HS.fi
HS-raati: Halloween sopii hyvin Suomeen
29.10.2009 20:22
Yhdysvalloista Eurooppaan rantautunut halloween mukautuu hyvin osaksi suomalaista juhlaperinnettä, uskoo 63 prosenttia HS-raadin vastaajista.
Neljänneksen mielestä halloween ei sovi Suomeen.
Tuontitavaraa Suomessa on kaikki, Jumalasta alkaen, toteaa kirjailija Juha Seppälä. Hän huomauttaa, ettei kukaan kyseenalaista enää äitienpäivääkään, vaikka se on nuorehko, amerikkalaisten markkinamiesten lanseeraama ilmiö.
"Meillä on liian vähän muuhun kuin viinanjuontiin keskittyviä karnevaaleja", sanoo kuvataitelija Osmo Rauhala.
Paperinen vappuhattu ja irtonenä näyttävät vaisuilta hyvin naamioidun halloween-luurangon rinnalla, aprikoi semiootikko Vaula Norrena.
"On hyvä, että ikävään ja totiseen arkeemme tuodaan väliin naamiaisilakointia, olkoonkin että tuojana on kaupallinen taho."
Halloweenin leviäminen on globalisaatiota, muistuttaa johtaja Heikki Hiilamo.
"Halloween kuitenkin yhdistää elämyksellisesti ihmisiä eri puolilla maailmaa – ja se on pelkästään myönteinen ilmiö."
Halloween täyttää karnevaalin kokoista aukkoa, joka on jäänyt juhannuksen ja joulun väliin maatalousyhteiskunnan sadonkorjuujuhlien eli kekrien kadottua, tuumii ohjaaja Atro Kahiluoto. Hän arvelee juhlavajeen selittävän myös taiteiden yön karnevalisoitumista.
Loppusyksystä on aitoa kysyntää juhlalle, jossa sadonkorjuu, vuodenajan muutos ja kuolleiden muistaminen yhdistyvät, pohtii päätoimittaja Matti Kalliokoski.
"Tähän saakka vuosisataisen perinteen kuihtuminen Suomessa on korvautunut lähinnä pikkujoulukulttuurilla."
Halloweenin, kekrin ja pyhäinpäivän vastakkainasettelu ei innosta professori Merja Saloa. "Eivätkö juhlat voi elää rinnakkain ja ajan myötä myös sekoittua?"
Pyhäinpäivään kuuluva vainajien muistaminen ei häiriinny kuolemalla ilakoivasta halloween-perinteestä, vakuuttaa toimittaja Minna Lindgren. "Miksi vainajia pitäisi muistella synkin mielin?"
"Kuoleman täytyy saada tanssia irvokkaana ja mahdollisimman kaupallisena edessämme, että kuvittelisimme voittaneemme sen ylivoimallamme", säestää kuvataiteilija Hannu Väisänen.
Mediataiteilija Marita Liulia kytkisi halloweenin suomalaiseen perinteeseen uudella nimellä. "Harras pyhäinpäivä voisi jatkua karnevalistisena hallainyönä."
Juhlapyhä merkitsee jotain erityistä, seremoniallista ja rituaalista, sisällöltään henkistä, yhteisöä vahvistavaa, luettelee muusikko A. W. Yrjänä.
"Markkinakrääsään perustuva 'juhlinta' on tavaraan hukkuvassa kulttuurissa pelkästään irvokasta."
Halloween on juhlana yhtä vaarallinen ja ympäristöömme täysin kuulumaton tulokaslaji kuin amerikankampamaneetti tai citykani, vertaa professori Seppo Zetterberg.
"Amerikasta meille tulee henkistä krääsää ihan tarpeeksi ilmankin, että juhlaperinteitä tarvitsisi sieltä omaksua", tyrmää galleristi Ilona Anhava.
Vain kaupallisesti pakkosyötetyt perinteet osataan ottaa vastaan, suree sarjakuvataiteilija Ville Ranta.
"Yksi hailee mitä ja miten ihmiset haluavat juhlia niin kauan kuin eivät aiheuta vaaraa tai haittaa muille", sanoo kansanedustaja Erkki Tuomioja.
HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.
Lisää aiheesta:
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi