Tiede

Venäjän jännitteiset ulkosuhteet ja hankalat luonnonolot ovat vähentäneet intoa Arktiksen luonnonvarojen hyödyntämiseen, sanoo tutkija

Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova muistuttaa, että Saudi-Arabiassa öljybarrelin tuotantokustannukset voivat olla viisi dollaria mutta Jäämerellä sata.

Jos kaipaa todisteita ilmastonmuutoksesta, kannattaa vilkaista pohjoiseen. Arktisen merijään pinta-ala on supistunut 40 prosenttia vuodesta 1979.

Näillä näkymin vauhti vain kiihtyy. Jäämeren arvioidaan sulavan kesäisin kokonaan 2030–2040-luvuilta alkaen.

Napa-alueilla ilmastonmuutos tuntuu voimakkaampana kuin muualla: vaikka globaali lämpeneminen saataisiin pysäytettyä Pariisin ilmastosopimuksessa määriteltyyn kahteen asteeseen, lämpenisi arktinen alue keskimäärin neljä astetta.

Lämpötilan nousu ei kuitenkaan jakautuisi tasaisesti, sanoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova.

”Joillakin alueilla nousu voi olla voimakkaampaa, joillain ­alueilla ilmasto voi jopa kylmetä. Tämä vaikeuttaa entisestään eliöstön, kuten jääkarhujen ja hylkeiden elinoloja.”

Luonnon lisäksi ilmastonmuutos uhkaa myös arktisen alueen viiden miljoonan asukkaan elämäntapaa.

Ilmastonmuutoksen voisi kuvitella helpottavan alueen logistiikkaa ja luonnonvarojen, kuten öljyn ja maakaasun hyödyntämistä, mutta kehitys ei ole suoraviivaista.

”Yhtenäisen jääpeitteen sulaessa tilalle saadaan kelluvia jäävuoria. Niiden liikkeitä on vaikea ennustaa. Samalla myrskyt pahenevat, kun aallot pääsevät liikkumaan vapaasti.”

Arktisen alueen luonnonvaroihin kohdistui 2010-luvun taitteessa paljon mielenkiintoa, mutta sittemmin kovin into on laantunut. Yhtenä syynä ovat nimenomaan hankalat luonnonolot.

”Saudi-Arabiassa öljybarrelin tuotantokustannukset voivat olla viisi dollaria, mutta Jäämerellä puhutaan sadasta dollarista. Nykyisillä hinnoilla se ei ole kannattavaa”, Koivurova toteaa.

Toinen syy kiinnostuksen vähenemiseen on alueen suurimman valtion Venäjän jännittynyt suhde alueen muihin maihin. Vuonna 1996 perustetussa Arktisessa neuvostossa on kahdeksan jäsentä. Niistä seitsemän on asettanut Venäjälle pakotteita.

Siitä huolimatta neuvoston toiminta on jatkunut yllättävän hyvässä hengessä, kertoo sitä tarkkaan seuraava Koivurova.

Tässä ehkä auttaa aihepiirin rajaus. Neuvosto keskittyy kestävään kehityksen ja ympäristökysymyksiin.

Talousaiheita käsittelee erillinen Arktinen talousneuvosto. Sotilaalliset asiat on rajattu kokonaan pois aihelistalta.

Kun Yhdysvaltain kaksivuotinen kausi neuvoston puheenjohtajana loppuu toukokuussa, seuraavana kaksivuotisen puheenjohtajuuden saa Suomi.

Koivurovan mukaan Suomi aikoo panostaa puheenjohtajakaudellaan vahvuuksiinsa: Arktisen yliopisto -yhteistyöverkoston kanssa tehtävään koulutukseen sekä viestintäyhteyksien kehittämiseen.

Lisäksi pyritään jatkamaan työtä ympäristömuutoksen hillitsemiseksi. Yksi keskeinen keino on rajoittaa epäpuhtaasti palavan mustan hiilen käyttöä. Musta hiili tummentaa ympäristön lunta ja edesauttaa sen sulamista.

Ajankohta on kuitenkin haastava. Venäjän jännittyneiden suhteiden lisäksi iso kysymys on myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon suhtautuminen ympäristömuutoksen vastaiseen työhön.

Koivurova odottaa puheenjohtajuutta kiinnostuneena. Arktinen keskus on vahvasti mukana tuottamassa neuvostolle tietoa. Oikeustieteen professoria kiinnostaa tulosten muuttuminen politiikaksi ja sopimuksiksi.

Puheenjohtajakaudella Koivurova toimii myös Arktisen neuvoston sosiaalisten, kulttuurillisten ja taloudellisten kysymysten asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

Nämä sopimukset ovat olleet arktisiin kysymyksiin erikoistuneen oikeustieteilijän tutkimuskohteita jo 1990-luvulta saakka.

Rovaniemelle aikanaan opintojen myötä muuttanut Koivurova sanookin arktisen alueen muodostuneen hänelle elämäntyöksi, jolta pakeneminen ei olisi helppoa, vaikka tahtoisikin.

Sunnuntaina 50 vuotta täyttävä Koivurova sai tästä elävän esimerkin muutama vuosi sitten lähdettyään 2011 tutkijavaihtoon Australiaan New South Walesin yliopistoon.

”Ajattelin, että voisin pohtia vuoden verran ihan muuta, mutta eihän siellä mistään muusta haluttu kuulla. Etelämantereen suhteen pohditaan samanlaisia kysymyksiä, ja pohjoiset ratkaisut kiinnostivat kovasti.”

Kuka?

Arktinen oikeustieteilijä


 Timo Koivurova, 49.

 Lapin yliopiston arktisen keskuksen johtaja 2016–2020.

 Ympäristöoikeuden tutkimusprofessori.

 Väitellyt 2001 ympäristövaikutusten arvioinnista arktisella alueella.

 Kotoisin Vantaalta, mutta viettänyt lapsuutensa kesät Torniossa.

 Pyrkii käymään vuosittain kalassa Jäämerellä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Arktis
  • Arktinen neuvosto
  • Tiede
  • Henkilöjutut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Huumekuski kaahasi satasta keskellä aamuliikennettä Helsingissä – Pakenijat motitettiin Hämeentielle

    3. 3

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    4. 4

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    5. 5

      Ulkonäköön kohdistuva pilkka sotki Mikon elämän vuosiksi – Miesten ulkonäköpaineita pitäisi käsitellä enemmän, sanoo tutkija

    6. 6

      Lukiokirjojen hinnat puolittuivat – uusi tulokas sekoittaa vanhojen kustantajien pakkaa

    7. 7

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    8. 8

      Ilman pääsykoetta en olisi päässyt yliopistoon – korkeakoulu­haun uudistus voi tuhota monen unelman

    9. 9

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    10. 10

      Temppeliaukion kirkolle rakennetaan pysyvät esteet terrori-iskun varalle – Kirkkoherra: ”Ovesta voi ajaa suoraan sisään ja raamit kaulassa alttarille saakka”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    2. 2

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    3. 3

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    4. 4

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    7. 7

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    8. 8

      Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

    9. 9

      Obaman rasisminvastainen tviitti nousi maailman tykätyimmäksi – Ku Klux Klanin entinen johtaja puolestaan kiittelee Trumpia Twitterissä

    10. 10

      Suomessa on jo niin paljon julkisesti hölynpölyyn hurahtaneita, että jopa ”ajatuksia lukeva” Pete Poskiparta kavahtaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    9. 9

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    10. 10

      Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

    11. Näytä lisää