Valikko
Tiede

Nettiääni voi tulla paperisen rinnalle – jotta vilppi voitaisiin varmasti estää, vaalisalaisuutta pitäisi lieventää

Äänestäjä ja keskusvaalilautakunta voisivat todentaa tarvittaessa, vastaako lopputulos varmasti annettuja ääniä, tutkija pohtii.

Kotisohvalta voi tehdä ruokaostokset, hoitaa pankkiasiat ja tilata passin.

Äänestämään pitää yhä vaivautua äänestyspaikalle, joko vaalipäivänä tai ennakkoon. Jos tämä sinusta tuntuu vanhan­aikaiselta, et ole yksin.

Hallitus linjasi lokakuussa, että nettiäänestys otetaan Suomessa käyttöön muiden äänestysmuotojen rinnalle. Oikeus­ministeriö laatii asiasta tänä vuonna esiselvityksen.

Selvitys on tarpeen, sillä nettiäänestyksen vaalisalaisuutta on joidenkin asiantuntijoiden mukaan vaikea toteuttaa.

Nettiäänestystä käyttää yleisissä vaaleissa toistaiseksi vain yksi maa, Viro. Siellä on äänestetty verkossa vuodesta 2005. Tähän aikaan mahtuvat kahdeksat vaalit.

Katsotaanpa, miten Viro on nettiäänestyksen toteuttanut.

Vaalit toteutetaan joka kerta uudella ohjelmalla, joka julkaistaan vasta ennakkoäänestyksen alettua. Näin riski vaaliohjelman hakkeroinnista pienenee.

Ihmiset voivat kirjautua ohjelmaan sähköisillä henkilökorteillaan tai niitä vastaavilla mobiilivarmenteilla.

Kun virolainen on äänestänyt, hän voi varmistaa vielä toisen ohjelman avulla, menikö ääni perille vaalilautakuntaan.

Tässä vaiheessa ääni on vielä tunnistettavissa ja sen voi halutessaan vaihtaa. Näin pyritään estämään esimerkiksi äänten myymistä.

Verkkoäänestys suljetaan yhdessä ennakkoäänestyksen kanssa kolme päivää ennen vaaleja.

Verkossa äänestänyt voi halutessaan käydä antamassa myös perinteisen ennakkoäänen. Silloin ennakkoääni mitätöi sähköisesti annetun.

Vaalipäivänä tuplaäänet siivotaan pois, minkä jälkeen tunnisteet irrotetaan salatuista äänistä. Sen jälkeen äänet sekoitetaan, avataan ja lasketaan.

Viron nettiäänestyksen johtajan Tarvi Martensin mukaan järjestelmä on toiminut eikä mikään viittaa sen houkutelleen vilppiin.

”Ihmiset pelkäävät uutta. Teknisesti vaalit voi kyllä viedä verkkoon”, hän vakuuttaa.

Kaikki eivät ole Martensin kanssa samaa mieltä. Viime vuonna joukko tietoturvan asiantuntijoita teki itsenäisen riski­analyysin Viron vaalijärjestelmästä.

Se on tylyä luettavaa.

Analyysin mukaan Viron vaalien tietoturva on huono eikä kukaan voi lopulta olla varma, rekisteröityykö annettava ääni oikein.

Hakkeri voisi esimerkiksi ujuttaa äänestäjän koneelle haittaohjelman, joka menisi äänestysohjelman ja käyttäjän väliin.

Ulkoisesti kaikki näyttäisi sujuvan oikein, mutta äänestys­ohjelman sijasta äänestäjä käyttäisi samalta näyttävää haittaohjelmaa. Haittaohjelma vaihtaisi äänestetyn numeron haluamakseen.

Raporttia oli tekemässä suomalainen tietoturvan asiantuntija Harri Hursti, jonka mukaan edes ohjelmiston uudistaminen vaaleissa ei varmista turvallisuutta.

”Muutokset ohjelmistossa ovat pieniä. Hyvin tehty haittaohjelma tunnistaisi uudenkin vaaliohjelman vanhan perusteella”.

Martens ei niele kritiikkiä. Hän korostaa, ettei yksissäkään vaaleissa ole nähty merkkejä vilpistä. Hursti vastaa, ettei kukaan voi edes tietää, onko tulosta päästy hakkeroimaan.

Eikö vaalisalaisuutta voisi toteuttaa kuten verkkopankissa?

Verkkopankissa jokainen tilitapahtuma on jälkikäteen seurattavissa.

Vaaleissa tilanne on toinen. Kun olen antanut ääneni, en itse pysty seuraamaan sitä. Toisaalta vaalilautakunnassa ei tiedetä, mitä olen äänestänyt.

Siksi on hyvin vaikea todentaa, onko ääni muuttunut matkalla. Tämä heittää hyvinkin laaditun nettivaalin kohdalle epäilyksen varjon.

”Jos äänestystä verrataan verkkopankkiin, pankki voi hyväksyä tietyn määrän hakkeroinnin aiheuttamia tappioita, jos järjestelmä toimii hyvin”, selittää tietoturvaa Aalto-yliopistossa tutkinut Mikko Särelä.

Voiko verkkoäänestyksessä hyväksyä minkäänlaista riskiä? Särelä pohtii asiaa kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Verkkovaalien huomaamaton peukalointi vaatisi paljon voimavaroja. Operaatio voisi onnistua tiedustelupalvelulta.

”Vieraalla turvallisuuspalveluilla tuskin on motivaatiota vaikuttaa kunnanvaltuuston kokoonpanoon. Mutta jos ajatellaan vaikka äänestystä EU-jäsenyydestä tai Natosta, tilanne voi olla toinen.”

Vaalisalaisuuden ongelmaan verkkoäänestyksissä on teoriassa kaksi ratkaisua.

Niistä ensimmäinen olisi homomorfinen salaus.

Homomorfisesti salatussa äänestyksessä annettu ääni muutettaisiin merkkijonoksi, jota ei enää pystytä avaamaan.

Vaikkapa numero 33 muutetaan merkkijonoksi, joka voisi olla 1321k432hlkh324 tai jopa paljon pidempi.

Numerojono voi olla vaikka julkinen, sillä sitä ei voi avata, mutta yhteen koottuna ohjelma voi laskea niistä tuloksen.

Edes äänestäjä ei voisi itse myöhemmin selvittää, ketä tulikaan äänestettyä.

Vaikka homomorfisesti salattuja ääniä ei voi yksittäisinä tulkita, niitä voisi kuitenkin analysoida joukkona.

Kun äänet koottaisiin yhteen, voisi vain laskentaohjelma nähdä, kuinka monta ääntä kukin ehdokas olisi saanut. Mutta edes laskentaohjelma ei tietäisi yksittäisen äänen sisältöä.

Kuulostaa hienolta, mutta tällaista salausta ei vielä ole. Teo­riassa sen pitäisi olla mahdollinen. Se kuitenkin vaatisi kokonaan uuden matemaattisen lähestymistavan.

Tutkijoiden arvioiden mukaan toimivan homomorfisen salauksen kehittäminen tuskin onnistuu vuosikymmeniin. Eikä edes homomorfisesti salattu nettiäänestys olisi täysin turvallinen.

Vaalien ajatukseen kuuluu se, että periaatteessa kuka tahansa voisi laskea äänet uudelleen. Homomorfisesti salatussa äänestyksessä se onnistuu vain oikealla ohjelmistolla.

Toinen vaihtoehto olisi luopua vaalisalaisuudesta, ainakin osittain.

Keveimmillään tämä tarkoittaisi sitä, että keskusvaalilautakunta ja äänestäjä itse voisivat tarvittaessa todentaa, mitä kukin on äänestänyt.

Näin voitaisiin tarkistaa, vastaako lopputulos varmasti annettuja ääniä.

Vaalisalaisuuden heikentäminen olisi kuitenkin vallankumouksellinen muutos.

Mutta jos siihen mentäisiin, avaisi se myös muita mahdollisuuksia, Särelä huomauttaa.

”Sitten voitaisiin pohtia, voisiko ääntään käydä vaihtamassa vaikka kesken vaalikauden tai voitaisiinko yhteisistä vaaleista luopua. Ihmiset äänestäisivät silloin kun haluavat”, Särelä sanoo.

”Tai voisiko valtuuttaa yhden ehdokkaan äänestämään puolestaan yhdessä asiassa ja toisen toisessa?”

Ajatus kuulostaa aika hurjalta, sanoo demokratian kehittämistä pohtiva tutkija Henrik Chistensen Åbo Akademista.

”Olisin vähän epäileväinen siitä, miten hallitus voisi toimia, jos äänestäjät voisivat muuttaa mieltään milloin tahansa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tietoturva
  • Vaalit
  • Tiede
  • Juha Merimaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    2. 2

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    3. 3

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    4. 4

      New York Times: Venäläiset keskustelivat, miten Trumpiin voisi vaikuttaa

    5. 5

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    6. 6

      Kesätorstaisin Mauno Koivistolle ei saanut puhua politiikkaa, muuten seuraukset olivat tylyt – lentopallokaverit muistelevat peli-iltoja Kultarannassa

    7. 7

      Jimi Hendrix ei päässyt Helsingissä keikkaillessaan sisään ravintolaan

    8. 8

      Mauno Koiviston edeltäjän hautajaiset olivat spektaakkeli, jonka lehtikuvaaja ikuisti korkeuksista – ”Silloin ei ollut rahasta kiinni”

    9. 9

      ”Olennaista on miehen ja naisen välinen valtataistelu” – Sofia Coppolan uudessa elokuvassa naiset tarjoavat itseään mihin hintaan tahansa

    10. 10

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    2. 2

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    3. 3

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    4. 4

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    5. 5

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    6. 6

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    7. 7

      Video näyttää golfkentällä löntystelevän karhun – poliisi varoittaa Espoossa liikkuvasta yksilöstä

    8. 8

      Alkoholi­lain uudistus voi kaatua kokonaan – keskusta vastustaa vahvojen juomien tuloa kauppoihin

    9. 9

      Heikki Aittokosken essee: Kauna on aikamme avainsana, ja toistuvat terrori-iskut voivat panna Euroopan vielä kovalle koetteelle

    10. 10

      Tytöt ja nuoret naiset tinkivät ehkäisystä rahanpuutteen takia – ”Asun yksin ja mietin, ostanko ruokaa vai e-pillereitä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää