Tiede

”Meillä ollaan perusteellisesti poppamiesasteella”, sanoi mestarihiihtäjä Eero Mäntyranta 1970 ja otti avuksi lääketieteen

Aikansa hiihtokuningas avasi ladun tieteelliselle valmennukselle. Häntä itseään anaboliset streroidit eivät enää palauttaneet palkintopallille.

”Meillä ollaan valmennusasioissa perusteellisesti poppamiesasteella”, kilpaladuilta väistynyt olympiavoittaja Eero Mäntyranta murehti talvella 1970.

Suomen hiihto oli syöksykierteessä, ja edellisten vuosien mestari syytti siitä valmennuksen vanhoillista ajattelua.

”Lääketieteen apua ei osata käyttää hyväksi lainkaan”, Mäntyranta jatkoi Viikkosanomissaa.

”Lääkärit pystyvät sanomaan valmentajalle, mitä kukin harjoitus merkitsee, ja miksi pitää tehdä näin.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Hiihtoliitolla oli luottolääkärinsä, mutta päävalmentajana 1937–1968 vaikuttanut Veli Saarinen vieroksui laboratorioiden väkeä vempaimineen.

Verikokeita otettiin, rautaa ja vitamiineja popsittiin – siinä kaikki. Saarisen kaudella metsätyöt voitiin kirjata harjoitteluksi.

Mäntyranta päätti tehdä lopun amatöörien puuhastelusta.

Keväällä 1971 hänen kerrottiin suostuneen ”lääkärien käytettäväksi laajan ja vaativan tieteellisen tutkimusohjelman läpiviemiseksi”.

Paluuhankkeen rahoitti aikakauslehti Hymy, joka kiinnitti Mäntyrannan levikkipäällikökseen eli käytännössä ammatti­urheilijaksi.

Hanke polkaistiin heti käyntiin Työterveyslaitoksella, kotimaisen urheilututkimuksen ytimessä. Mäntyrannan hapenottokyky mitattiin, verenkuva otettiin, lihasvoima testattiin ja hivenaineanalyysi tehtiin.

Punasoluista ei pärjääminen ainakaan olisi kiinni: Mäntyrannan hemoglobiini havaittiin yhtä huimaksi kuin 1960-luvulla, jolloin korkein lukema oli ollut 232.

Tuollaiset arvot omaavan urheilijan olisi nykyisin anottava poikkeuslupaa Kansainväliseltä hiihtoliitolta, jottei joutuisi epäillyksi luvattomasta veren manipuloinnista.

”Näin vahvasta verestä on vaikea tehdä mittausta”, lääkäri Risto Elovainio totesi Hymyssä.

Perinnöllisen geenimutaation vuoksi Mäntyrannan elimistö tuotti punasoluja niin vilkkaasti, että vanhemmiten hän söi veren­ohennuslääkkeitä.

Vielä aktiivivuosinaan Mäntyranta oletti, että huippukorkeat veriarvot olisivat heikentäneet suorituskykyä.

”En ole koskaan oikein voinut uskoa punasolujen määrän merkitykseen. Ehkä ne samalla tekevät veren sakeammaksi, jolloin vastaavasti pienempi määrä verta ehtii virrata lihaksen läpi ja luovuttaa sille polttoainetta”, hän pohdiskeli 1971.

Sakkaantumisen teoria on sittemmin kumottu kokeellisesti.

Urheilijan elimistö sopeutuu punasolumassan kasvuun notkeasti myös silloin, kun taustalla on verensiirto tai synteettinen epohormoni, joka oli vasta 1980-luvun keino urheilussa.

Punasolujen sijasta paluuhiihtäjä Mäntyranta tarvitsi aineita, jotka kompensoivat ”hiihdossa syntyviä vajauksia”.

Ilmaisu viittasi sokeri­pitoisiin juomiin, erilaisiin vitamiineihin ja anabolisiin steroideihin.

Sokerivettä hiihtäjät olivat osanneet litkiä jo 1800-luvulla, ja vitamiineja oli nautittu Mäntyrannan nuoruusvuosista.

Anaboliset steroidit olivat uusi tulokas urheilijoiden lääkearsenaalissa. Elovainio annosteli niitä Mäntyrannalle ja tarkisti samalla tämän maksa-arvot.

Markku Siukosen toimittamassa teoksessa Doping – raportti lääkeaineiden väärinkäytöstä urheilussa Mäntyranta kertoo itse, että hän päätti kokeilla hormoneja lääkärin valvonnassa. Siitä oli kertonut myös Hymy tuoreeltaan.

Lääkitys oli Mäntyrannan sanoin ”melkoisen vaatimatonta luokkaa” verrattuna esimerkiksi voimalajien urheilijoihin. Hormoneja käytettiin kolmen viikon kuureina, joita seuranneen tauon aikana elimistö niin sanotusti puhdistui.

”Vaikutukset ilmenivät ennen kaikkea harjoittelutehon nousuna”, Mäntyranta kiitteli tabletteja ja kiisti haitat. Hormonit eivät olleet silloin vielä kiellettyjä.

Hymyn haastattelema juoksuvalmentaja Pertti Helin taas kumosi huolen lihasten liiasta kasvusta. Hänen kaitsemansa pikajuoksun mestarin lihaksisto oli hormonihoidon myötä solakoitunut!

Fysiologinen seuranta, monipuolinen lääkitys ja uuttera harjoittelu nostivat Mäntyrannan Sapporon olympiajouk­kueeseen helmikuussa 1972.

Hän valmensi itse itseään laboratorion palautteen nojalla.

Työterveyslaitoksen ergometritestit osoittivat, että 34-vuotias ikämies oli likimain samassa iskussa kuin Oslossa 1966, jolloin hänet oli palkittu maailmanmestarina.

Sapporossa Mäntyranta halusi havainnollistaa ”itäsaksalaisen tieteellisen harjoitus­mene­telmän” hyödyn hiihdolle, kuten hän luonnehti motiivejaan.

Toisin kävi. Ensimmäistä kertaa sitten 1920-luvun Suomen mieshiihtäjillä ei ollut esitellä mitaleja tuomisinaan. Mäntyranta sijoittui Sapporon 30 kilometrillä 19:nneksi, ja 50 kilometrin koitoksen hän keskeytti.

Huonot uutiset eivät loppuneet siihen. Keväällä 1972 kävi ilmi, että Mäntyranta oli antanut positiivisen virtsanäytteen tammikuussa Vuokatin SM-kilpailuissa.

Vuokatin piristetestin toteutti Elovainio Työterveyslaitokselta. Hänen valvomansa olympia­projekti sai siten nolon lopun, ja syynä oli juuri hänen teettämänsä virtsa-analyysi.

Sapporon jäljiltä Hiihtoliitossa vaihtuivat sekä valmentajat että lääkärit. Vaikka Mäntyrannan olympiareissu epäonnistui, ”itäsaksalainen” ohjelma juurtui hiihtoon.

Siitä tuli ammattilaisten urheilua rasitustesteineen, kesäisine lumileireineen ja lääkäreineen, joiden paneutuminen oli valmentajien luokkaa.

”Aikaisemmin ei tällaiseen ole ollut mahdollisuutta kuin joskus silloin tällöin”, lajipäällikkö Immo Kuutsa kehaisi hiihtäjiin kohdistettua huolenpitoa kesällä 1972.

”Nyt on tarkoitus, että lääkäri olisi aina mukana.”

Maastohiihto oli mennyt lopullisesti metsästä laborato­rioon. Mutta havumetsien tuoksu ei lajin liepeiltä helposti haihdu. Kuutsakin on sittemmin tuominnut 2000-luvun ”liian tieteellisen” valmennuksen.

Kirjoittaja on julkaissut teoksen Suomalainen hiihtodoping – punssia, pillereitä ja puna­soluja.

Kuka?

Aikansa esikuva


 Pellolainen mestarihiihtäjä Eero Mäntyranta (1937–2013) jäi elämään hiihdon legendana.

 Kun Mäntyranta palasi Innsbruckin olympiakisoista vuonna 1964, kaksinkertaista kultamitalistia odotti Pellon urheilukentällä tuhatmäärin ihmisiä – mestari tuli helikopterilla.

 Mäntyranta voitti 12 mitalia hiihdon arvo­kisoissa. Kirkkaimpia olivat kolme olympiakultaa. Mitaleja hän voitti kaik­kiaan kolmissa olympialaisissa.

 Mäntyrannan on sanottu olleen valmennuksessa aikaansa edellä, määrätietoinen ja analyyttinen. Hän muun muassa ymmärsi kovien vetojen merkityksen. Hänen hiihtämistään on kuvailtu taitavaksi, joustavaksi ja joutuisaksi.

 Mäntyranta oli ensimmäinen suomalainen urheilija, joka antoi positiivisen dopingnäytteen. Näytteestä löytyi amfetamiinia Sotkamon SM-kisoissa vuonna 1972. Hän sai varoituksen.

 Mäntyranta ei koskaan myöntänyt ottaneensa ainetta. Hän sanoi ”kärähtämisensä” olleen puhdas vahinko tai ajojahdin tulos.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Urheilulääketiede
  • Maastohiihto
  • Hiihto
  • Doping
  • Tiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    2. 2

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    3. 3

      Verotus kevenee ja palkat nousevat, mutta kaikki eivät välttämättä voita – HS:n laskuri kertoo, kuinka muutokset tuntuvat kukkarossasi

    4. 4

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    5. 5

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    6. 6

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    7. 7

      Ahvenanmaan Britt Lundberg kääntää kelkkansa – aikookin äänestää suomen kielen puolesta Pohjoismaiden neuvostossa

    8. 8

      Nainen surmasi 73-vuotiaan miehen iskemällä tätä useasti mattoveitsellä vessassa Aleksis Kiven kadulla – HS seuraa murhaoikeudenkäyntiä

    9. 9

      Keravan kunta: ”Lihaton vaihtoehto ei ole ravitsemuksellisesti riittävä” – kaupunki uudisti päiväkotien ja koulujen ruokalistat ja lähetti varoituskirjeen vanhemmille

    10. 10

      Kreikan-matkalta voi saada malarian, Roomasta trooppisen kuumetaudin – jo paljaat sääret voivat olla riski

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne oli sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    5. 5

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    6. 6

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    7. 7

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    8. 8

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    9. 9

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    10. 10

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää