Valikko
Tiede

Superäly päihittää ihmisen jo vuonna 2050 – tekoälystä tulee moniosaaja

Tekoäly etenee nyt lujaa ison datan, nopeiden tietokoneiden ja neuroverkkojen avulla. Uuden tiedon valossa on alettu pohtia, millainen tekoäly on ihmistä älykkäämpi.

Tekoäly ja oppivat tietokoneohjelmat ovat taas innostaneet ihmisiä – mutta myös temppuilleet.

Mutkikkaan ohjelmiston vika seisautti toukokuun lopulla British Airwaysin lennot kolmeksi päiväksi. Suomessa kerrottiin toisaalta kesäkuun alussa, että IBM:n tekoäly Watson pelastaa keskosia. Teko­äly osaa tietokantansa avulla määrittää, milloin keskonen voi saada vaarallisen bakteeritulehduksen.

Tekoäly AlphaGo rökitti samaan aikaan verkossa parhaita lautapeli gon osaajia. Lukemat eivät anna sijaa selityksille: 60–0. Samalla kaatui ottelussa gon ykkönen maailmassa, Kiinan Ke Jie 3–0.

Oppivan AlphaGon kehitti hakuyhtiö Googlen yhtiö DeepMind. Ohjelmaa voi soveltaa moniaalle, sanovat tekijät.

Tekoälyn voittokulku näyttää jatkuvan.

Luvassa on ohjelmia, joissa tekoäly ei vain pelaa parhaiten. Se auttaa oikeasti ihmisiä. Samalla syntyy ohjelmia, jotka pyrkivät älyllisesti ihmisen rinnalle.

On sanottu, että tekoälyn tutkimus elää kultakauttaan. Sanaparin artificial intellinge (AI) eli tekoäly keksivät alan pioneerit kesällä 1956.

Tekoälyä perustettiin silloin Dartmouthissa Yhdysvalloissa. Piirit olivat pienet. Mukana oli kymmenkunta tutkijaa. Jotkut älyköt luulivat, että tekoälyn isoja ongelmia ratkottaisiin jo saman kesän aikana.

60 vuotta on mennyt. Alan rahoitus lähes jäätyi 1970-luvun puolivälissä. Sovelluksia oli vähän, ja ne harvat junnasivat paikallaan.

Yhtä tekoälyn ”kaavaa” ei löytynyt. Tutkimus hajaantui eri osa-alueille, kuten puheen- tai hahmontunnistukseen.

Uusi vire ilmaantui 1980-luvun puoli­välissä. Japani esimerkiksi julkisti jättihankkeen, kun se alkoi kehittää ”viidennen polven tietokoneita”. Tämäkään ilo ei kestänyt kauan.

Tekoälyn takatalvea kesti 1990-luvun lopulle. Sitten tekoälyn sovelluksia alkoi tulla eri aloille. Tekoäly auttoi asiantuntijoita suunnittelussa.

Ison kohun aiheutti myös IBM:n shakkikone Deep Blue toukokuussa 1997. Se voitti maailman arvostetuimmassa lautapelissä maailmanmestari Garri Kasparovin. Peli oli avattu tekoälyn menestykselle.


2000-luvun toisella vuosikymmenellä tietokoneet ja tekoäly oppivat itse.

Arkisin esimerkki on älypuhelimen ennustava tekstinsyöttö. Mitä enemmän käytät sitä, sitä enemmän se oppii tavoistasi kirjoittaa.

Sen pohjana on jopa miljoonia dokumentteja. Kaikki eivät sano tekstinsyöttöä älykkääksi, mutta ainakin se oppii lennosta, kokemuksen kautta. Samaan tapaan oppivat myös Googlen yhä sujuvammat käännöskoneet, joita on jo 135 kielellä.

Tekoälyn kehitystä ohjaavat nyt tilastollinen data ja nopeat tietokoneet.

Tietokonetta yritettiin tekoälyn alkuaikoina ohjelmoida yläkäsittein, logiikan ja matematiikan avulla. Nyt on lähdetty liikkeelle biologisemmin. Tekoälyn päättelyssä on siirrytty jäljittelemään aivoja. Aivojen miljardit hermosolut ovat verkottuneet, ja neuroverkkojen malli on yksi oppivan tekoälyn lähtökohtia.

On kehitetty laskentaohjelmia, algoritmeja, jotka ovat kuin kerroksisia hermoverkkoja. Verkoista yksi kerros osaa helpon tehtävän. Se esimerkiksi tunnistaa muutaman pisteen.

Sitten se siirtää tiedon osaksi isompaa hermoverkkoa. Näin toimii esimerkiksi kuvien tunnistus. Kerroksia on joihinkin ohjelmiin tehty jopa toista sataa. Kokonaisuutta sanotaan syväksi ja oppivaksi tekoälyksi.

Älykkyyttä ei enää yritetä määritellä väkisin. Kone kehittyy älyllisesti, jos sitä ruokitaan datalla. Iso data eli suuraineisto päihittää teoreettiset mallit, ja tilastollisuus päihittää logiikan. Data ja sen analyysi ovat koneelle kuin öljyä.

Samalla laskentaohjelmien eli algoritmien kirjastot laajenevat. Kun yksi mutkikas ohjelma on kerran kehitetty, voi uusi ohjelma jalostaa sitä.

Sovelluksia tulee nyt liukuhihnalta, esimerkiksi tuhansien appsien muodossa. Tiedelehti New Scientist kertoi helmikuussa tekoälystä, joka koodaa itsenäisesti. Tämä DeepCoder ottaa koodinsa palasia muista ohjelmista.

”Heti kun ohjelma toimii moitteitta, ei kukaan enää sano sitä tekoälyksi”, kuvaili John McCarthy tekoälyn alkuaikoina eli 1955. Hän oli alan perustajia.

Tekoäly tavallaan karkaa yhä uusille alueille. Se napsii taidon sieltä, toisen täältä. Ja kun se kerää niitä tarpeeksi, niin hups – tekoäly onkin moniosaaja.

Tekoälyn tutkijat ovat alkaneet uudelleen pohtia sitä, mitä tai mikä tällainen yleisesti älykäs kone olisi. Alan piireissä tämä tavoite on saanut nimen Agi (arti­ficial general intellingce).

Agi toteutuu joskus tällä vuosisadalla. Näin väittää alan ruotsalainen huippututkija Nick Boström kirjansa Superintelligence (Superälykkyys) esipuheessa. Bo­ström on strategisen tekoälyn tutkimuksen professori Oxfordin yliopistossa.

Boström uskoo, että ihmisen tason ylittävä tekoäly on totta ennen vuotta 2050. Millainen se olisi? Boström määrittelee superälyn ”älyksi, joka ylittää ihmisen tiedolliset kyvyt kaikilla kiinnostavilla osaamisen alueilla”.

Kun kone osaa tehdä oikean päätöksen epävarmoissa oloissa, voi sitä sanoa älykkääksi. Mutta yksi ala ei riitä.

Tekoälyn tutkijat kokosivat toivelistaa jo kauan sitten: hyvä tekoäly kääntää kieliä sujuvasti, se näkee ihmissilmää paremmin, se tunnistaa puhetta, se hallitsee robotteja helposti. Ja tietenkin se oppii aina uutta.

Ihmistä parempi yleinen tekoäly osaisi keskittyä eri alueisiin. Se osaisi ideoida. Superälykäs tekoäly voisi myös tutkia itsenäisesti. Se osaisi ehkä johtaa Newtonin kuulut liikelait itse annetun tiedon avulla.

Boström uskoo, että superälyyn ei voi päästä ilman oppivia ohjelmia. Tekoäly kehittyisi vähän kuin lapsi, mutta oppisi myös ”aikuisena”. Tekoälyn klassikko Alan Turing piti jo 1950-luvun alussa lasta hyvänä mallina tekoälylle.

Tekoäly osaisi samoja asioita kuin aikuinen ihminen, mutta paremmin. Olisiko sillä silloin väistämättä oma persoona, oma moraali ja oma vapaa tahto?

Useimmat ihmiset sanovat näppituntumalla, ettei tietenkään olisi. Tätä pohtii tekoälyn tutkija Margaret Boden kirjassaan AI. Alan piireissä käydään jatkuvaa kinaa siitä, mitä on älykkyys ja tietoisuus.

Filosofit pohtivat yhä, miten koneen ja ihmisen äly poikkeavat toisistaan. Tietokoneet kehittyvät yhä nokkelimmiksi. Niiden ominaisuuksien summa näyttää älykkäältä. Se ei siitä huolimatta ole älyä, eikä kone ole tietoinen, sanovat arvostelijat.

Kun ihmiset puhuvat tekoälystä, he itse asiassa puhuvat tietokoneen raa’asta laskentavoimasta. Näin sanoo tekoälyn intoilijoita arvosteleva Patrick Winston MIT-yli­opistossa Bostonissa.

Kone ei ole Winstonin mukaan älykäs, jos se näyttää älykkäältä. AI:n sijaan pitäisi puhua tempuista, joita tietokoneella voi tehdä, sanoo Winston.

Kiistat ovat johtaneet hetteikköön. On pohdittu jopa sitä, että tietoisuus olisi universumin itsensä ominaisuus, jota ei voi palauttaa ohjelmaksi.

Tekoälyssä hämmennystä aiheuttaa alan termistö, väittää yhdysvaltalainen tietokoneiden tutkija Jerry Kaplan. Hänen mukaansa sana ”tekoäly” vie väärille poluille.

Tekoälystä on tullut demoni. Yhtä hämäriä ovat tekoälyn hienot termit koneoppiminen, syväoppiminen ja hermoverkot.

Hyvä sanapari olisi Kaplanin mielestä tekoälyn sijaan vaikkapa ”ihmismäinen tietokone ”. Sanapari kattaisi tietokoneet, joita innoittaa biologia. Se kertoisi myös tietokoneista, jotka matkivat ihmisen taitoja ja kykyjä. Se kuvaisi myös tietokoneita, jotka vuorovaikuttavat luontevasti ihmisten kanssa.

Ihmismäinen tietokone ei kuulostaisi niin pelottavalta – eikä niin kiehtovalta – kuin tekoäly.

Tekoälylle shakissa hävinnyt Kasparov ei pelkää, että tekoäly koskaan riistäytyy ihmisen käsistä.

Kasparov päinvastoin uskoo uudessa kirjassaan Deep Thinking, että tekoäly kiihdyttää lähivuosina tutkimusta, erityisesti lääketieteen tutkimusta. Tauteja, sairauksia ja niiden oireita löytyy yhä tarkemmin, yhä helpommin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tekoäly
  • Tietokoneet
  • Tiede
  • Timo Paukku

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    3. 3

      Perussuomalaisten Laura Huhtasaari kertoo nyt, miltä tuntuu kun puolue hajoaa – ”Haava kyllä arpeutuu”

    4. 4

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    5. 5

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    6. 6

      Punavangit odottivat teloituksia Suomenlinnan kuolemanselleissä kesällä 1918, mutta moni kuoli jo ennen tuomiota – ”Pala Suomen synkintä historiaa”

    7. 7

      Liikenteen suuri muutos on vasta edessä, mutta isoja ongelmia on yhä ratkaisematta

    8. 8

      Mökin lettujauhoista ja hellevaatekasoista voi löytyä yllätys – testaa, tunnistatko mökin yleisimmät tuholaiset

    9. 9

      Parasta lomalukemista – HS kokosi alkuvuoden 30 kiinnostavinta kirjaa

    10. 10

      NHL:n varaustilaisuus oli suomalaisjuhlaa – Peräti kuusi pelaajaa varattiin ensimmäisellä kierroksella, Heiskanen sai seuransa kolmantena

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    3. 3

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    4. 4

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    5. 5

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    6. 6

      Suomi on alkoholipolitiikaltaan jo nyt ”varoittava esimerkki” Pohjoismaissa – ruotsalaisasiantuntijan on mahdoton ymmärtää hallituksen lakiuudistus­kaavailua

    7. 7

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    8. 8

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    9. 9

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    10. 10

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    4. 4

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää