Näperrys hoitaa sieluakin

Käsillä tekeminen saa aivot voimaan hyvin ja masennuskin lievenee

 Espoolaisen Outi Jalkasen työhuoneen hyllyiltä pursuaa värien kirjo: kymmeniä lokerikkoja korukiviä, helmiä ja hopealankaa.

Hänen työvälineisiinsä kuuluvat tarkkojen silmien ja sormien lisäksi erilaiset pihdit, kultasepän saha ja hopean kiillotusrumpu.

Harrastuksesta on tullut Outi Jalkaselle myös ammatti: freelancetoimittajan työ vaihtui kaksi ja puoli vuotta sitten koruyrittäjyyteen.

"Kun olin tehnyt koruja jo kaikille ystäville, aloin myydä niitä ja perustin verkkokaupan. Tienaan kapeaa käsityöläisen leipää, mutta tämä on kutsumus", hän kertoo.

Jalkanen on itseoppinut. Kaikki alkoi, kun hän vuoden 2005 alussa näki kirjakaupassa kirjan helmitöistä – ja pian helmihulluudesta ei ollut paluuta.

Kun Jalkanen oli tehnyt koruja puolisen vuotta, häntä alkoi harmittaa, ettei hänen tuttavapiiriinsä kuulunut muita helmiharrastajia.

Hän perusti blogin ja nettifoorumin, jolle hänen miehensä keksi iskevän nimen Helmetti.

Harrastajien foorumilla vaihdetaan tietoja kivilajeista, esitellään omia töitä ja sovitaan helmien kimppatilauksista.

Helmiin syntyy tunnesuhde. Jalkanen kuvailee blogissaan helmihullun "harakkakohtauksia", kun odotetut ostokset saapuvat.

Omien aarteiden lajittelu, ihastelu ja hypistely ovat olennainen osa harrastusta.

"Kuinka näihin voisi olla hullaantumatta", hän toteaa.

Käsituntuma ympäröivään maailmaan tekee ihmiselle hyvää. Käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen on tutkinut käsitöiden ja henkisen hyvinvoinnin yhteyttä, ja hänen mukaansa yhteys on vahva.

Käsityöterapiaa on käytetty pitkään toimintaterapian muotona. Pölläsen tutkimuksissa selvisi, että esimerkiksi masennuksesta kärsivät käyttävät käsitöitä itsehoitona. Käsillä tekeminen voi toimia myös minäkuvan muokkaajana.

Tutkimuksista on myös viitteitä siitä, että käsityöt ja omien käsitöiden muistelu voivat helpottaa dementiapotilaiden oireita.

Fysiologiset mittaukset vahvistavat ihmisten kokemuksia. Savonia-ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Eija Vähälä selvitti lisensiaatintyössään, että neulominen rauhoittaa sydämen sykettä.

Jotkut tutkijat arvelevat masennusoireiden yleistyneen osaltaan siksi, että ihmisten käsituntuma maailmaan on jäänyt vajaaksi.

Moni tekee ajatustyötä tietokoneen äärellä, ja vapaa-aikakin on automatisoitunut: vaatteet ja ruoat saa ostettua valmiina, tiskikone pesee astiat ja pesukone pyykit.

Pölläsen mukaan on helppo ymmärtää, miksi "kosketusvaje" nakertaa mielen hyvinvointia.

Ihmislaji kuuluu kädellisten lahkoon, minkä vuoksi aivojemme yhteys käsiin on erityisen hallitseva.

Kun on tutkittu, millainen edustus eri ruumiinosilla on aivoissa, käsien edustus on osoittautunut valtavan suureksi.

Käsillä tekeminen hyödyttää ajattelutoimintoja, eikä tekemisen tarvitse olla kovinkaan kummoista.

Tuoreen brittitutkimuksen mukaan ihmiset, jotka piirtelevät kuvioita puhuessaan puhelimessa, muistavat keskustelun yksityiskohdat paremmin.

Puutöitä väsätessä tai pipoa virkatessa voi myös hallita stressiä ja mielen kaaosta, Pöllänen neuvoo.

"Käsillä tehdessä voi siirtää muut asiat hetkeksi ulkopuolelle. Aivot saavat aikaa jäsentää asioita ja suhteuttaa ongelmia."

Yksi hänen haastateltavistaan totesi saman näin: "Murheet eivät tunnu niin pahoilta, kun niitä miettii neula kädessä."

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi