Valikko
Tiede

Nettiääni voi tulla paperisen rinnalle – jotta vilppi voitaisiin varmasti estää, vaalisalaisuutta pitäisi lieventää

Äänestäjä ja keskusvaalilautakunta voisivat todentaa tarvittaessa, vastaako lopputulos varmasti annettuja ääniä, tutkija pohtii.

Kotisohvalta voi tehdä ruokaostokset, hoitaa pankkiasiat ja tilata passin.

Äänestämään pitää yhä vaivautua äänestyspaikalle, joko vaalipäivänä tai ennakkoon. Jos tämä sinusta tuntuu vanhan­aikaiselta, et ole yksin.

Hallitus linjasi lokakuussa, että nettiäänestys otetaan Suomessa käyttöön muiden äänestysmuotojen rinnalle. Oikeus­ministeriö laatii asiasta tänä vuonna esiselvityksen.

Selvitys on tarpeen, sillä nettiäänestyksen vaalisalaisuutta on joidenkin asiantuntijoiden mukaan vaikea toteuttaa.

Nettiäänestystä käyttää yleisissä vaaleissa toistaiseksi vain yksi maa, Viro. Siellä on äänestetty verkossa vuodesta 2005. Tähän aikaan mahtuvat kahdeksat vaalit.

Katsotaanpa, miten Viro on nettiäänestyksen toteuttanut.

Vaalit toteutetaan joka kerta uudella ohjelmalla, joka julkaistaan vasta ennakkoäänestyksen alettua. Näin riski vaaliohjelman hakkeroinnista pienenee.

Ihmiset voivat kirjautua ohjelmaan sähköisillä henkilökorteillaan tai niitä vastaavilla mobiilivarmenteilla.

Kun virolainen on äänestänyt, hän voi varmistaa vielä toisen ohjelman avulla, menikö ääni perille vaalilautakuntaan.

Tässä vaiheessa ääni on vielä tunnistettavissa ja sen voi halutessaan vaihtaa. Näin pyritään estämään esimerkiksi äänten myymistä.

Verkkoäänestys suljetaan yhdessä ennakkoäänestyksen kanssa kolme päivää ennen vaaleja.

Verkossa äänestänyt voi halutessaan käydä antamassa myös perinteisen ennakkoäänen. Silloin ennakkoääni mitätöi sähköisesti annetun.

Vaalipäivänä tuplaäänet siivotaan pois, minkä jälkeen tunnisteet irrotetaan salatuista äänistä. Sen jälkeen äänet sekoitetaan, avataan ja lasketaan.

Viron nettiäänestyksen johtajan Tarvi Martensin mukaan järjestelmä on toiminut eikä mikään viittaa sen houkutelleen vilppiin.

”Ihmiset pelkäävät uutta. Teknisesti vaalit voi kyllä viedä verkkoon”, hän vakuuttaa.

Kaikki eivät ole Martensin kanssa samaa mieltä. Viime vuonna joukko tietoturvan asiantuntijoita teki itsenäisen riski­analyysin Viron vaalijärjestelmästä.

Se on tylyä luettavaa.

Analyysin mukaan Viron vaalien tietoturva on huono eikä kukaan voi lopulta olla varma, rekisteröityykö annettava ääni oikein.

Hakkeri voisi esimerkiksi ujuttaa äänestäjän koneelle haittaohjelman, joka menisi äänestysohjelman ja käyttäjän väliin.

Ulkoisesti kaikki näyttäisi sujuvan oikein, mutta äänestys­ohjelman sijasta äänestäjä käyttäisi samalta näyttävää haittaohjelmaa. Haittaohjelma vaihtaisi äänestetyn numeron haluamakseen.

Raporttia oli tekemässä suomalainen tietoturvan asiantuntija Harri Hursti, jonka mukaan edes ohjelmiston uudistaminen vaaleissa ei varmista turvallisuutta.

”Muutokset ohjelmistossa ovat pieniä. Hyvin tehty haittaohjelma tunnistaisi uudenkin vaaliohjelman vanhan perusteella”.

Martens ei niele kritiikkiä. Hän korostaa, ettei yksissäkään vaaleissa ole nähty merkkejä vilpistä. Hursti vastaa, ettei kukaan voi edes tietää, onko tulosta päästy hakkeroimaan.

Eikö vaalisalaisuutta voisi toteuttaa kuten verkkopankissa?

Verkkopankissa jokainen tilitapahtuma on jälkikäteen seurattavissa.

Vaaleissa tilanne on toinen. Kun olen antanut ääneni, en itse pysty seuraamaan sitä. Toisaalta vaalilautakunnassa ei tiedetä, mitä olen äänestänyt.

Siksi on hyvin vaikea todentaa, onko ääni muuttunut matkalla. Tämä heittää hyvinkin laaditun nettivaalin kohdalle epäilyksen varjon.

”Jos äänestystä verrataan verkkopankkiin, pankki voi hyväksyä tietyn määrän hakkeroinnin aiheuttamia tappioita, jos järjestelmä toimii hyvin”, selittää tietoturvaa Aalto-yliopistossa tutkinut Mikko Särelä.

Voiko verkkoäänestyksessä hyväksyä minkäänlaista riskiä? Särelä pohtii asiaa kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Verkkovaalien huomaamaton peukalointi vaatisi paljon voimavaroja. Operaatio voisi onnistua tiedustelupalvelulta.

”Vieraalla turvallisuuspalveluilla tuskin on motivaatiota vaikuttaa kunnanvaltuuston kokoonpanoon. Mutta jos ajatellaan vaikka äänestystä EU-jäsenyydestä tai Natosta, tilanne voi olla toinen.”

Vaalisalaisuuden ongelmaan verkkoäänestyksissä on teoriassa kaksi ratkaisua.

Niistä ensimmäinen olisi homomorfinen salaus.

Homomorfisesti salatussa äänestyksessä annettu ääni muutettaisiin merkkijonoksi, jota ei enää pystytä avaamaan.

Vaikkapa numero 33 muutetaan merkkijonoksi, joka voisi olla 1321k432hlkh324 tai jopa paljon pidempi.

Numerojono voi olla vaikka julkinen, sillä sitä ei voi avata, mutta yhteen koottuna ohjelma voi laskea niistä tuloksen.

Edes äänestäjä ei voisi itse myöhemmin selvittää, ketä tulikaan äänestettyä.

Vaikka homomorfisesti salattuja ääniä ei voi yksittäisinä tulkita, niitä voisi kuitenkin analysoida joukkona.

Kun äänet koottaisiin yhteen, voisi vain laskentaohjelma nähdä, kuinka monta ääntä kukin ehdokas olisi saanut. Mutta edes laskentaohjelma ei tietäisi yksittäisen äänen sisältöä.

Kuulostaa hienolta, mutta tällaista salausta ei vielä ole. Teo­riassa sen pitäisi olla mahdollinen. Se kuitenkin vaatisi kokonaan uuden matemaattisen lähestymistavan.

Tutkijoiden arvioiden mukaan toimivan homomorfisen salauksen kehittäminen tuskin onnistuu vuosikymmeniin. Eikä edes homomorfisesti salattu nettiäänestys olisi täysin turvallinen.

Vaalien ajatukseen kuuluu se, että periaatteessa kuka tahansa voisi laskea äänet uudelleen. Homomorfisesti salatussa äänestyksessä se onnistuu vain oikealla ohjelmistolla.

Toinen vaihtoehto olisi luopua vaalisalaisuudesta, ainakin osittain.

Keveimmillään tämä tarkoittaisi sitä, että keskusvaalilautakunta ja äänestäjä itse voisivat tarvittaessa todentaa, mitä kukin on äänestänyt.

Näin voitaisiin tarkistaa, vastaako lopputulos varmasti annettuja ääniä.

Vaalisalaisuuden heikentäminen olisi kuitenkin vallankumouksellinen muutos.

Mutta jos siihen mentäisiin, avaisi se myös muita mahdollisuuksia, Särelä huomauttaa.

”Sitten voitaisiin pohtia, voisiko ääntään käydä vaihtamassa vaikka kesken vaalikauden tai voitaisiinko yhteisistä vaaleista luopua. Ihmiset äänestäisivät silloin kun haluavat”, Särelä sanoo.

”Tai voisiko valtuuttaa yhden ehdokkaan äänestämään puolestaan yhdessä asiassa ja toisen toisessa?”

Ajatus kuulostaa aika hurjalta, sanoo demokratian kehittämistä pohtiva tutkija Henrik Chistensen Åbo Akademista.

”Olisin vähän epäileväinen siitä, miten hallitus voisi toimia, jos äänestäjät voisivat muuttaa mieltään milloin tahansa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tietoturva
  • Vaalit
  • Tiede
  • Juha Merimaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    2. 2

      Sydänsairaudesta, aivokasvaimesta, keuhkosyövästä ja murtuneesta lonkasta kärsivälle yli 90-vuotiaalle toitotetaan, että ”kotona on paras”

    3. 3

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    4. 4

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    5. 5

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    6. 6

      Sunnuntaina lyötiin murskaksi Ranskan vanha valta – murtuuko tässä myös brexitin ja Trumpin käynnistämä hyökyaalto?

    7. 7

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    8. 8

      Kristityiksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita ei pidä palauttaa

    9. 9

      Onko Emmanuel Macron Ranskan tuleva presidentti? 39-vuotias vaalien outolintu on naimisissa lukioaikaisen ranskanopettajansa kanssa ja kertoo hyviä asioita Euroopasta

    10. 10

      Edessä hulppea nousu vai joko se päättyi? Nämä kuusi tekijää keikuttavat Suomenkin taloutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    2. 2

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    3. 3

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    4. 4

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    5. 5

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    6. 6

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    7. 7

      Onnen päivät -sarjan ”pikkuriiviö” kuoli – Erin Moran oli lapsitähti, jonka tragediaksi koitui rooleitta jääminen aikuisena

    8. 8

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    9. 9

      Sekä kuljettaja että matkustaja simahtivat ”Haagan jättiläiseen” – sekavat miehet oli Helsingin poliisin mukaan pakko pitää sidottuina vielä sairaalassakin

    10. 10

      Munkkiniemessä odotettiin postia kaksi viikkoa, tärkeä lasku maksamatta – jakeluongelmat jatkuvat Helsingissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    5. 5

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    6. 6

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    7. 7

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    8. 8

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    9. 9

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää