|
HS.fi |
|
![]() |
|
Maaseudulla asuvat ja työväestö kielteisimpiä maahanmuuttoa kohtaan17.3.2009 5:00 kai tirkkonen
Albert Olamba-N’Djeka asuu vaimonsa ja neljän tyttärensä kanssa omakotitalossa Pudasjärvellä. Sohvalla lekottelevat 9-vuotias Ada ja 5-vuotias Marie-Helena. Erityisesti maaseudulla asuvat suhtautuvat varauksellisesti maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen. Asia käy ilmi tuoreesta HS-Gallupista. Myös työväestön keskuudessa on enemmän maahanmuuton lisäämisen vastustajia kuin kannattajia, ja miehet suhtautuvat maahanmuuttoon naisia kielteisemmin. Myönteisimmin asennoituvat alle 25-vuotiaat, opiskelijat, ylemmät toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat. "He ovat avoimempia ja muutenkin tekemisissä ulkomaalaisten kanssa", Suomen Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen sanoo.
Vielä syyskuussa 2007 maahanmuuton lisäämistä kannatti 55 prosenttia, mutta nyt luku on laskenut 45 prosenttiin. Samassa ajassa maahanmuuton lisäämistä vastustavien määrä on kasvanut 39 prosentista 44 prosenttiin. Myös epävarmojen määrä on kasvanut. Puoluekannan mukaan tarkastellen halukkaimpia maahanmuuttajien lisääjiä ovat etenkin vihreiden mutta myös vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannattajat. Kielteisimmin suhtautuvista omana ryhmänä erottuvat perussuomalaisten äänestäjät.
Pehkosen mukaan syitä asenteiden kovenemiseen voi hakea kiihtyneestä julkisesta keskustelusta, jota on käyty maahanmuuttopolitiikasta ja ulkomaalaislaista. Ilmiöstä on hyötynyt ennen kaikkea perussuomalaiset, yksi viime syksyn kuntavaalien voittajista. Toinen merkittävä syy on talouden epävarma tila. "Elämme nyt aikaa, joka on otollinen varauksellisuuden lisääntymiselle", Pehkonen sanoo. Maailmantalouden kohentumisesta ei vielä näy merkkejä, joten asenteet todennäköisesti vielä tiukentuvat nykyisestä.
Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi suhtautumista työlupaharkintaan. Muualta kuin Pohjoismaista, Sveitsistä ja EU-maista tuleva ulkomaalainen ei saa työlupaa, jos hänen alalleen on saatavissa suomalaista työvoimaa. Suomalaisista 44 prosenttia luopuisi tästä käytännöstä ja asettaisi kaikki ulkomaalaiset samalle viivalle suomalaisten työnhakijoiden kanssa. Nykykäytännön säilyttäisi 49 prosenttia. Tässä kysymyksessä muutokset vuoden 2007 tuloksista eivät ole yhtä radikaaleja kuin maahanmuuttajien määrää koskevassa kysymyksessä.
Samassa tutkimuksessa kävi ilmi, että kansalaisilla ei ole järin tarkkaa käsitystä siitä, miten eri puolueet suhtautuvat maahanmuuttokysymyksiin. Esimerkiksi puolet vastanneista ei osannut sanoa, minkä puolueiden toiminta ulkomaalaisia koskevissa asioissa on ollut "hyvää ja oikeansuuntaista" tai minkä "liian myönteistä". Puolueista erottui vain perussuomalaiset, jota yli kolmasosa vastanneista piti "liian ulkomaalaisvastaisena". Viime tammikuussa Helsingin Sanomat selvitti puolueiden suhtautumista maahanmuuttopolitiikkaan. Kävi ilmi, että monessa puolueessa asia on kuitattu ohjelmassa lyhyesti tai sitä koskeva ohjelmatyö on kokonaan tekemättä. Pitkäaikaisista hallituspuolueista yksikään ei ollut tyytyväinen kotouttamispolitiikan tuloksiin. Lisää aiheesta:Albert Olamba-N'Djeka oppi väistämään tiettyjä tilanteita 16.3.2009 Suomensomali työnantaja: Maahanmuuttajien rekrytoimista pitää jatkaa 16.3.2009 TIETOKULMANäin tutkittiin 16.3.2009 Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi |
|