ARVIO

Uusin Henning Mankell -suomennos ei mässäile liialla väkivallalla

Ruotsalaisen kirjailijan Henning Mankellin uusin suomennos Kennedyn aivot ei ole tyypillinen dekkari. Siitä puuttuvat selkeä rikos ja yksiselitteisen pahat sankareiden vastavoimat.

Päähenkilö, ruotsalainen arkeologi Louise Cantor löytää poikansa kuolleena kotoaan. Poliisi vakuuttaa, että kyseessä on itsemurha, mutta äiti ei voi uskoa sitä. Hän alkaa penkoa poikansa elämää, ja paljastuu, että tämä on tutkinut valtavaa aidsiin liittyvää salaliittoa.

Mankell onnistuu jännittävällä tavalla tasapainoilemaan paljastamisen ja salaamisen välillä: paljon ei tapahdu, mutta silti juonessa on jatkuvasti jotain kutkuttavaa, joka pitää lukijan otteessaan, dekkarin Helsingin Sanomiin arvioiva Esa Mäkinen kirjoittaa.

Mäkisen mukaan Kennedyn aivot ei mässäile liiallisella väkivallalla. Sen jännitys perustuu enemmän tuntemattomaan uhkaan ja salaliittoteorioita henkivään kaikkia valvovaan pahuuteen.

Verrattuna Wallander-sarjaan tai vaikka Tanssinopettajan paluuseen, Kennedyn aivot ei ole Mankellin parhaita, Mäkinen kirjoittaa.

Esa Mäkisen arvio kokonaisuudessaan torstain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi