Valikko
Tiede

Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

Kun tieto horjuttaa omaa maailmankuvaa, on helpompi päätellä se humpuukiksi kuin muuttaa uskomuksiaan.

Ihminen ei kehittynyt toisista elämänmuodoista eikä aiheuta ilmastonmuutosta. Ainakaan, jos uskoo tiedetoimituksen saamaa palautetta näitä aiheita käsittelevistä jutuista.

Suomalaisten luottamus tieteeseen on hiukan kasvanut tällä vuosituhannella, kertovat kolmen vuoden välein toteutettavat tiedebarometrit. Samalla on vähentynyt usko homeopatiaan ja horoskooppeihin.

Pitkään tutkijat uskoivat, että tieteellisten tosiasioiden torjunta johtuu tiedon puutteesta. Ajateltiin, että mitä enemmän suuri yleisö saisi lukea yleistajuisia tiedejuttuja ja -kirjoja, katsoa dokumenttielokuvia ja vierailla tiedemuseoissa, sitä laajemmin ihmiset omaksuisivat tieteelliset selitykset.

Tietämyksen taso ei kuitenkaan varmasti ennusta ihmisen suhtautumista vaikkapa evoluutioteoriaan tai ilmastonmuutostutkimukseen, kertovat Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset.

Tieteen tulosten hyväksymisessä ei ole kyse puhtaasta järkeilystä vaan siitä, sopiiko uusi tieto ihmisen aiempiin uskomuksiin ja arvoihin.

Tiedettä ymmärtävät ihmiset pitävät yleensä tieteellistä konsensusta uskottavana, kunhan heillä ei ole henkilökohtaista tarvetta päätellä toisin.

Kun tieto horjuttaa omaa maailmankuvaa, on helpompi päätellä se humpuukiksi kuin muuttaa uskomuksiaan.

Tieteellisesti koetellunkin tiedon hylkäämiselle on helppo löytää järkevän tuntuisia perusteluja.

”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”, totesi Pennsylvanian yli­opistossa tiedeviestintää tutkiva Asheley Landrum Yhdysvaltain tiedeviikolla.

”Ihmiset eivät kiellä tieteellisiä faktoja, vaan he päättävät, etteivät asetu tieteellisen konsensuksen kannalle, koska mahdollisesti epäilevät tutkijoiden luotettavuutta.”

Yhdysvalloissa suhtautumista selittää useissa asiakysymyksissä vahvimmin puoluekannatus. Ideologian mahdille häviävät sekä koulutuksen että testeillä osoitetun tiedetietämyksen vaikutus.

Korkea koulutus lisää uskoa tieteen tuloksiin poliittisesti liberaaleilla, mutta päinvastoin nakertaa sitä konservatiiveilla useissa kysymyksissä, jotka si­vuavat poliittisia ja elämänkatsomuksellisia jakolinjoja.

Kun kyselytutkimuksessa tiedusteltiin, kehittyikö ihminen toisista eläimistä, yhdysvaltalaisten vastaukset jakautuivat uskonnollisuuden mukaan. Uskonnollisimmat kiistivät jyrkimmin.

Vastaus muuttui, kun kysymys muokattiin muotoon ”esittääkö evoluutioteoria ihmisen kehittyneen muista eläimistä?” Siihen uskovaisetkin vastasivat myöntävästi.

Kyse ei siis ollut tietämättömyydestä.

Luottamusta tieteen tuloksiin selittää sekin, miten hyvin ihminen ymmärtää tieteellistä prosessia ja tieteen tiedonmuodostusta.

Perinteisesti ihmisten tiedetietämystä on selvitetty visatyyppisillä kysymyksillä vaikkapa dna:n rakenteesta tai ilmakehän koostumuksesta. Tieteen tulosten tunteminen ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen on ymmärtänyt, miten ne on saatu aikaan.

Joanna Huxster Bucknellin yliopistosta on kehittänyt testin mittaamaan sitä, miten hyvin ihmiset ymmärtävät tiedeyhteisön toimintaa.

Kysymyksillään he selvittivät, miten yhdysvaltalaiset hahmottavat esimerkiksi vertaisarvioinnin. Tutkija saa työnsä vertaisarvioituun tieteelliseen julkaisuun vain, jos hänen nimettöminä pysyttelevät kollegansa ovat todenneet hänen menetelmänsä päteviksi ja tulokset niiden valossa uskottaviksi.

Tieteessä yksittäistä tutkimustulosta ei myöskään pidetä totuutena, vaan kokeita toistetaan ja asiaa lähestytään monia kertoja eri suunnista.

Aiempia virheitä korjataan ja käsityksiä muutetaan laadukkaan näytön kasautuessa.

Testi on paljastanut, että tieteellisen tiedon luonteen tunteminen vahvistaa uskoa tieteen tuloksiin enemmän kuin perinteinen tiedetietämys.

Kansalaisten eri teorioille antamaan kannatukseen voi vaikuttaa sekin, millaisilla kysymyksillä sitä mitataan.

Kun amerikkalaisilta taannoin kysyttiin, ovatko ihmiset kehittyneet muista eläinlajeista, vain runsas puolet vastasi myöntävästi. Suomalaisessa tiedebarometrissa väitteen hyväksyi seitsemän kymmenestä.

Yhdysvalloissakin kannatus pomppasi lähelle kahta kolmasosaa, kun sana eläinlaji korvattiin termillä laji. Kun kysymys vielä muotoiltiin koskemaan norsuja eikä ihmisiä, hyväksyi evoluution perusajatuksen jo kolme neljäsosaa vastaajista.

Ilmeisesti kaikki vastaajat eivät vain olleet valmiita lukemaan ihmistä osaksi eläinkuntaa.

Yksi piirre yhdistää tieteelliseen näyttöön uskovia ihmisiä eri puolueista, uskontokunnista ja koulutustaustoista. Se on tieteellinen uteliaisuus, Landrum osoitti talvella julkaisemassaan tutkimuksessa.

Uteliaisuutta mitattiin esimerkiksi sillä, mitä koehenkilöt valitsivat luettavaksi, kun tarjolla oli urheilua, viihdettä ja tiedettä, ja kuinka innokkaasti he katselivat tiededokumentteja.

Yleensä ihmiset lukevat, katsovat ja kuuntelevat varmimmin sellaista sisältöä, joka tukee heidän maailmankuvaansa. Niinpä esimerkiksi ilmastoskeptikko lukee aina vain enemmän ilmastonmuutosta epäileviä juttuja, jotka ilmastonmuutokseen uskova puolestaan sivuuttaa.

Landrum näytti koehenkilöille kaksi lehtiotsikkoa, joista heidän piti valita, kumman jutun he haluaisivat lukea. Näyttämänsä otsikot Landrum valitsi sen mukaan, oliko koehenkilö tunnustautunut poliittisesti liberaaliksi vai konservatiiviksi.

Toinen otsikoista myötäili koe­henkilön oletettua kantaa ilmastonmuutokseen: konservatiiveille sen kerrottiin hidastuneen, liberaaleille lisänneen äärisäitä.

Toinen otsikko haastoi koehenkilön ennakkokäsitykset: konservatiiveille napajään väitettiin sulaneen jopa odotettua nopeammin, liberaaleille vastoin odotuksia kasvaneen.

Toisin kuin ihmiset yleensä, tieteellisesti uteliaat halusivat lukea artikkelin, joka haastoi heidän näkemyksensä.

Landrum pitää havaintoa lohdullisena.

”Jos ihmisten valistaminen ei auta, ehkä uteliaisuuden herättäminen toimii.”


    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Sipilä: Mauno Koivisto toteutti suomalaisen unelman

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – ”Tämä on vastenmielistä”

    4. 4

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    5. 5

      Toive toteutui – Mauno Koiviston hautajaispäivästä tuli koko Suomen päivä

    6. 6

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    7. 7

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    8. 8

      ”Tätä on ihana katsoa, kaikki pitivät hänestä niin paljon”– yli 30 000 ihmistä seurasi presidentti Koiviston surusaattoa Helsingissä

    9. 9

      Piispa Eero Huovinen siunauspuheessaan: ”Satavuotiaan Suomen historiaan Mauno Koivisto ehti jättää syviä kädenjälkiä” – lue puhe kokonaisuudessaan

    10. 10

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    4. 4

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    5. 5

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – ”Tämä on vastenmielistä”

    6. 6

      Sipilä: Mauno Koivisto toteutti suomalaisen unelman

    7. 7

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    8. 8

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    9. 9

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    10. 10

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää