HS testasi: Helsinkiläiset kävelevät metropolivauhdilla

Nyt se on todistettu: Helsingissä kävellään muuta Suomea nopeammin. Myös kansainvälisessä vertailussa helsinkiläisten kävelytahti on kova.

Helsingin Sanomat mittasi kuudella suomalaisella paikkakunnalla, kuinka kauan kävelijöiltä keskimäärin kuluu 60 jalan eli 18,3 metrin matkan taittamiseen. Aikaa kävelijöiltä otettiin pääkaupunkiseudulla Helsingin Aleksanterinkadulla, Espoon Tapiolassa, Vantaan Tikkurilassa sekä Lappeenrannan, Oriveden ja Tervolan keskustoissa.

Helsingissä tahti oli selvästi muita paikkakuntia rivakampi. Helsinkiläiset taittoivat vajaan kahdenkymmenen metrin matkan keskimäärin reilun sekunnin nopeammin kuin lappeenrantalaiset, jotka tulivat vertailussa toiseksi.

Vantaan ja Espoon kävelijät olivat hieman Lappeenrantaa hitaampia. Orivedellä ja Tervolassa tahti oli selvästi kärkinelikkoa rauhallisempi.

Kansainvälisessä vertailussa Helsinki nousisi kymmenen kärkeen. Taakse jäisivät muun muassa sellaiset hektisinä pidetyt metropolit kuin New York ja Lontoo.

Vertailukohtana toimii vastaava tutkimus, jonka British Council suoritti viime vuonna 35 kaupungissa eri puolilla maailmaa. Suomalaisia kaupunkeja ei tuolloin kuulunut joukkoon. Kansainvälisessä tutkimuksessa ja HS:n testissä mittaukset tehtiin samalla tavoin.

Kävelynopeuden mittaaminen tapahtui lounasaikaan. Mittausta varten valittiin kustakin paikasta tasainen jalkakäytävä, jolla kävelijät saattoivat kulkea luontevasti normaalilla maksiminopeudellaan. Aika mitattiin 70 yksin kulkevalta aikuiselta heidän huomaamattaan. Kännykkään puhuvien tai suurten kantamusten kanssa kulkevien aikoja ei mitattu. Puolet otoksesta oli miehiä, puolet naisia.

Tervolassa otoksen koosta jouduttiin tinkimään, koska raitilla kulkenut riittävästi yksinäisiä kävelijöitä kaksi ja puoli tuntia kestäneen kellotuksen aikana. British Councilin kävelyajat mitattiin elokuussa 2006. HS teki omat mittauksensa viime torstaina.

Brittitutkijoiden mukaan kävelynopeutta voi käyttää mittarina kaupungin elämänrytmistä, joka puolestaan heijastuu kaupunkilaisten hyvinvointiin. 1990-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että kiireisempien kaupunkien asukkaat pysähtyvät harvemmin auttamaan muita ja sairastuvat useammin sepelvaltimotautiin.

Viime vuonna mitattujen tulosten perusteella kaupunkien tahdin huomattiin maailmalla kiihtyneen entisestään. Tutkijat arvioivat, että kävelyvauhdit oli piiskannut kasvuun tiedonvälityksen ja sen myötä elämän tahdin nopeutuminen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi