Tiede

Kultaryntäys kilometrien syvyyksiin alkoi – valtavat jyrsinruoppaajat möyrivät kohta merenpohjia

Metallien nostaminen tuhoaisi planeettamme salaperäisintä luontoa.

Kultaryntäys on alkanut, ja se kohdistuu syvällä merten pohjissa piileviin rikkauksiin. Siellä lymyää ainakin nikkeliä, kuparia, kobolttia, mangaania, sinkkiä, hopeaa, kultaa – ja ainutlaatuisia eliöitä.

”Ala käy kuumeisella tahdilla”, väitti geologi Mark Hannington Geomar-Helmholtzin merentutkimuskeskuksesta. Hän puhui helmikuun puolivälissä Yhdysvaltain tiedeviikolla Bostonissa.

Hän näyttää perunan kokoista kivenmurikkaa, mangaaninodulia. Samanlaisia löytyy hänen mukaansa 3 000–6 000 metrin syvyydestä Havaijin ja Meksikon väliltä 20–40 miljardia tonnia.

Niiden sisältämä nikkeli riittäisi tyydyttämään maailman tarpeen vuosikymmeniksi ja koboltti jopa sadaksi vuodeksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Hämmästyttävää on, että emme tiedä, miten nodulit muodostuvat, millaisissa ympäristöissä niitä on ja mikä määrää niiden laadun. Jos olet kaivosyrittäjä, tarvitset vastauksen noihin kysymyksiin.”

Maailman merenpohjaviranomainen Isa on solminut jo 26 valtion kanssa sopimuksen kansainvälisten vesien malmivarojen tutkimisesta. Lukuisat maat tonkivat mutaa omilla aluevesillään.

On kehitetty ja testattukin kauko-ohjattavia pohjan tasoittajia, jyrsinruoppaajia ja lietteen kerääjiä, jotka toimivat jopa yli kilometrin syvyydessä suolavedessä.


Tähän mennessä kaivoksia on kuitenkin perustettu vain mannerjalustoille eli mantereita ympäröiviin mataliin vesiin. Yritykset nostavat ihmisten ilmoille hiekkaa, tinaa ja timantteja.

Vain yhden syvän meren kaivoksen aikataulu on julkistettu: Nautilus Mineralsin hanke nimeltä Solwara 1 alkaa möyriä esiin kuparia, kultaa, sinkkiä ja hopeaa Papua-Uuden-Guinean edustalta vuonna 2019.

Kukaan ei pysty arvioimaan tarkasti, kuinka paljon mineraaleja merenpohjat sisältävät, eikä sitäkään, kannattaako kaivaminen taloudellisesti. Syvyyksissä on kosolti neitseellistä maisemaa, johon ei ole kajonnut ainutkaan ihminen eikä koje.

Tärkeimmät kaivannaisten varastot ovat juuri mangaaninodulit, vedenalaisten vuorten kobolttikerrostumat ja sulfidimalmiesiintymät. Jälkimmäisiä synnyttävät mannerlaattojen saumakohdista puhkuvat kuumat lähteet, niin sanotut mustat savuttajat.


Kobolttikerrostumia on löydetty runsaasti eri syvyyksistä. Taloudellisesti kannattavimmat sijaitsevat 800–2 500 metrissä.

Niiden ja mangaaninodulien kaivaminen merenpohjasta voisi mullistaa kansainväliset metallimarkkinat, arvioivat tutkija Sven Petersen Geomar-Helmholtzin merentutkimuskeskuksesta ja hänen kollegansa Marine Policy -lehdessä elokuussa 2016.

Sulfidimalmiesiintymiä on 30 vuotta etsitty tuskin kilometrin levyiseltä alueelta valtamerten keskiselänteiden viereltä, Hannington kertoi. Tunnettu varanto on 600 miljoonaa tonnia. Se sisältää 10–30 miljoonaa tonnia kuparia ja sinkkiä, mikä riittäisi vain vuoden globaaliin kulutukseen.

Tuoreen arvion mukaan esiintymiä olisikin kuusi miljardia tonnia. Roima lisäys saadaan, kun katsellaan 10–20 kilometrin päähän mannerlaattojen reunoista. Noin etäällä sijaitsevat resurssit ovat kuitenkin hautautuneet sedimentteihin.

Vielä ei ole ratkaistu, miten näihin 1 000–5 000 metrin vesipatsaan ja ties kuinka paksujen maakerrostumien alle piiloutuneisiin aarteisiin päästäisiin käsiksi.

On selvää, että syvyyksissä toimivat kaivokset vahingoittaisivat meriluontoa.

Ne olisivat ikään kuin avolouhoksia, joissa koneet kuorivat pohjan maa-aineksia kokoon ja pumppaavat vetistä lietettä pinnalla kelluviin tukialuksiin. Laivoilla seoksesta erotetaan malmi ja turha kura valutetaan pitkillä putkilla takaisin alas.

”Vaikutukset ovat pitkäkestoisia”, kiteytti syvän veden biologiaan erikoistunut tutkija Stace Beaulieu Woods Holen meritieteellisestä instituutista.

Hän klikkasi näytölle kuvia salaperäisistä eliöyhteisöistä sellaisissa ympäristöissä, joihin kaivoksia suunnitellaan.

Yksi muistuttaa karuudessaan Kuun maisemaa; siinä ei erotu mitään muuta kuin loivia kekoja. Mangaaninodulien lisäksi kummut kätkevät sisäänsä paljon elävää, kuten ruiskumatoja, Beaulieu vakuutti.


Pohjaeläinten tiheydet ovat yli kaksinkertaisia siellä missä noduleita on runsaasti verrattuna seutuihin, joista ne puuttuvat, osoittaa Science Reports -verkkojulkaisussa viime kesänä julkaistu tutkimus.

”Tämä on pimeää, kylmää ja hidasta elämää”, Beaulieu luonnehti ja esitteli vedenalaisilla rinteillä, kobolttikerrostumien päällä kasvavaa sirojen bambukorallien metsää. Hän ei puskia lajilleen, mutta tietää, että samansukuiset korallit voivat elää yli satavuotiaiksi. Se, miten ne saavat alkunsa, on tutkijoille vielä arvoitus.


Mustat savuttajat syöksevät 400-asteista, hapanta vettä. Se kuumenee kovassa paineessa kilometrien syvyydessä maankuoressa ja tummenee siihen liuenneiden sulfidien vuoksi.

Mineraalit kiteytyvät purkausaukkojen ympärille kivipiipuiksi, joiden lähellä ravinteikkaassa vedessä kukoistaa kummallisten eliöiden kirjo.

On esimerkiksi lajeja, jotka käyttävät hyväkseen kuumuutta ja veden kemiallisia yhdisteitä ja tuottavat energiansa kemosynteesin avulla. On kotilo, joka valmistaa itselleen haarniskan rautasulfideista eikä kalsiumkarbonaatista, kuten tavalliset kuorelliset.


Beaulieu on hiljattain ryhtynyt selvittämään sitä, millaisia ekosysteemipalveluita syvien merenpohjien eliöyhteisöt voisivat tuottaa. Ne ovat ihmiselle ja luonnolle hyödyllisiä asioita, joiden arvoa on vaikea mitata rahassa.

Tutkijat ovat löytäneet runsaasti tieteelle tuntemattomia lajeja etenkin mustien savuttajien liepeiltä. Niistä taas saatetaan joskus keksiä vaikkapa uusia entsyymejä teollisuudelle tai mikrobeja lääketehtaille.

Oudot oliot ovat toki sinälläänkin arvokkaita. Lisäksi ne ovat isompien yhtä erikoisten eläinten ruokaa.

Siellä missä raskaat koneet jyystävät sedimenttiä, ekosysteemit tuhoutuvat.

Jonkinasteinen hävitys voi ulottua laajemmallekin alueelle melun, tärinän, valosaasteen, toiminnasta vapautuvien myrkkyjen – ja kahden mutapilven muodossa. Toinen syntyy, kun koneet pöllyttävät pohjaa, toinen, kun jäteliemi purskahtaa putkesta takaisin pohjaveteen.

”Emme tiedä, miten eliöille käy”, Hannington tunnusti. Mahdollisista tapahtumista on laadittu malleja ja laitteiden toimivuutta on testattu tosioloissa, mutta ympäristövaikutusten seuranta laahaa jäljessä.

Merenpohjaviranomainen Isa on vasta laatimassa ensimmäistä luonnosta syvän meren kaivosten ympäristövaikutusten säätelystä.

Maailma janoaa metalleja

  Vuosisadan puoliväliin mennessä maailma tarvitsee muun muassa rautaa ja kuparia kolme neljä kertaa enemmän kuin niitä nyt tuotetaan.

  Merenpohjien malmivarojen hyödyntämistä on suunniteltu 1960-luvulta alkaen.

  Monet syvässä vedessä työskentelemisen tekniset haasteet on ratkaistu, kun öljyä- ja kaasua on porattu kaukana rannikoilta.

  Ulappojen alta kannattaisi nostaa esimerkiksi nikkeliä, kuparia ja kobolttia, joita kulutetaan paljon.

 Pohjissa on myös kännyköissä ja lääketieteellisen kuvantamisen laitteissa tarvittavia harvinaisia maametalleja. Näitä aineita käytetään niin pieniä määriä, että niitä tuskin ryhdytään kaivamaan merenmudasta.

  Mahdollisten kaivosten vaikutukset meriluontoon tunnetaan huonosti.

Lähteet:

Teollisen ekologian emeritusprofessori Thomas Graedel Yalen yliopistosta, syvän meren kaivoksiin erikoistunut geologi Mark Hannington.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Meret
  • Kaivokset
  • Ympäristönsuojelu
  • Tiede
  • Arja Kivipelto
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    2. 2

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    3. 3

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    4. 4

      Keravan kunta: ”Lihaton vaihtoehto ei ole ravitsemuksellisesti riittävä” – kaupunki uudisti päiväkotien ja koulujen ruokalistat ja lähetti varoituskirjeen vanhemmille

    5. 5

      Osaisitko tilata suosikkiviiniäsi Alkon tiskiltä? Legendaarinen palvelutiski tekee paluun Töölöntorin uudessa Alkossa, HSTV:n suora lähetys kello 9.50

    6. 6

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    7. 7

      Suomalaisissa yliopistoissa tutkijoiden on pakko opettaa, ja siitä kärsivät opiskelijat – ”Opettajan liika itseluottamus ei ole hyvä asia”, sanoo Aalto-yliopiston palkittu professori

    8. 8

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    9. 9

      Pohjois-Korea uhkasi uudella vetypommilla, diktaattori haukkui Trumpin mielenvikaiseksi

    10. 10

      Jaakko Hissa tapasi Pohjois-Korean ”Suuren johtajan” kaksi kertaa ja huomasi oudon muodonmuutoksen: ”Valkoinen puku, sikari kädessä, kuin keskiamerikkalainen porho”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne oli sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    8. 8

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    9. 9

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    10. 10

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat