Tiede

Ihmeellisen puvun ansiosta linnut lentävät, uivat ja pysyvät lämpiminä – Tältä näyttävät tuttujen lajien sulat

Höyhenet ovat samaa ainetta kuin ihmisen hiukset. Niiden salaisuus on rakenteessa.

Jos eteen leijailee linnun sulka, sitä kannattaa tarkastella. Siinä näkyy yli sadan miljoonan vuoden kehitys, joka alkoi dinosauruksista.

Nyt sulat ja höyhenet tekevät linnun. Niiden ansiosta linnut lentävät, uivat ja pysyvät lämpiminä.

Sulistaan linnut myös tunnetaan. Tottumattoman on tosin vaikea päätellä sulan alkuperäinen omistaja. Jotkin on helpompi tunnistaa kuin toiset.


”Joutsenen vaalea sulka, merikotkan sulat koon perusteella ja isojen lokkien käsisulka, jonka mustassa kärjessä on valkoisia pisteitä”, eläinfysiologian professori emeritus Esa Hohtola Oulun yliopistosta luettelee helpoimpia tapauksia.


Sulasta näkee paljain silminkin evoluution tehokkaan rakentelun. Tyvestä erottuu kynäksi sanottu osa. Sulkaa on käytetty kynänä, koska tyvi on ontto ja imee mustetta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kynä jatkuu jäykkänä ruotona, josta erkanee ohuiden oksien näköisiä höytyliistakkeita. Liistakkeista erkanevat karvojen näköiset höytysäteet. Liistakkeet ja säteet muodostavat yhdessä höydyn.

Evoluution oivallus ovat höytysäteissä olevat mikroskooppisen pienet väkäset. Väkäset kiinnittävät höytysäteet toisiinsa, jolloin syntyy sulan tiivis pinta. Se kestää vettä ja vähentää ilmanvastusta.


Vesilinnut vahaavat höyhenistön pyrstön tyvestä erittyvällä öljymäisellä aineella. Rakenne kuitenkin ratkaisee tiiviyden, Hohtola painottaa. Kun linnut sukivat itseään, ne eivät ole turhamaisia vaan panevat sulat ja höyhenet toimivaan järjestykseen.

Lähinnä linnun ruumista on kerros untuvia, jotka ovat ruodottomia ja väkäsettömiä. Untuvat ovat ehkä tärkeimpiä höyheniä, koska ne pitävät linnun lämpimänä.


Höyhenten määrä vaihtelee linnuilla aika lailla. Eniten niitä on pohjoisilla alueilla viihtyvällä pikkujoutsenella, jopa 25 000 kappaletta. Suurin osa on päässä ja kaulassa.

Kymmenen gramman painoisella sinitiaisella on noin 1 500 höyhentä. Kilon painoisella kanahaukalla niitä on jo 6 000 – kuitenkin vähemmän kuin saman kokoisella nisäkkäällä karvoja.

Sulkia eli isoja jäykkiä höyheniä linnuilla on vähemmän, mutta ne ovat sitä tärkeämpiä. Ilman sulkia lintu ei lennä.

Siipisulkien määrä vaihtelee yllättävän vähän eri linnuilla. Niitä on vain kymmeniä, joten jokainen pudonnut sulka on ollut arvokas.


Isot petolinnut pudottelevat sulkia jatkuvasti. Hanhet ja joutsenet pudottavat siipisulkansa kerralla ja ovat kesällä jonkin aikaa lentokyvyttömiä. Pienemmillä on sulkasato yleensä syksyllä.

Sulat toimivat linnun lentäessä nerokkaasti. Kun lintu nostaa siipiään, käsisulat kääntyvät niin, että niiden väliin tulee ilman mentäviä rakoja. Kun lintu iskee siiven alas, sulat kääntyvät takaisin ja syntyy kantava pinta.

Eri lajeilla on erikoisuutensa. Pöllöjen höyhenten ja sulkien pitää olla pehmeitä, jotta ne voivat liitää äänettömästi.


Pyrstön sulat ovat kuin peräsin. Esimerkiksi pitkäpyrstöinen harakka käyttää pyrstöään koukkaaviin liikkeisiin. Pyrstö myös vähentää linnun ilmanvastusta, sillä se estää ilmanpyörteet linnun takana.

Siiven kärjessä on kymmenisen käsisulkaa, joiden pitää kestää suurinta rasitusta. Siksi käsisulkien kärjet voivat olla tummia, ruskeita tai pikimustia. Tumma väriaine melaniini tekee sulista kestävämpiä.

Sulkien musta, ruskea, punainen ja joskus myös keltainen väri johtuvat väriaineista. Sen sijaan siniset ja sinipunaiset väriaineet puuttuvat sulista ja höyhenistä kokonaan.

Vihreä pigmentti on hyvin harvinainen, vaikka esimerkiksi harakan sulassa näyttäisi välkehtivän vihreää.

”Jos höyhenpeite on sininen tai metallinvihreä, se johtuu yleensä valon heijastumisesta höyhenpeitteen kerroksista. Sitä sanotaan rakenneväriksi”, Hohtola selittää.


Joutsenen valkea väri johtuu siitä, että valo heijastuu kokonaan tai siroaa osittain höyhenten ilmavasta sisärakenteesta.

Sulkien ja höyhenten materiaali on sarveisainetta. Ne kehittyivät aikoinaan matelijoiden suomuista. Sarveisaineesta eli keratiinista koostuvat myös ihmisen hiukset ja kynnet.

Sarveisaine on proteiinia, joten lintujen pitää syödä sitä paljon. Siemeniä syövät linnutkin ovat pesinnän ja sulkasadon aikana hyönteissyöjiä.

Jos linnunpoikanen saa varttuessaan liian vähän ravintoa, sulissa ja höyhenissä näkyy niin sanottuja vikajuovia, kuten puutostilasta kärsivän ihmisen kynsissä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Linnut
  • Höyhenet
  • Sulat
  • Eläintiede
  • Tiede
  • Matti Mielonen
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    2. 2

      Jaakko Hissa tapasi Pohjois-Korean ”Suuren johtajan” kaksi kertaa ja huomasi oudon muodonmuutoksen: ”Valkoinen puku, sikari kädessä, kuin keskiamerikkalainen porho”

    3. 3

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje –Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    4. 4

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    5. 5

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    6. 6

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    7. 7

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    8. 8

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    9. 9

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    10. 10

      Suomalaisissa yliopistoissa tutkijoiden on pakko opettaa, ja siitä kärsivät opiskelijat – ”Huippuopettaja on nöyrä”, sanoo palkittu professori

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    2. 2

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    9. 9

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    10. 10

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää