VIISAITA VASTAUKSIA VAIKEISIIN KYSYMYKSIIN

Julkkisten verotietojen tirkistely ärsyttää HS-raatia

Verotietojen julkisuus on HS-raadin mielestä hyvä asia, periaatteessa. Käytännössä lehdistön tapa riepotella yksityishenkilöiden tuloja herättää monissa vastenmielisyyttä.

Liki 40 prosenttia vastaajista tyytyisi nykykäytäntöön, vaikka monet heistäkin paheksuvat sensaatiohakuista tulojen riepottelua. Yli neljännes haluaisi yksittäisten henkilöiden tuloista ja varallisuudesta nykyistä enemmän tietoja ja noin 15 prosenttia asettaisi julkisuudelle nykyistä tiukemmat rajat.

Verohallituksen torstaina julkistamissa verotiedoissa ei ole enää mukana tietoja verotettavasta varallisuudesta, sillä varallisuusvero poistui vuoden 2006 alussa. Verotiedoissa eivät myöskään näy verovapaat osinkotulot ja muut verovapaat pääomatulot.

Professori Heikki Patomäki toisi verotukseen läpinäkyvyyttä palauttamalla varallisuusveron, mieluummin aiempaa korkeampana. Hän saattaisi myös kaikki osinko- ja pääomatulot veronalaisiksi, veroparatiiseihin sijoitetut rahat mukaan lukien.

"Demokraattisessa yhteiskunnassa tulonjako on julkinen poliittinen kysymys eikä missään nimessä mikään ihmisten 'yksityisasia'", Patomäki toteaa.

"Minusta varallisuus ja tulot eivät kuulu yksityiselämän suojan piiriin, eihän niitä hankita yksityiselämässä vaan yhteiskunnassa toimimalla", perustelee teatteriohjaaja Atro Kahiluoto.

"Julkisuutta olisi lisättävä, koska se toisi läpinäkyvyyttä. Ja jos on puhtaat jauhot pussissa, ei tarvitse pelätä eikä hävetä mitä on rehdisti ansainnut", sanoo kuvataiteilija ja kirjailija Kiba Lumberg.

Journalisti-lehden päätoimittaja Johanna Korhonen julkistaisi myös palkat. "Palkan tai tulojen ei pidä olla tabu – se on vain työpanoksen hinta, ei esimerkiksi 'ihmisen arvo' – jonka kanssa palkalla ei ole mitään tekemistä."

Toiset raadin jäsenet tyrmäävät verotietojen julkisuuden suoralta kädeltä.

"Yksityishenkilöiden varallisuudesta keskusteleminen julkisuudessa on mielestäni tyylitöntä", sanoo valokuvataiteilija Elina Brotherus.

"Nykyinen käytäntö on turhanpäiväistä juoruilua ja kateuden kylvöä", tuomitsee kirjailija Antti Tuuri.

"Tiedostettuna kateus on energiaa, jota voi suunnata oman ja läheistensä hyvinvoinnin lisäämiseksi", lohduttaa Kotimaa-yhtiöiden toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä.

Muusikko Tommi Liimatan mielestä tuloista puhuminen helpottaa liksan nostamista. Sitä paitsi verotietojen lukeminen on hänestä hyvää hupia. "Tulot kiinnostavat. Ei Anttilan kuvastostakaan voi luopua selaamatta alusvaatesivuja."

Kirjailija Tuomas Kyrön mielestä verotiedoissa pitäisi ilmoittaa myös verovelvollisen käyttämä kahvimerkki. "Se kertoo kaiken ja paljastaa väärinkäytökset, pimeät tulot sekä tulojen lisäksi saadut apurahat."

Julkisen sanan neuvoston varapuheenjohtajanakin vaikuttava toimittaja Jari Lindholm ymmärtää läpinäkyvyysperiaatteen, mutta pitää "verotiedoilla mässäilemistä" silti vastenmielisenä. "Aika vähän journalistista pointtia toiminnassa on, enkä täysin ymmärrä myöskään Hesarin halua pyöriä mukana tässä basaarissa."

Yksityishenkilöiden tuloverojen julkistaminen ei ole mediatutkija Juha Herkmanin mielestä tarpeellista tai kiinnostavaa.

"Paljon tarpeellisempaa demokratian kannalta olisi julkistaa politiikan, hallinnon, talouden ja asiantuntijaorganisaatioiden vaikuttajien muuhun varallisuuteen, omistukseen, osinkoihin, optioihin ja taloudellisiin palkitsemisjärjestelmiin liittyviä tietoja. Ne kertovat tuloverotusta enemmän henkilön sellaisista sitoumuksista ja kytkennöistä, joilla voi olla merkitystä päätöksenteon ja julkisuuden kannalta."

Taiteilijan yksittäisen vuoden verotiedot saattavat antaa väärän kuvan hänen taloudellisesta asemastaan, pohtii kirjailija Sofi Oksanen itseään esimerkkinä käyttäen: yhtenä vuonna tulot voivat jäädä nollille, toisena vuonna saatetaan tilittää parin vuoden työn tulokset.

"Tällainen 'väärä' uutisointi vaikeuttaa taiteilijoiden elämää, kun hankitaan tuleville projekteille rahoitusta, ja hämärtää käsitystä taiteilijoiden tuloista."

Oksanen pohtii, pitäisikö julkaistaville tuloille olla jokin kynnyssumma, jonka alittavia tuloja ei julkaistaisi.

Pappi ja tietokirjailija Jaakko Heinimäki katsoo, että rikkaimpien tuloja tärkeämpää tietoa on tuloasteikon pohjalla. "Se, kuinka köyhiä meidän köyhämme ovat, kertoo meistä enemmän kuin se, kuinka rikkaita meidän rikkaamme ovat."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi