Tiede

Kirves on viilattu huippuunsa – yli puolen miljoonan vuoden tuotekehityksen viimeisimmän innovaation teki koululainen

Vasta viime vuosisadalla kirveen terä saatiin pitävästi varteen kiinni. Tällä vuosituhannella varreton kirves on tehnyt paluun.

Kirves on hyvä ehdokas, jos pitää nimetä maailmanhistorian tärkein keksintö. Ennen kuin voitiin ruveta tekemään mitään muuta, piti kehittää kirves.

Nykyihmisen kaukainen edeltäjä Homo ergaster eli afrikanihminen käytti kivikirvestä ainakin jo puoli miljoonaa vuotta sitten Afrikan etelä- ja itäosissa.

Homo ergaster tarkoittaa työtätekevää ihmistä. Työnteko vaati työkaluja. Mahdollisesti aivan ensimmäinen työkalu oli sopivaan muotoon hakattu kivi.

Pisaran muotoisen kiven pyöreä pää sopi käteen. Terävällä päällä voitiin tehdä monenlaisia töitä, kuten hakata puuta ja paloitella riistaa. Voima voitiin kohdistaa terävään kärkeen.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Suuri edistysaskel oli kiven hiominen. Australiassa Sydneyn ja Canberran yliopistojen tutkijat kertoivat viime vuonna löytäneensä yli 30 000 vuotta sitten hiotun kivikirveen sirpaleita.

Todellinen tuottavuusloikka tehtiin, kun terän kivi korvattiin metallilla, ensin pronssilla ja sitten teräksellä.

Tutkijat ovat rekonstruoineet vanhoja kirveitä ja verranneet niiden tehokkuutta.

Metalliterä voitiin tehdä terävämmäksi kuin kivinen. Paksu kiviterä murskaa puuta, rautakirves lastuaa. Isohkoja, yli 25 senttimetrin paksuisia puita kaadettaessa metallikirves on voittanut kokeissa melkein aina. Aikaa menee puun katkaisemiseen paljon vähemmän kuin kivikirveellä.

Ensimmäiset kirveet olivat varrettomia. Sitten keksittiin liittää kirveeseen toinen työkalukeksintö, puinen keppi. Syntyi työkalu, jonka nykyihminenkin tunnistaa kirveeksi.

Aluksi kivinen terä kiinnitettiin puisen varren rakoon. Sillä oli taipumus luistaa raon läpi.

Seuraavaksi opittiin tekemään terään reikä eli silmä, johon varsi kiilattiin. Liitos parani, mutta ei riittävästi. Varren löystyminen ja terän irtoaminen olivat metallikirveidenkin ongelma 1900-luvulle saakka.

Suomalaiset ovat eläneet metsän ja kirveen varassa 10 000 vuotta. Vielä 1950-luvulla puoli miljoonaa suomalaismiestä teki metsätöitä ainakin osan vuodesta. Ja teki niitä paljon kirveellä.

Kivikirves tuli tänne vajaat 10 000 vuotta sitten, pronssikirves noin 3 500 ja rautakirves noin 2 500 vuotta sitten.

Koko tämän ajan kirvestä on kehitetty kaikilta puolilta ja kaikilla puolen Suomea. Etsittiin sopivaa painoa, muotoa ja materiaalia.

Ennen teollista tuotantoa kirvesmalleja oli käytännössä yhtä monta kuin seppiäkin. Ajan myötä eri alueille kehittyivät omat, vallitsevat kirvestyyppinsä, joita kutsuttiin paikkakunnan nimellä. Käytössä oli 1,6-kiloinen Kemin malli, 1,4-kiloinen ”suomalainen malli”, 1,2-kiloinen Yankee-malli ja monia muita.

Kun Billnäsin ruukki aloitti kirveiden massatuotannon Suomessa 1888, se ei edes yrittänyt tarjota isännille ympäri maan yhtä ylivoimaista mallia. Se tuotti aluksi kahtatoista eri paikkakuntien mukaan nimettyä kirvesmallia.

Moottorisahat korvasivat kirveen puiden karsimisessa 1960-luvulla. Myöhemmin tulivat klapikoneet puiden halkomiseen. Kirveelle riitti silti yhä töitä, ja ne kehittyivät.

Kivikauden keksinnön uusi painos oli viime vuosisadalla terän ja varren liittäminen luotettavasti.

Ratkaisun toi Fiskarsin kirves, jonka Olavi Lindénin ryhmä kehitti 1980-luvulla. Kehittyneestä muovista tehtiin varsi, jonka sisään sijoitettiin reiätön terä kivikauden tapaan. Vanhaan ideaan palattiin, mutta uudella tasolla.

Keksijät ovat kehittäneet useita halkomakirveitä. Jotkin ratkaisut viehättävät yksinkertaisuudellaan.

Tavallisesti kirveen terä liikkuu. Halkaistava pölkky pysyy paikoillaan. Viitisen vuotta sitten uusiseelantilainen koulutyttö Ayla Hutchinson keksi työkalun, jossa terä on kiinnitetty kehikkoon pystysuoraan. Terän päälle laitetaan halkaistava pölli, jota lyödään vasaralla.

Laitteen etuna on turvallisuus ja helppokäyttöisyys. Lapsikin voi pilkkoa sillä puita.


Miksen minä tullut tuota ajatelleeksi, moni klapin pilkkoja kysyy. Saman ratkaisun muunnoksia on Suomessakin esitelty ristiterän ja terästikan nimellä. Mutta voittaja on lopulta se, joka tuotteistaa idean.

Ratkaisun rajoituksena on pölkkyjen koko. Hutchinsonin kirveen kauppanimi on Kindling Cracker eli sytykekirves. Laite toimii hyvin, kun silputaan pienehköjä klapeja vielä pienemmiksi sälöiksi.

Lapsiystävällisen sytykekirveen on kehittänyt myös itävaltalainen kirvesvalmistaja Müller-Hammerwerk. Trifffix-niminen kirves lyödään ensin kevyesti kiinni kalikkaan. Sitten nostetaan kirves ja kalikka yhdessä ylös ja lyödään alustaa vasten. Kirveessä on myös kotelo suojaamassa kättä.

Suomalainen vipukirves on taas selvästi aikuisten kirves kaiken kokoisten pöllien halkomista varten. Kirveen keksijä Heikki Kärnä kertoo ruvenneensa miettimään kirveen kehittämistä raivatessaan korpitonttia.

Työ uuvutti ja oli vaarallistakin. Kirves kuulemma osui välillä jalkaan, mutta turvavaatteet onneksi suojasivat.

Kirveeseen kohdistuu ristiriitaisia vaatimuksia. Terän täytyy ensin osua pölliin alaspäin vaikuttavalla voimalla. Sitten tarvittaisiin melkein heti poikittaista voimaa pilkkeen pakottamiseksi eroon pöllistä.

Vipukirves Leveraxe synnyttää poikittaisvoiman epäsymmetrisellä terämuodolla. Kärnä kertoo saaneensa idean vivutessaan rautakangella pihakiviä. Hän keksi, että sama vipuvoima on saatavissa kirveeseen. Kun terä iskeytyy puuhun, kirves kallistuu ja alkaa toimia vipuna, joka vääntää pilkkeen irti.

Turvallisuuskin paranee. Kirves pysähtyy pölkyn päälle. Jos menee ohi, terä osuu ennemmin maahan kuin jalkaan.

Kirveitä ei ole vielä tulostettu kolmiulotteisesti, vaikka muovia on jo opittu tulostamaan ja vähän metallejakin. Kirveet ovat jääneet myös esineiden internetin ulkopuolelle, ainakin toistaiseksi.

Toisia lyöntivälineitä eli mailoja on jo yhdistetty tietoverkkoon. Kalifornialainen Zepp Labs on upottanut baseball-mailaan sensoreita mittaamaan lyöntinopeutta, mailan ja pallon kosketusaikaa ja lyöntikulmaa. Saman teknologian tuleminen kirveisiin ei yllättäisi.

Varmasti tulee myös jotain odottamatonta. Arkeologi ja kansatieteilijä Sakari Pälsi pohti vuonna 1916, miten kirveet, puukot ja muut työkalut syntyivät:

”Perimmäinen esikuva ei ole mikään aineellinen esine, vaan se on aineeton ihanne. Sen tavoittelu on erinäistä syistä vaikeaa. Sitä näet ei ole kukaan koskaan nähnyt, eikä sen kaikkia ominaisuuksia voida määritellä.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tekniikka
  • Kirves
  • Historia
  • Arkeologia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    4. 4

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    5. 5

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    6. 6

      Oletko miettinyt, mikä merkitys kiky-tunneillasi on viennin piristymiseen? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos selvitti asiaa

    7. 7

      Lude tekee kodista kauhean – asukas kertoo painajaisesta Töölössä

    8. 8

      Ihan tavallista seksiä on turha vähätellä – Liian suuret odotukset voivat johtaa pettymyksiin

    9. 9

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    10. 10

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    5. 5

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    6. 6

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    7. 7

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    8. 8

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    9. 9

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    10. 10

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    4. 4

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    8. 8

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää