Suomesta siepattiin 25 lasta

Lapsisieppausten määrä kääntyi viime vuonna jyrkkään nousuun usean laskuvuoden jälkeen. Kaapatut lapset -yhdistyksen mukaan kaappaustapauksia oli viime vuonna 25, kun vuotta aiemmin niitä oli 12.

Kaikkiaan kaappaus koski viime vuonna yli viittäkymmentä lasta.

Kaapatut lapset järjesti tänään tapahtuman kansainvälisten lapsikaappausten seurauksena kadonneiden lasten muistamiseksi Helsingissä.

Huhtikuussa 2007 Maria Lahti saattoi lapsensa Victorian ja Oscarin Turun juna-asemalle. Kyseessä piti olla aivan tavallinen viikonlopputapaaminen lasten espanjalaisen isän, Lahden entisen aviomiehen kanssa.

”Sen koomin en ole lapsiani nähnytkään. Sain lentokentältä puhelun, että me lähdemme nyt”, sanoo Lahti.

Espanjalainen mies palasi vuosi sitten toukokuussa yksin Suomeen ja poliisi vangitsi hänet. Turun käräjäoikeus tuomitsi Lahden entisen aviomiehen 1,5 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen lapsikaappauksesta ja vapaudenriistosta. Ensikertalaisena hän vapautui helmikuun 2008 loppupuolella istuttuaan tuomiostaan puolet.

”Lapset jäivät tuomion ajaksi Espanjaan jonkun minulle täysin tuntemattoman naisen hoiviin”, Lahti kertoo.

Espanjalainen tuomioistuin teki 10. joulukuuta päätöksen, jossa lapset määrättiin palautettavaksi välittömästi äidilleen Suomeen.

”Tämä espanjalainen nainen valitti tuomioistuimen päätöksestä, joka johti siihen, ettei täytäntöönpanoa suoritettu”, Lahti selvittää.

Lahti ei ole tyytyväinen viranomaisten hitaaseen toimintaan. ”Soitin maaliskuussa Suomen oikeusasianministeriöön ja ilmoitin, etten halua heidän enää edustavan meidän tapaustamme”, Lahti sanoo.

”Heti kun homma siirtyi privaattiin, asioita alkoi tapahtua. Palkkasin ulkomaalaiset juristit hoitamaan tapausta. Tällä hetkellä käynnissä on neljä prosessia”, Lahti ilmoittaa tyytyväisenä.

Viime vuoden aikana yhdeksän lapsisieppaustapausta sai päätöksensä. Lahdella on nyt viimeisimpien tapahtumien ansiosta aavistus siitä, että saa lapsensa Victorian ja Oscarin takaisin.

Hän toivoo, että tällaisia tilanteita varten luotaisiin yhteiset kansainväliset pelisäännöt, joihin voisi luottaa. ”Tiedän saavani lapseni takaisin, en vaan uskalla arvata, milloin se tapahtuu”, hän sanoo toiveikkaana.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi