EIT antoi Suomelle langettavia tuomioita oikeudenkäynneistä

Suomi on jälleen saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) kaksi langettavaa tuomiota oikeudenkäynneissä tapahtuneista virheistä.

Ensimmäisessä tapauksessa sitkeä ja monipolvinen siviilioikeudenkäynti kesti liian kauan. Edelleen osaksi kesken olevan asian käsittely ei EIT:n mukaan sujunut kohtuullisessa ajassa, kuten ihmisoikeussopimus edellyttää.

Oikeudenkäyntiin kului lähes seitsemän vuotta muun muassa sen vuoksi, että korkein oikeus oli asiaa ratkoessaan esteellinen ja sen piti ratkoa asia uudelleen.

Samaan kokonaisuuteen kuuluneen vastakanteen käsittely taas kesti yksitoista vuotta. Venymiseen vaikutti muun muassa käräjätuomarin vaihtaminen jääviyssyistä.

Vastakanteesta yksi osa on palautettu Tampereen käräjäoikeuteen uutta käsittelyä varten, eikä tätä ole vieläkään saatu ratkaistua.

Toisessa tapauksessa Suomi rikkoi ihmisoikeussopimuksen sisältyvän oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatetta, koska hovioikeus ei eräässä rikosasiassa järjestänyt suullista käsittelyä.

EIT:een valittanut oli tuomittu Helsingin käräjäoikeudessa varkaudesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta puoleksi vuodeksi vankeuteen.

Todistajana oli toinen häntä kiinniottaneista poliiseista. Valittaja vaati turhaan, että Helsingin hovioikeus järjestää suullisen käsittelyn ja kuulee myös toista poliisia.

EIT:n mukaan valittajalla ei ollut ehdotonta oikeutta saada asiansa käsiteltyä suullisesti myös hovioikeudessa.

Kun hän kuitenkin oli riitauttanut ainoana todistajana kuullun poliisin ja syytteen perusteet, hovioikeuden olisi pitänyt järjestää suullinen käsittely ja kuulla toista todistajaa.

Riitajutun väärän käsittelyn vuoksi Suomen valtio joutuu maksamaan valittajalle aineettoman vahingon hyvityksenä 6 000 euroa.

Rikostapauksessa valtion korvattavaksi tuli 2 000 euroa.

Lisäksi valtion on maksettava yhteensä 3 500 euron oikeudenkäyntikulut.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi