb käsittelee eksosivilisaatioita pohtiessaan muun muassa tietoisuuden olemusta, tekoälyä ja hahmottaa maailmaamme hyvin monipuolisesti. Välillä lukiessa havahtuu siihen, että tässä ei olla avaruudessa lainkaan, vaan jossain vieläkin syvemmällä.

Ennen kaikkea Webbin kirja opettaa avarakatseisuutta ja neuvoo, miten aiheita voi lähestyä monelta kantilta.

Britannian kuninkaallinen astronomi Martin Rees on tehnyt kirjaan esipuheen. Se kertoo Webbin maineesta ja edellisen kirjan arvostuksesta.

Tähtitieteilijä Hannu Karttusen suomennos takaa sen, että kirjasta on ainakin maallikon mahdotonta löytää virheitä, vaikka faktoja riittää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirja-arvostelut
  • Avaruus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    2. 2

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    3. 3

      Lehti: Trumpin vävy alkaa uusia valtion hallintoa – ”Pitäisi johtaa kuin yritystä”

    4. 4

      Näin Helsingistä tuli 12 vuodessa kiva ja avoin mutta myös kallis ja eriarvoinen – kuka sen sai aikaan?

    5. 5

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    6. 6

      Alhainen syntyvyys johtuu köyhyydestä – mieheni on yhden lapsen ja yhden aikuisen yksinhuoltaja

    7. 7

      Suurpalon sammutus Vantaalla jatkuu koko maanantain – ”Savu kulkeutuu kohti Tuusulanväylää”

    8. 8

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    9. 9

      Kesäaikaprotesti leviää – kansalaisaloite kerännyt jo yli 33 000 allekirjoitusta

    10. 10

      Teini-ikä vie 10 prosenttia ihmisistä todellisiin vaikeuksiin, mutta murrosiän epätasapaino on samalla välttämätöntä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    2. 2

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    3. 3

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    4. 4

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    5. 5

      Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

    6. 6

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    7. 7

      Helsingin Jätkäsaari on tyylikäs, mutta värien kanssa riehuminen ärsyttää niin naapureita kuin arkkitehtuuri­kriitikoitakin

    8. 8

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    9. 9

      Kesäaikaprotesti leviää – kansalaisaloite kerännyt jo yli 33 000 allekirjoitusta

    10. 10

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    10. 10

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    11. Näytä lisää