Valikko
Tiede

Menestysteos puiden salatusta elämästä sisältää ufo-juttuja, väittää suomalainen metsäekologi

Auttavatko puut toisiaan vai kilpailevatko ne keskenään?

Puut muistavat, aistivat kipua ja imettävät vauvojaan, kirjoittaa Peter Wohlleben teoksessaan Puiden salattu elämä.

Kirja ilmestyi Saksassa vuonna 2015. Siitä tuli myyntimenestys ja sen käännösoikeudet myytiin pariinkymmeneen maahan, muun muassa Suomeen. Sitä on esitelty lukuisissa lehtikirjoituksissa – ja lähes aina kehuttu.

Wohlleben kertoo, ettei tiennyt puiden kyvyistä mitään, kun aloitti työnsä nuorena metsänhoitajana Rheinland-Pfalzin osavaltiossa Lounais-Saksassa.

Virkamies koki herätyksen sen jälkeen, kun oli ryhtynyt viemään turisteja metsiin eloon­jäämiskursseille ja eräretkille.

Vaeltajat ihastelivat käkkyräisiä puuvanhuksia, joita opas alan ammattilaisten tapaan piti taloudellisesti arvottomina.

Keskustelut maallikoiden kanssa johtivat siihen, että Wohlleben tahtoi vaihtaa tehometsätalouden isot koneet ja torjunta-aineet hevosiin ja muihin luonnonmukaisiin menetelmiin.

Hän joutui jättämään virkansa, sillä työnantaja ei hyväksynyt pehmeitä oppeja. Uusi työ löytyi Saksan länsi­osasta Hümmelin kunnasta. Nyt siellä hoidetaan metsiä hellä­varaisesti. Vanhat pyökkimetsät on suojeltu ja osa niistä toimii tuloja tuottavana hautausmaana. Moni haluaa 200-vuotiaan puun juurelta paikan tuhkalleen.


Jo elävien hautakivien aarniometsä toi Wolhlebenille julkisuutta. Puiden salattu elämä teki hänestä vielä kuuluisamman.

Teos lumoaa ja ärsyttää. On kiehtovaa lukea, mitä puiden ystävä miettii kulkiessaan Eifelin vuoriseudun pyökkimetsissä, joissa ”lehväkaton alla saa oppia uutta joka päivä”.

Pohdintoja höystävät tieteellisiltä vaikuttavat väitteet. Aina ei ole selvää, milloin on kyse kirjoittajan omista ajatuksista, milloin tutkimustuloksista.

Hän kuvailee kauniisti esimerkiksi sitä, kuinka lähipuut huolehtivat vanhuksestaan, kun pitävät juurillaan elossa ikivanhaa kantoa.

Tällaisia eläviä kantoja on kuvailtu myös tieteellisessä kirjallisuudessa. Niissä asia nähdään kuitenkin toisin.

Rungon jämät eivät enää pysty lisääntymään, mutta niiden valtavat juuristot pysyvät elossa ja hyödyttävät ympäristönsä lajitovereita.

Toisten tutkijoiden mukaan kantovanhukset ryöstävät hiilihydraatteja naapureiltaan.

Wohllebenin mielestä kyse on puiden välisestä ystävyydestä, jota ei yleensä havaita kuin luonnontilaisissa metsissä. Istutusmetsissä maanalaisten verkostojen luominen on vaikeaa, koska istutus vahingoittaa juuria, hän väittää.

Eivätkö taimien juuret todella toivu ikinä siitä, että ne pannaan maahan?

Kirjan pyökkimetsässä puut toimivat kuin utopioiden ihmis­yhteisöt: ”Metsä ei nähtävästi halua menettää heikompia jäseniään. – – Runsaudessa elävät huolehtivat siitä, että huonompiosaiset saavat avustuksia.”

”Nämä ovat ihan ufo-juttuja”, sanoo metsäekologi Markku Larjavaara Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta.

”Evoluution näkökulmasta kasvit taistelevat elintilasta maan päällä ja alla. Kilpailu on joko kovaa tai erittäin kovaa. Jos naapurin poistaa, jäljelle jäänyt voi lähes aina paremmin, oli se sitten lähisukulainen tai kokonaan eri lajia”, hän toteaa.

Pyökkejä hän ei tunne tarkoin, mutta kuusilla ja männyillä luonnonmetsien valtapuut antavat tuulen vietäväksi elämänsä aikana jopa miljoona siementä.

Suuri osa niistä ei idä lainkaan ja monet kuolevat varhain. Vanhoissa, vakaissa metsissä vain yksi noista miljoonasta kehittyy valtapuuksi.

Pyökintaimet sietävät varjostusta ja voivat kasvaa siementäjänsä alla. Silti emopuu tuskin vaalii jokaista taimenalkua, kuten Wohllebenin satumetsässä.

Tuntevatko puut kipua?

Wohllebenin mukaan ”kovasta janosta kärsivät puut alkavat huutaa” ja ehkä varoittavat tovereitaan veden loppumisesta.

Hän pohjaa näkemyksensä Sveitsin metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimään värähtelyyn, joka syntyy, kun juuresta runkoon kulkeva vesivirta katkeilee.

Tutkijoiden mielestä ilmiö on mekaaninen eikä todennäköisesti paljasta mitään sen syvällisempää. Koska puilla ei ole hermostoa eikä aivoja, ne eivät tietenkään aisti kipua kuten ihmiset.

Mutta kyllä puut tuntevat, jos jokin vahingoittaa niitä.

Kun oksa katkeaa, repeämisen kohdasta lähtee viesti, joka saa kasvin puolustautumaan. Se alkaa tuottaa haavasolukkoa vau­rion paikkaamiseksi.

Kun tuholaisten toukat hyökkäävät lehtien kimppuun, kasvi alkaa erittää ötököille haitallisia aineita.

Onkin osaksi määrittelykysymys, tunteeko kasvi kipua. Tähän päätyy kasvitieteilijä Seppo Vuokko viime vuonna ilmestyneessä teoksessaan Latva pilviä piirtää. Se käsittelee puita niin pätevästi, että Larjavaara on ehdottanut sitä metsäylioppilaiden kurssikirjaksi.


Määrittelykysymys lienee sekin, onko puilla muistia. Wohlleben kirjoittaa, miten puut oppivat säätelemään veden käyt­töä, koska muistavat kokemansa kuivat kaudet.

Hänestä ne myös laskevat lämpimiä päiviä. Vasta kun summa on kyllin suuri, ne tulkitsevat, että kevät on koittanut.

Vuokon mukaan kasveilla on eräänlainen toimintamuisti, joka ohjaa niiden elämää ja kertoo, milloin itää, kasvaa, kukkia ja valmistautua talveen.

Wohlleben käyttää väkeviä sanoja. Hän kutsuu kaupunkipuita ”katulapsiksi”, puiden leikkausta ”verilöylyksi” ja viljelykasveja ”kuuromykiksi”.

Kaupunki voi kieltämättä olla puille ankara ympäristö. Mahtaako tämä kumminkaan johtua emopuun hoivan puutteesta ja siitä, että ”nuoret puut saavat tehdä ihan mitä huvittaa”, kuten Wohlleben kuvaa?

Tienvarsipuut varttuvat harvoin satavuotiaiksi. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että niiltä puuttuu kaupungeissa tilaa.

Toiseksi kestopäällysteet katkaisevat maaperän ja maanpäällisen tilan yhteyden, mikä vaikeuttaa juurten hapensaantia ja estää veden sekä ravinteiden kulkeutumista juurille, sanoo Anu Riikonen.

Hän väitteli marraskuussa Helsingin yliopistossa nuorten katupuiden tuottamista ekosysteemipalveluista.

Joskus kaupungin puut elävät lyhyen elämän huonon suunnittelun tai ympäristön nopean muuttumisen vuoksi.

Puu on kaadettava ennen aikojaan vaikkapa siksi, että viereistä tietä on päätetty leventää.

Larjavaara väittää, että jos kaupunkipuun taimi saa kasvaa rauhassa, sillä on metsän taimea huomattavasti paremmat mahdollisuudet menestyä evolutiivisessa mielessä.

Se voi tuottaa runsaasti siemeniä ja saada paljon elinvoimaisia jälkeläisiä – ainakin jos lähistöllä on maata eikä vain asfalttia.

Verilöyly on hurja ilmaus leikkaamiselle, joka on taajamissa pakollista hoitoa. Kaupunkien puut saavat yleensä valtavasti enemmän valoa kuin metsien puut.

Jos puita ei karsita, ne kasvattavat tyvelleen niin isoja oksia, etteivät ihmiset ja liikenne mahdu kulkemaan.

Puu kärsii leikkaamisesta, koska se menettää eläviä ­osiaan, sanoo arboristi ja Suomen Puunhoidon Yhdistyksen puheenjohtaja Sami Kiema.

”On oleellista, että leikkaus aloitetaan, kun puut ovat nuoria. Silloin se ei aiheuta isoa stressiä eikä isoja haavoja, sillä karsittavat oksat ovat hentoja.”

Miksi viljelykasvit olisivat kuuromykkiä?

Biologit ovat kauan tienneet, että kasvit viestivät kemikaalien avulla.

Ne houkuttelevat pölyttäjiä kukkiinsa tuoksuin ja tuottavat hajuaineita, kun vaikkapa hyönteiset ovat nakertaneet niiden lehtiä.

Viesti tuholaisten iskusta kulkeutuu ilmassa, ja kasvit käynnistävät vastahyökkäyksen. Esimerkiksi tammet erittävät myrkyllisiä ja karvaita parkkiaineita lehtiin ja kuoreen.

Metsän eliöyhteisö vaihtaa kuulumisia, mutta pellolle astuttaessa rupattelu vaimenee, kuvaa Wohlleben. Hän uskoo, että jalostus on vienyt viljelykasveilta viestimisen taitoja ja tehnyt niistä ötököille helppoja saaliita.

Kirjassa väitteen perässä on viite kasvien älykkyyttä käsittelevään artikkeliin, mutta lähdeluettelon linkki ei löydä sitä enää saksalaisen radiokanavan nettisivuilta. Tuntuu uskomattomalta, että tutkimus osoittaisi jalostuksen vievän kasveilta kyvyn erittää tuoksuvia aineita.

Kasvien ja puiden ronski inhimillistäminen kuulostaa paksulta. Eikö puita voi arvostaa sellaisina kuin ne ovat, liittämättä niihin ihmisen ominaisuuksia?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ekologia
  • kasvitiede
  • Tiede
  • Metsänhoito
  • Arja Kivipelto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    2. 2

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    3. 3

      ”Tuntui kuin koko talo räjähtäisi” – Pitseriaan tehtiin omistajan mukaan polttopulloisku Espoossa, poliisi ottanut useita kiinni

    4. 4

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    5. 5

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    6. 6

      Perussuomalaisten jakautuminen puhuttaa myös Venäjällä – ja Halla-ahon puoli on suositumpi

    7. 7

      Miksi ihmeessä radiossa luetaan koko kansalle merisäätä? Torsti tietää vastauksen

    8. 8

      Humaltujia on neljää tyyppiä – Jos olet ”Mr. Hyde”, syy voi olla perimässä

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    2. 2

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    3. 3

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    4. 4

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    5. 5

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    6. 6

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    7. 7

      Pariskunta muutti kaupungista maalle, hankki eläinlauman ja ryhtyi tuottamaan ruokaansa itse – ”Ensimmäisessä teurastuksessa seisoin nurkan takana sormet korvissa”

    8. 8

      Putken rikkoutuminen puski tulikuumaa höyryä Helsingin ydinkeskustassa – julkisen liikenteen erikoisjärjestelyt jatkuvat vielä maanantaina

    9. 9

      Humaltujia on neljää tyyppiä – Jos olet ”Mr. Hyde”, syy voi olla perimässä

    10. 10

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    8. 8

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää