Valikko
Tiede

Voiko eläimiä suojella tappamalla? Monet järjestöt ja tutkijat vastustavat huvimetsästyksen kieltoa Afrikassa

Metsästysmuistoja himoavat ovat valmiita maksamaan huikeita summia eläinten ampumisesta. Suojelu voi siitä hyötyä, mutta tiukat säännöt ovat tarpeen.

Puolitoista vuotta sitten yhdysvaltalainen hammaslääkäri ampui leijonan Zimbabwessa. Metsästysmuistoksi eli trofeeksi hän irrotti kallon ja taljan. Maastoon jäi nyljetty, päätön ruho.

Kansallispuistosta tapettavaksi houkuteltu Cecil oli julkkisleijona. Se oli myös osa tutkimushanketta ja kantoi seurantapantaa.

Tapauksesta nousi maailmanlaajuinen kohu. Cecil nosti niin sanotun trofeebisneksen julkisuuteen.

Pääasiassa länsimaiset huvimetsästäjät ampuvat Afrikassa tuhansia eläimiä vuodessa.

Tärkein asiakaskunta ovat yhdysvaltalaiset. Ulkomaisia metsästysmuistoja tuodaan Suomeenkin noin 90 kappaletta vuodessa, eläinoikeusjärjestö IFAW arvioi.

Suurin osa metsästäjien saaliista on yleisempiä eläimiä, mutta leijonat, norsut ja sarvikuonot tuottavat lihavimmat voitot. Lupa ampua Cecil maksoi 50 000 dollaria.

Yhdysvaltalainen metsästäjä maksoi ennätykselliset 350000 dollaria luvasta ampua äärimmäisen uhanalainen suippohuulisarvikuono Namibiassa. Sellaisen hän myös ampui.

Leijonakanta on sadassa vuodessa romahtanut kymmenesosaan ja afrikannorsujen määrä muutamaan prosenttiin entisestä. Niitä uhkaa sukupuutto lähitulevaisuudessa.

Kuulostaa huolestuttavalta, mutta yllättävästi monet suojelujärjestöt ja tutkijat vastustavat huvimetsästyksen kieltoa.

Suurista suojelujärjestöistä esimerkiksi Maailman luonnonsäätiö (WWF), Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja Uhanalaisen lajien järjestö CITES hyväksyvät kestävän ja laillisen metsästyksen.

Perustelu on se, että afrikkalaiset ja Afrikan luonto voivat myös hyötyä metsästyksestä. Se voi jopa suojella luonnon monimuotoisuutta, arvioi Helsingin yliopistossa työskentelevän luonnonsuojelubiologi Enrico Di Mininin johtama katsaus.

Taustalla on tieto, että Afrikan väestö on kasvaa kolmeen miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Luontoa uhkaavat laajeneva maankäyttö ja hallitsematon salametsästys.

Maksettu huvimetsästys on niihin verrattuna pieni uhka. Sitä voi valvoa tai sen voi kieltää.

”Suojelun täytyy hyödyttää paikallisia ihmisiä. Vain silloin on toivoa, että norsuja on luonnossa vielä 200 vuoden päästäkin. Kielto vain pahentaisi tilannetta”, luonnonsuojelubiologi Di Minin sanoo.

Di Minin on työskennellyt Afrikan suurten eläinten suojelun parissa yhdeksän vuotta.

”Afrikan eläinten kanssa eläminen ei ole helppoa. Leijonat oikeasti syövät ihmisiä, ja norsulauma voi tuhota koko vuoden sadon yhdessä yössä. Eikä valtio maksa korvauksia.”

Siksi on tärkeää, että paikalliset asukkaat saavat taloudellista etua vaarallisten naapuriensa sietämisestä ja niiden suojelemisesta salametsästäjiltä.

Muuten riesoina nähtävät eläimet tapetaan ja niiden elinalueet raivataan tuottavampaan käyttöön.

Samaa mieltä on tutkija Roseline Mandisodza-Chikerema Zimbabwen luonnonpuisto- ja riistavirastosta.

”Trofeemetsästys on oleellinen osa Zimbabwen taloutta. Se kannustaa luonnonsuojeluun laajoilla alueilla, etenkin siellä missä tavanomainen maanviljely ei kannata,” sanoo Mandisodza-Chikerema sähköpostitse.


Afrikka on ainutlaatuinen, Di Minin muistuttaa:

”Siellä ovat viimeiset suurten eläinten asuttamat erämaat. Meillä ei ole varaa menettää niitä”, Di Minin sanoo.

Voi myös pohtia, mikä oikeus länsimailla on lopulta päättää afrikkalaisten puolesta, miten he eläimiään suojelevat.

Rahaa tulee Afrikan luonnon suojeluun toki muualtakin.

Turismi tuotti vuonna 2002 Afrikassa 36 miljardia dollaria. Noin viidesosa tulee ekoturismista. Lisäksi rahoitusta tulee luonnonsuojelu- ja kehitysyhteistyötahoilta.

Huvimetsästyksen tuottamat 200 miljoonaa dollaria tuntuu verrattain pieneltä summalta. Eikö sen voisi korvata vaikkapa kehittämällä luontomatkailua?

Ei kovin helposti, Di Minin arvioi. Metsästysmuistoja jahtaavat menevät myös paikkoihin, jotka eivät safarimatkailijoita kiinnosta. He eivät kaipaa majoitusta kaikilla mukavuuksilla tai henkeäsalpaavia maisemia. Jopa konfliktialueet kelpaavat.

Köyhimmissä maissa trofeemetsästyksen lopettamisella olisi rajut seuraukset.

Namibiassa se jättäisi suurimman osan yksityisistä luonto­alueista ilman suojelua, kun niitä ylläpitävät yritykset menisivät konkurssiin, tutkimus arvioi. Pinta-alaltaan menetys vastaisi kaikkia Suomen suojelualueita yhteensä.

Metsästys- ja safariturismissa luonnonsuojelijoita huolestuttaa se, että tulot valuvat rikkaille, ulkomaisille yrityksille tai korruptioon luonnonsuojelun ja paikallisten asukkaiden sijaan.

Tarkkaa tietoa on harvoin saatavilla. Namibiaa pidetään mallina maasta, jossa sekä safari- että metsästysturismin tuloista reilu osuus päätyy sinne minne pitääkin.

Botswana kielsi trofeemetsästyksen vuonna 2014 vastoin Afrikan maiden valtavirtaa.

Maan metsästysmatkailu nousi julkisuuteen muun muassa siksi, että Espanjan kuninkaana vielä ollut Juan­ Carlos poseerasi siellä ampumansa norsun vieressä vuonna 2012.

Metsästysmatkailu korvataan Botswanassa luontomatkailulla. Salametsästys on vielä vähäistä. Armeija vartioi suojelualueita.

On aikaista sanoa, kuinka kielto vaikuttaa Botswanan luonnon tulevaisuuteen. Ainakin se on aiheuttanut norsujen pakolaisvirran Botswanaan.

Norsut pakenevat naapurimaiden laillista ja laitonta metsästystä. Norsuja on nyt Botswanassa 130 000, paljon enemmän kuin luonto elättää.

Massiivisella luontomatkailullakin on haittoja. Botswanalaisessa lehdistössä on huolestuttu, että kasvava määrä liikennettä kuluttaa maan kansallispuistojen maisemaa.

Tuottoon suhteutettuna luontoturistit myös tuottavat enemmän kasvihuonepäästöjä kuin metsästäjät, Di Minin kertoo.

Konkurssiin Botswana ei mene, vaikka kuninkaalliset joutuvatkin jatkossa ampumaan norsunsa muualla. Maan talous kasvaa nopeasti.

Trofeemetsästyksessä on paljon ongelmia, alan tutkijat muistuttavat. Siitä voitaisiin kuitenkin tehdä kestävämpää.

”Tarvitaan kestävän metsästyksen sertifikaatti, joka takaa tieteellisesti määritellyt pyyntikiintiöt”, kertoo Di Minin, joka työstää sellaista parhaillaan.

”Sääntöjä pitää valvoa. Ja kasvatettujen eläinten ampuminen pitää lopettaa. Sillä ei ole mitään tekemistä suojelun kanssa”, Di Minin painottaa.

Tieteellistä tietoa kestävästä metsästyksestä on jo. Esimerkiksi leijonien metsästys voi olla kestävää tietyin rajoituksin.

Sallittua riistaa olisivat vain yli seitsemänvuotiaat urokset. Niitä saisi pyytää enintään 0,5 yksilöä tuhatta neliökilometriä kohti vuodessa. Näin arvioi lehdessä Ecological Applications vuonna 2016 julkaistu yhdysvaltalais-sambialainen tutkimus.

Ceciliä ikäraja ei olisi pelastanut. Komeaharjainen uros oli kuollessaan kolmetoistavuotias eli poikkeuksellisen vanha laumaa hallitsevaksi urokseksi.

Cecilin kohtalo voi kääntyä voitoksi Afrikan luonnolle.

”Metsästyksen järjestäjät ovat nyt todella yhteistyöhaluisia. Ne menettävät rahaa huonon julkisuuden vuoksi. Juuri nyt on mahdollisuus muuttaa alan käytäntöjä”, Di Minin sanoo.

Fakta

Leijona kärsii ylipyynnistä


 Huvimetsästäjät ampuvat vuosittain Afrikassa arviolta 244 leijonaa. Leijonan elämä laumassa vaikeuttaa sen kestävää metsästystä. Kun lauman hallitseva uros kuolee, seuraaja tappaa edeltäjän pennut.

 Sambiassa Luangwejoen alueella seurattiin leijonakantaa. Aikuisia uroksia ammuttiin 5–8 vuodessa Oulun kokoisella alueella.

 Metsästys lisäsi urosten ja pentujen kuolleisuutta. Naaraat ikääntyivät, koska nuoria selvisi aikuisiksi liian vähän. Kanta pieneni myös alueen suojelluissa osissa.

 Kansallispuistojen ympärillä on yleensä metsästys­alueita. Leijonat ammutaan Luangwessa keskimäärin alle kilometrin päässä puiston rajasta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Metsästys
  • Salametsästys
  • Eläintensuojelu
  • Luonnonsuojelu
  • Afrikka
  • Tiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Flamingon ja Serenan johtajat: Turkin vesipuistoturman kaltainen onnettomuus ei mahdollinen Suomessa

    3. 3

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    4. 4

      Suomen lippu herättää suuria tunteita – ja siksi kaikki huoltomiehet eivät uskalla kertoa omalla nimellään miten lippua käsittelevät

    5. 5

      Kaljaa läikkyy ja hyttyset syövät, mutta kun Ukkometso jyrähtää soimaan, ei märkiä housuja muista enää kukaan – Tältä näyttää juhannushurmos Himoksella

    6. 6

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    7. 7

      Barcelonalaisilla työttömyyttäkin suurempi huoli: Turismi

    8. 8

      En usko selviäväni yhteislauluista ja vadelmakääretortun syönnistä palvelutalossa – edessäni on elämä vanhana vaikeana naisena

    9. 9

      Märkä kokko, onnellinen kurvilainen ja kemuja kuiville jääneillä laivoilla – HS:n valokuvaaja Akseli Valmunen ikuisti Stadin juhannuksen

    10. 10

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    5. 5

      Perus­suomalaisten Laura Huhtasaari kertoo nyt, miltä tuntuu kun puolue hajoaa – ”Haava kyllä arpeutuu”

    6. 6

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    7. 7

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    8. 8

      Viranomaiset selvittävät Suomessa trendilelu fidget spinnerin turvallisuutta – sormihyrriä markkinoidaan aikuisille mutta myydään lapsille

    9. 9

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    10. 10

      Punavangit odottivat teloituksia Suomenlinnan kuolemanselleissä kesällä 1918, mutta moni kuoli jo ennen tuomiota – ”Pala Suomen synkintä historiaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    5. 5

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    6. 6

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää