HS.fi

Hirveän ihanat supistukset

Kätilöliitto suosittelee synnyttäjille lääkkeetöntä kivunlievitystä

29.6.2009 3:00

liisa takala

Päivi Maarasen esikoinen, nyt kuusivuotias Viivi (keskellä), syntyi lääkkeiden avulla sairaalassa. Neljävuotiaan Millan ja yksivuotiaan Lennin Maaranen synnytti kotona ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.

Päivi Maarasen esikoinen, nyt kuusivuotias Viivi (keskellä), syntyi lääkkeiden avulla sairaalassa. Neljävuotiaan Millan ja yksivuotiaan Lennin Maaranen synnytti kotona ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.

 Synnytys on monelle naiselle elämän suurin fyysinen koettelemus.

Vielä 1970-luvulla suuri osa synnyttäjistä kärsi kipunsa ilman lievitystä. Nyt vain kaksi kymmenestä äidistä ponnistaa lapsensa maailmaan ilman mitään kivunlievitystä.

Osalla luomusynnyttäjistä kyseessä on tarkoin harkittu valinta. He kokevat kivun myönteiseksi asiaksi.

Nyt myös Kätilöliitto suosittelee, että synnyttäjät miettisivät tarkkaan, onko lääkkeelliselle kivunlievitykselle todellista tarvetta.

Lääkkeellisestä kivunlievityksestä puhutaan silloin, kun äiti saa esimerkiksi selkäytimeen epiduraali- tai spinaalipuudutuksen, petidin-piikin tai ilokaasua.

"Kätilöliitto ei ole lääkkeellistä kivunlievitystä vastaan, mutta toivoisimme, että synnyttäjät luottaisivat enemmän itseensä", liiton varapuheenjohtaja Päivi Perttu sanoo.

Kätilöt ovat huolissaan siitä, että puuttuminen synnytyksen kulkuun lääkkeillä lisää tarvetta puuttua synnytykseen myös muilla tavoin.

Päivi Pertun mukaan liian varhain annettu epiduraali voi hidastaa synnytystä ja jopa lopettaa supistukset kokonaan. Silloin tarvitaan supistukset uudelleen käynnistävää oksitosiinihormonia.

Äidin lihakseen pistettävä petidin-piikki puolestaan voi aiheuttaa lapselle hengityskatkoksia, jos kipulääke annetaan liian lähellä syntymähetkeä. Ilokaasukin aiheuttaa monelle pahoinvointia.

Kolmekymmentä vuotta kätilönä työskennellyt Perttu on sitä mieltä, ettei synnytyksen tarvitsekaan olla kivuton. Hänen mielestään kipu kasvattaa äitiyteen.

Puudutusten ja kipupiikkien sijaan Kätilöliitto kannustaa synnyttäjiä kokeilemaan pehmeämpiä keinoja kivun taltuttamiseen. Sellaisia ovat esimerkiksi lämpimät kääreet, lämmin suihku tai hieronta.

Päivi Pertun työpaikalla Oulaskankaan sairaalassa Oulaisissa voi myös synnyttää veteen.

"Vesi rentouttaa hyvin. Se ei vie supistuskipua pois mutta voi nopeuttaa synnytystä."

Kätilöt pitävät tärkeänä, ettei kivunlievitystä käytettäisi synnytyksessä liian varhaisessa vaiheessa.

Kivunlievitystä odotellessaan synnyttäjä voi helpottaa oloaan liikkumalla tai vaikka laulamalla.

Pystyssä ja liikkeellä olon on todettu myös edistävän synnytystä paremmin kuin sängyssä makaamisen.

Lääkkeellisen kivunlievityksen suomalainen uranuurtaja, professori Riitta Jouppila on kivunlievityksessä jyrkästi eri linjoilla kuin Kätilöliitto.

"Hieronta ja muut keinot eivät ole kivun hoitamista vaan pelkkää hellimistä. Jos joku niillä pärjää, hyvä niin, mutta oikein kivuliaaseen tapaukseen ne eivät sovi."

Jouppila teki 1970-luvun lopulla väitöskirjansa epiduraalipuudutuksesta. Noihin aikoihin naisasialiike oli alkanut vaatia keinoja synnytyskipujen helpottamiseen.

Jo silloin tiedettiin, että naisista kahdeksan kymmenestä kärsii synnytyksessään kipua.

Kolmasosalla kivut ovat erittäin kovia, toisella kolmasosalla siedettäviä ja lopuilla siltä väliltä.

Jotkut eivät tunne mitään kipua, ja kaksi kymmenestä synnyttää Jouppilan mukaan noin vain.

Riitta Jouppilan väitöstutkimuksessa selvisi myös, että synnytyskipu on haitallista ja sillä on vaikutuksia myös syntyvään lapseen.

Jouppilan mukaan kipu myös pitkittää synnytystä.

"Ennen synnytykset kestivät vuorokausia, kun ei ollut mitään, millä hoitaa kipuja."

Yleensä kivut ovat kovimpia ensisynnyttäjillä, joiden osuus kaikista synnyttäjistä on nykyisin paljon suurempi kuin 1970-luvulla. Etenkin iäkkäät ensisynnyttäjät kärsivät.

"On edesvastuutonta jättää erittäin kovaa kipua hoitamatta", Riitta Jouppila sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi

--%>