Juoksukalja on myymälävarkauksista härskein

Huppupäinen asiakas pälyilee ympärilleen kaljahyllyillä.

Lopulta hän poimii kätensä täyteen tölkkejä ja lähtee kassoille, mutta palaa hetken epäröityään takaisin kaljahyllyille.

Kauppias Mika Luoti seuraa miehen liikkeitä takahuoneessa valvontakameran näytöltä. Huppupää ei kuitenkaan näytä tunkevan kaljaa vaatteisiinsa.

Helsingin ydinkeskustassa, Salomonkadulla, sijaitsevassa maitokaupassa myymälävarkaita jää kiinni lähes päivittäin.

"Tänä aamuna oli heti seitsemältä yksi. Niiden kanssa pitää kuitenkin olla varovainen. Tälläkin oli sakset mukana", Luoti puhisee.

Näpistelijöitä on laidasta laitaan, ensimmäisen ja viimeisen kerran näpistykseen syyllistyvistä teineistä aina paatuneisiin tapanäpistelijöihin asti.

Luodin kokemuksen mukaan eniten on alkoholisteja ja narkomaaneja. He varastavat joko omaan tarpeeseen tai vievät kalliita lihoja lähikaduilla myytäväksi.

Juoksukalja on myymälävarkauksien lajeista härskein: voro täyttää kassit ja taskut kaljapulloilla ja painelee viileästi ulos. Toinen vaihtoehto on yksinkertaisesti kiikuttaa kaljakori tai muutama olutmäyräkoira kassan ohi.

Varkaat tietävät, että henkilökuntaa on yleensä kielletty turvallisuussyistä puuttumasta näpistyksiin.

Salomonkadulla myymälävarkaita vastassa on kuitenkin suurikokoinen kauppias, joka juoksee heidät kiinni.

"Röyhkeimmällä juoksukaljatyypillä oli vielä ulkofilee tungettuna housuihin. Rahallinen arvo oli yhteensä toistasataa euroa", Luoti kertoo.

Pelkästään Helsingissä on vuosittain runsaat 10 000 myymälävarkautta.

"Elintarvikkeita ja nestepitoista. Olut on suosikki. Lisäksi viedään einestuotteita, jotka sopivat saman tien käyttöön", komisario Heikki Perkola vahvistaa.

Jonkin verran varastetaan myös kosmetiikkaa ja vaatteita.

Suomen kauppojen hävikki on vuodessa arviolta 437 miljoonaa euroa eli 1,34 prosenttia liikevaihdosta, arvioi Suomen kaupan liitto. Luku on aivan Euroopan kärkipäätä.

Myymälävarkauksien ja näpistysten osuudeksi hävikistä arvioidaan 360 miljoonaa euroa. Lisäksi valvontajärjestelmiin menee 50–100 miljoonaa euroa vuodessa.

Nyt elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyöryhmä haluaa uutta puhtia myymälävarkauksien torjuntaan.

Myymälänäpistysten alaraja halutaan alemmas. Näpistykseksi luokitellaan varkaus, jossa tavaran arvo on 300–500 euroa. Työryhmän mukaan näpistyksen alaraja pitäisi laskea kymmeniin euroihin.

Toistuvasti myymälävarkauksiin syyllistyville ihmisille halutaan myös lähestymiskielto, joka estäisi käymisen tietyssä kaupassa.

Työryhmä haluaisi myös kovemmat rangaistukset toistuvasti näpistyksiin syyllistyville. Yksittäiset näpistykset pitäisi sen mukaan niputtaa kokonaisuuksiksi.

Sisä- ja oikeusministeriöiden sekä Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen kaupan liiton ja keskuskauppakamarin työryhmän alustavista toimenpide-ehdotuksista kertoi ensimmäisenä torstain Aamulehti.

Työryhmän suunnittelemat toimenpiteet saavat kiitosta ainakin Salomonkadun kauppiaalta.

"Minullakin on täällä muutama vakkariääliö. On käynyt mielessä, että niiden kauppaan pääsy pitäisi tehdä vaikeammaksi", Luoti sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi