Valikko
Tiede

Suomi alkoi haudata vainajia kohti pääsiäisen aamunkoittoa 800-luvulla – kristinusko saapui siis luultua aiemmin

Tieto paljastui 3 000 muinaishaudan asennoista.

Pääsiäistä vietettiin Suomessa jo lähes 1 200 vuotta sitten. Tämä on varmentunut muinaishautojen asentoja tutkimalla – ja tähtitieteen avulla.

Haudoista päätellen Lounais-Suomessa oli kristittyjä jo noin vuonna 850, viikinkiajalla. Kristinusko tuli siis Suomeen 200 vuotta aiemmin kuin yleisesti on arveltu.

Perinteisesti on ajateltu, että kristinuskoon kääntyminen alkoi Suomessa vasta 1000-luvun puolella.

Kuva muuttui, kun arkeoastronomi Marianna Ridderstad alkoi elokuussa 2013 tutkia Euran ja Köyliön kalmistoja. Hän selvitti, miten varhaiset haudat oli suunnattu. Maaliskuussa hän julkisti työn tulokset. Tuloksia julkaisi heti myös Tähdet & Avaruus 2 / 2017.

Ridderstad havaitsi, että ihmisiä alettiin haudata jo 800-luvulla Lounais-Suomessa jalat kohti pääsiäisen aamunkoita.

”Suuntaukset haudoissa kertovat, että pääsiäisen ajankohta on kyetty laskemaan ja että sillä oli uskonnollista merkitystä”, Ridderstad toteaa.

”Muu kuin täysin kristitty yhteisö tuskin olisi viettänyt pääsiäistä. Juuri se yhdisti ylösnousemuksen symbolit myös hautaamiseen.”

Ridderstad selvitti hautojen suuntia Museoviraston hauta­luetteloiden avulla. Kaivamaan ei siis tarvinnut mennä. Tutkittavaa riitti luetteloissakin.

Ridderstad selvitti kaikkiaan yli 3 100 haudan paikat 48 muinaiselta suomalaiselta hautausmaalta. Hän kirjasi Museovirastossa haudan paikan, hautausvuoden ja haudan numeron.

Lopuksi hän mittasi tarkasti, mihin ilmansuuntaan haudan jalkopää osoitti. Tässä oli oltava tarkkana. Haudan selitykseen merkitty karttapohjoinen ei ole aivan sama kuin tähtitieteen napapohjoinen.

Ison esityön teki Ridderstadille arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo vuosina 1969–1992. Hän kaivoi esiin yli 1 300 muinaishautaa lounaisessa Suomessa, esimerkiksi Eurassa. Sen hautausmaista suurin on Luistari, jonka kalmisto on Suomen suurin ja merkittävin rautakautinen hautapaikka.

Ridderstad on arkeoastronomi. Tieteenalan yksi kulmakivi on se, että uskontojen rakennelmat on yleensä suunnattu Auringon, Kuun, tähtien ja ilmansuuntien mukaan.

Hyvin suosittu ilmansuunta on itä, koska sieltä tulee aamu ja valo. Jo antiikin temppelit on rakennettu itä–länsi-suunassa.

Muinaisille uskonnoille tärkeitä kiinnekohtia olivat kevätpäiväntasaus ja kesäpäivänseisaus.

Suomessa vainajia haudattiin kohti kesäpäivänseisauksen ja kekrin auringonnousua. Muinaissuomalaiset viettivät kekriä marraskuussa uudenvuoden juhlana.

Pääsiäisen ajankohta riippuu siitä, milloin kevätpäiväntasauksen jälkeen tulee täysikuu. Pääsiäisaamuina aurinko ei siis nouse tismalleen samasta suunnasta.

Pääsiäisen ajankohdan laskemiseen käytettiin ennen 1000-lukua taulukoita, joista selvisi, milloin kevään ensimmäinen täysikuu on kevätpäiväntasauksen jälkeen.

Jo viikinkiajalla oli jo käytössä riimukalenteri. Siihen oli merkitty kultaisin luvuin tärkeät päivät, kuten uudenkuun päivät.

Lounaiseen Suomeen tieto pääsiäisen ajankohdasta tuli Ruotsista, varmaankin Birkasta. Se oli viikinkiajan tärkeä kauppapaikka Gotlannin ohella. Birka sijaitsi Mälarenjärvellä noin 30 kilometriä Tukholmasta länteen.

Birkaan kristinusko oli tullut jo 800-luvun alkupuolella. Euran hautauksissa on lukuisia yhtäläisyyksiä Birkan kanssa.

Kristinuskon toi Ruotsiin saarnamies Ansgarius nykyisen Hampurin seudulta. Hän oli Hampurin-Bremenin arkkipiispa, jonka tehtävä oli nimenomaan viedä kristinuskoa pohjoiseen.

Suomalaiset eivät kääntyneet kristinuskoon kerralla, vaan muinaisuskontojen tavat säilyvät kristinuskon rinnalla. Tämä näkyy myös hautojen suunnissa, sanoo Ridderstad.

”Esimerkiksi Halikon Rikalassa haudat suunnattiin keskikesän auringonnousuun. Samaan aikaan viereisellä Kirkkomäellä jalat aseteltiin kohti pääsiäistä.”

Uuden uskonnon tuoma käytäntö näkyy ensin Euran ja Köyliön hautausmailla. Sieltä se levisi pian muualle.

Ridderstad ei ole ajoituksessaan yksin. Myös Turun yliopiston arkeologian emeritusprofessori Unto Salo on väittänyt, että suomalainen muinaisusko alkoi muuttua kristilliseksi jo 700-luvun lopulta lähtien.

Ridderstadin ja Salon tulokset täydentävät toisiaan. Salosta poiketen Ridderstad käytti apunaan tähtitiedettä, siis tietoa siitä, mistä Aurinko nousee kunakin vuodenaikana.

Suomessa arkeoastronomia on pieni oppiala. Ridderstad on ainoa, joka on väitellyt siitä. Maailmalla arkeoastronomit lukivat innoissaan Ridderstadin tuloksista.

”Minulla kun oli työssä käytössä koko maan haudat, neitseellinen maaperä arkeoastronomian tutkimukselle”, Ridderstad naurahtaa. Monessa muussa maassa tärkeät hautapaikat on tutkittu moneen kertaan.

Ridderstad väitteli vuoden 2015 lopulla Pohjanmaan jätinkirkoista. Hän alkoi tutkia Jari Okkosen kanssa muutama vuosi sitten, miten Pohjanlahden rannikon kivikautiset jätinkirkot on suunnattu.

Jätinkirkot ovat isoja kivirakennelmia, jotka on rakennettu noin 3 000–2 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Niiden tarkoituksesta on kiistelty paljon.

Ridderstad ja Okkonen osoittivat, että jätinkirkot voi parhaiten selittää paikkoina, joihin kokoonnuttiin esimerkiksi palvontamenoja varten. Noin puolet jätinkirkoista on suunnattu tasaus- ja seisauspäivien auringonnousuihin tai -laskuihin muutaman asteen tarkkuudella.

Samanlaisia rakennelmia oli aikoinaan paljon Euroopassa. Niistä kuuluisin on Britannian Stonehenge.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääsiäinen
  • Tiede
  • Arkeologia
  • Tähtitiede
  • Timo Paukku

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Sipilä: Mauno Koivisto toteutti suomalaisen unelman

    3. 3

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    4. 4

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – ”Tämä on vastenmielistä”

    5. 5

      Toive toteutui – Mauno Koiviston hautajaispäivästä tuli koko Suomen päivä

    6. 6

      ”Tätä on ihana katsoa, kaikki pitivät hänestä niin paljon”– yli 30 000 ihmistä seurasi presidentti Koiviston surusaattoa Helsingissä

    7. 7

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    8. 8

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    9. 9

      Piispa Eero Huovinen siunauspuheessaan: ”Satavuotiaan Suomen historiaan Mauno Koivisto ehti jättää syviä kädenjälkiä” – lue puhe kokonaisuudessaan

    10. 10

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    4. 4

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    5. 5

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – ”Tämä on vastenmielistä”

    6. 6

      Sipilä: Mauno Koivisto toteutti suomalaisen unelman

    7. 7

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    8. 8

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    9. 9

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    10. 10

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää