Vaalirahakohusta ei haluta kuntavaaleissa puhua

Puolueiden kuntavaalikampanjat ovat tänä vuonna kaikkien aikojen kalleimmat. Niistä suurin osa katetaan puoluetuella. Ulkopuolista rahoitusta on joidenkin arvioiden mukaan ollut aiempaa vaikeampi saada.

Tämä johtuu vaalirahakohusta, joka viisi kuukautta sitten oli suistaa Suomen poliittisen järjestelmän kriisiin. Vaaliraha on puolueille kiusallinen aihe, josta ei enää haluta puhua.

Poliitikot puhuvat kuntavaaleissa mieluummin palveluista, lapsista, nuorista, vanhuksista ja turvallisuudesta.

Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen närkästyy, kun häntä tenttaa aiheesta.

"Kysymyksesi ovat vähän sellaisia, että joko olette lakanneet lyömästä vaimoanne", hän sanoo puhelimessa.

Tujusesta vaaliraha on hyvä asia. Hän perustelee sitä poliitikkojen lempiargumentilla: "Eikö sellaisillekin ehdokkaille, joilla ei ole lihavaa pankkitiliä, pitäisi antaa mahdollisuus osallistua vaaleihin?"

Tujunen on itse kuntavaaliehdokkaana Porvoossa. Hänen mukaansa tarpeeksi suurista summista voi syntyä mielikuva, että päätöksen voisi ostaa. Siihen on vedettävä raja, paljonko ehdokas voi saada tukea yhdeltä lahjoittajalta. Puoluejohtajat ovat päättäneet, että se on 3 000 euroa.

Tujusen mukaan kokoomus ei ole puolueena tehnyt kuntavaaleihin erillistä varainhankintaa. Rahaa palaa 700 000 euroa. Vuonna 2004 puolueen kunta- ja eurovaalikassa oli 630 000 euroa.

Sdp:n varainhankintaa kohu on nihkeyttänyt jonkin verran, myöntää kesällä valittu puoluesihteeri Ari Korhonen.

"Vaalibudjettimme on 500 000 euroa, josta 200 000 on muuta kuin puoluetukea. Se saadaan seminaareista, myyntitoiminnasta ja avustuksista järjestöiltä ja yrityksiltä."

Viime kuntavaaleissa demarit pärjäsivät 400 000 eurolla.

Korhonen heittää piikin viestimille: "Mitä enemmän media lähtee vaalirahakeskusteluun, sitä enemmän se vaikuttaa rahoittajiin ja on lopulta teiltä pois."

Matalinta profiilia vetää keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen, joka joutui selvittelemään osuuttaan Kehittyvien maakuntien Suomen perustamisessa. Hän ei reagoi soittopyyntöihin.

"Korhonen on vastannut aika niukasti näihin vaalirahaa koskeviin tiedusteluihin", sanoo hänen sihteerinsä.

Puolueen hallintopäällikkö Aki Haaro ei kerro, paljonko keskusta käyttää kuntavaaleissa. Tapaus vaaliraha taitaa olla keskustan osalta loppuun käsitelty.

Vaalirahakohussa voittivat perussuomalaiset, sillä heidän maineensa ei ryvettynyt.

Puheenjohtaja Timo Soinin vanavedessä eduskuntaan noussut Pirkko Ruohonen-Lernerin eduskuntakampanja oli yksi halvimpia: 1 834 euroa.

Miten vaalirahakohu sitten on vaikuttanut? Ylen Ajankohtaisen Kakkosen gallupissa 61 prosenttia kansalaisista uskoi, että vaaliraha vaikuttaa päätöksentekoon. Luottamus politiikkoihin on saanut iskun. Puolueiden on myös ollut vaikeampi saada ehdokkaita.

Vaikka puolueiden kuntavaalibudjetit rikkovat ennätyksiä, suurin osa rahasta tulee puoluetuesta. Ulkopuolisen rahoituksen hankinta on hankaloitunut. Kehittyvien maakuntien Suomikaan ei tue näissä vaaleissa ketään.

"Lähetimme yrityksille kirjeen, jossa pyysimme tukea, mutta se ei tuottanut tulosta", sanoo Porvoon kokoomuksen ehdokas Jarmo Grönman.

Porvoossa ilmestyvän Uusimaa-lehden myyntijohtaja Ville Mäkelä on pettynyt kuntavaalimyyntiin. "Vaalirahakohu ei voi olla vaikuttamatta".

Mäkelän mielestä keskustelu on kuitenkin selkeyttänyt pelisääntöjä.

"Yritykset haluavat nyt laskuihin tiedon, ketä ehdokasta he ovat tukeneet. Ennen kyseltiin, onko viitteessä pakko olla mainintaa vaalimainoksesta."

Yrityksissä myönnetään, ettei vaalirahan tuoma julkisuus houkuttele.

Vaalirahakohu on tahrannut myös Suomen mainetta. Transparency International pudotti Suomen ykkössijalta viidenneksi maailman vähiten korruptoituneiden maiden listalla. Syynä oli vaalirahan salailu.

Lisää aiheesta Helsingin Sanomien sunnuntailiitteestä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi