Suomella kehno sijoitus sananvapaustuomioiden vertailussa

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) enemmän langettavia tuomioita sananvapausasioissa kuin valtaosa muista Euroopan neuvoston maista tai esimerkiksi muut Pohjoismaat.

Kymmenessä vuodessa Suomi on saanut seitsemän tuomiota, joissa on todettu ihmisoikeussopimuksen sananvapausartiklan rikkomus. Norja on tuomittu viisi kertaa, Ruotsi kahdesti, ja Tanska ja Islanti ovat selvinneet tuomioitta.

Ihmisoikeussopimuksen ratifioineista 47 maasta on Suomea enemmän langettavia sananvapaustuomioita saanut seitsemän maata. Aivan omassa luokassaan on Turkki 169 tuomiollaan.

Yksi syy tuomioiden määrään voi olla, että Suomen tuomioistuimet ovat perustelleet tuomioitaan huonosti, arvioi viestintäoikeuden tutkija Päivi Tiilikka. Hänen mielestään Suomessa tulkitaan sananvapautta koskevia lakipykäliä usein melko kirjaimellisesti, kun EIT katsoo asioita laajemmin.

Lehdistöä koskevissa tapauksissa EIT esimerkiksi ottaa huomioon myös yleisön oikeuden saada tietoa, kun Suomessa kiistat usein ajatellaan lähinnä lehtikirjoituksen tekijän ja kirjoituksen kohteen välisiksi, Tiilikka pohtii.

Sananvapauden nykytila ei välttämättä ole kuitenkaan niin huono kuin tuomioiden perusteella näyttää, arvioi ihmisoikeusasioihin perehtynyt asianajaja Markku Fredman. Uudetkin tuomiot koskevat tapauksia, joita Suomen oikeuslaitos on alkanut käsitellä jo monta vuotta sitten, hän toteaa. Syynä ovat pitkät käsittelyajat.

Suomalaisten tuomioistuinten perustelut ovat Fredmanin mielestä parantuneet. KKO:n tuomioissa viitataan entistä useammin EIT:n tuomioihin.

Tiilikan mielestä suomalaisten tuomioistuinten viittaukset ihmisoikeuksiin ovat kuitenkin usein fraasinomaisia, ilman aitoa punnintaa esimerkiksi siitä, onko sananvapauden rajoittaminen välttämätöntä ihmisoikeussopimuksen tarkoittamalla tavalla.

Lisää aiheesta maanantain Helsingin Sanomissa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi