HS.fi

VIISAITA VASTAUKSIA VAIKEISIIN KYSYMYKSIIN

Museohanke askarruttaa HS-raatia

29.1.2009 18:05

Aloite valtiollisen historian museon perustamisesta Suomeen jakaa HS-raadin kahtia. 41 prosenttia vastaajista kannattaa hanketta, 38 prosenttia vastustaa sitä.

Museo on tarpeen, vaikka Euroopan yhdentymisen myötä kansalliset sivistysprojektit ovat joidenkin mielestä museotavaraa, toteaa koreografi Sanna Kekäläinen.

"Eläähän kansakunta monumenttiensakin kautta", huomauttaa muusikko A. W. Yrjänä.

Uusi museo voi vauhdittaa historian avointa käsittelyä, tutkimusta ja julkista keskustelua, muttei korvata sitä, muistuttaa politiikan tutkija Iivi Anna Masso.

"Museota ei tarvita vaikenemisen, salaisuuksien ja puolitotuuksien säilyttämiseksi."

"Kaikki uusi kulttuurirakentaminen on tervetullutta", arvioi kapellimestari Atso Almila. Hänen mielestään viime aikojen modernit museohankkeet ovat rikastuttaneet kulttuuria ja avanneet matkailulle uusia näköaloja – viimeisimpänä esimerkkinä Kotkaan sijoitettu Merimuseo.

Näyttelytekniikan kehittymisen ansiosta museoiden ei tarvitse enää kiertyä esinehistoriallisten kokoelmien esittelyn ympärille, tietää professori Laura Kolbe.

"Mediatekniikka vaikuttaa – miksei tehdä Suomen historian museota Heureka-henkisesti ja vuorovaikutteisesti?"

Moni vastaaja kannattaa museon perustamista Kansallismuseon yhteyteen, mahdollisesti sitä varten rakennettavaan laajennusosaan.

"Hölmöyden huippu sen sijaan olisi tehdä museohankkeesta osa muutenkin järjetöntä aluepolitiikkaa eli maakuntien ja syrjäseutujen tekohengitystä", puuskahtaa professori Juha Sihvola.

Museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén ehdottaa valtiollisen historian museon viemistä Viipuriin suomalais-venäläisenä yhteishankkeena.

"Viipurissa museo kertoisi myös menettämisestä ja luopumisen pakosta, ilmiöistä, joiden johdosta maailmassa on vuodatettu paljon kyyneleitä ja verta."

Professori Kari Uusikylä ehdottaa vaihtoehtona museolle, että aikamme valtiollisten vaikuttajien kuvat muotoillaan Turku–Helsinki-moottoritien kallioseiniin.

Valtiollisen historian ja kulttuurihistorian erottelu on osoitus kulttuurivihamielisyydestä, jyrähtää kuvataiteilija Silja Rantanen. Hänestä museohanke kuulostaa siltä, että halutaan rakentaa virallinen kertomus propagandan tapaan.

"Museon katsojat voivat kuvitella menneisyyttä vähäpätöistenkin esineiden avulla. Rukinlapa ja perustuslaki ovat tässä suhteessa samanarvoisia."

Historiantutkija Mirkka Lappalaisen mielestä poliittisesta ja valtiollisesta historiasta on vaikea saada kiinnostavaa museota. Hän vierastaa ajatusta museosta, joka esittelisi yhden, virallis-nationalistisen totuuden Suomen historiasta.

"Kuka määräisi, mitä esimerkiksi sisällissodasta kerrotaan? Tutkijatko?"

Jo nimenä "valtiollisen historian museo" assosioituu ikävästi totalitarismiin, pohtii visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskä.

"Pääsisivätkö museossa esille epämieluisat historialliset muistot, entä virallisen historiankirjoituksen ulkopuolelle jäävien ryhmien, esimerkiksi naisten ja lasten ääni? Olisiko museossa tilaa homo-Mannerheimille?"

Museosta voisi tulla voittajien ja johtajien museo, pelkää Ylioppilaslehden päätoimittaja Veera Luoma-aho.

"Mieluummin rakennan kuvaani Suomen historiasta lukuisista erilaisista palasista ja näkökulmista."

Maan tuhatkunta aiempaa museota takaavat, että Suomi on asukaslukuunsa nähden maailman museoiduin maa, pohdiskelee kulttuuriyrittäjä Raoul Grünstein. "Se mistä halutaan tiedottaa, ei välttämättä ole sama kuin se, mihin yleisöt nykyään haluavat vapaa-aikansa käyttää."

"Ei pidä rakentaa uusia suuria museoita, vaan vahvistaa nykyisiä", linjaa arkkitehti Harri Hautajärvi.

Museohanke haiskahtaa professori Kari Enqvistin nenään samanlaiselta kalliilta ja mahtipontiselta pönötykseltä kuin taannoinen J.  V. Snellmanin koottujen teosten julkaiseminen. "Haluavatko kansalaiset tällaista vai ainoastaan kansan johtajat?"

"Suomalaiset kulttuuribyrokraatit ovat innokkaita rakentamaan komeita seiniä – ja nostamaan siten omaa häntäänsä", kommentoi suomentaja Jukka Mallinen.

Ohjaaja Erik Söderblomin mielestä koko museon idea tuntuu absurdilta.

"On se humoristinenkin, kuin aprillipila."


HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

--%>