HS.fi

Kurvin Monte Etna on vaisu Italia

14.1.2010 15:51

anna hämäläinen

Ravintola aloitti nimellä Pitaco, mutta vaihtoi sen pian Monte Etnaksi. Näkymä on Kurvin vilinään.

Ravintola aloitti nimellä Pitaco, mutta vaihtoi sen pian Monte Etnaksi. Näkymä on Kurvin vilinään.

Kun muutin ensimmäisen kerran Helsingin Kallioon 1980-luvulla, alueen yleisin ravintolatyyppi oli grillibaari. Nyt niitä ei enää juuri ole: tilalle ovat tulleet kebabpitseriat.

Aika ajoin Kallion, Sörnäisen ja Alppilan alueelle on perustettu kunnianhimoisempia ravintoloita, mutta ne eivät yleensä elä pitkään. Cella, jokunen tulokas ja muutama etninen, siinäpä tämän kymmenientuhansien ihmisten asuinalueen laaturavintolat.

Olinkin innoissani, kun kuulin, että Kurviin tuli viime vuonna hyvää ruokaa tarjoava italialainen Monte Etna (aiemmin Pitaco).

Etna on hienolla paikalla toisessa kerroksessa. Ikkunapöydästä voi seurata eloisan Kurvin tapahtumia kuin elokuvaa. Sisustus tuskin ärsyttää ketään, ja palvelu on miellyttävää. Tänne on helppo tulla vaikka vain kahville.

Olen syönyt Etnassa neljä ateriaa. Pahaa ruoka ei ole ollut, mutta olen eri mieltä ravintolaan mieltyneiden tuttujeni kanssa. Minusta hyvän italialaisen ruuan peruskriteeri on, että raaka-aineet ovat laadukkaita ja niiden ominaismaut erottuvat. Tätä kokemusta Monte Etna ei minulle kyennyt tarjoamaan.

Ensimmäisellä lounaallani grillatun porsaan ulkofileen (10,50 e) päällä oli paprika-sipulisilppua, jossa oli kitkerä purkkiruokamainen maku. Vihannekset olivat ylikypsiä. Porkkanan erotti enemmänkin väristä kuin mausta. Linguine-pasta oli löröä. Plussaa marjakiisselijälkiruuasta.

Toisella kerralla valitsin sieni-kinkku-kasvispastan (8,90 e). Kinkku oli vetistä, ja sen teollinen vivahde peitti alleen lysähtäneiden kasviksien maun. Kermainen tomaattikastike oli lempeä, mutta itkettävän persoonaton.

Illallisella tilasimme alkupalaksi Antipasto rustican (10,90 e), joka oli runsas. Parasta olivat ilmakuivattu kinkku ja salami. Kesäkurpitsa ja munakoiso oli latistettu liiallisella etikalla. Herkkusienen marinointiliemi oli lempeämpi, ja sienien vienouskin erottui.

Pääruuaksi otimme ravintolan suosittelemat annokset.

Manzo Monte Etna (21,50 e) oli runsas, mutta tavanomaistakin tavanomaisempi liharuoka. Lohkoperunat olivat isoja, mutta mausteettomia. Ulkofileen kypsyysaste oli pyydetty ja lihan maku grillinen ja kelpo, mutta punaviinikermakastike oli yhtä tyhjän kanssa. Ei ryhtiä, ei viinimäisyyttä.

Katkarapupasta (15,90 e) näytti hienolta kuorimattomine jättikatkarapuineen. Tarjoilija sanoi, että annoksessa on valkoviiniä, valkosipulia ja ties mitä, ja hyvä että sanoi, sillä niiden makuja emme löytäneet. Annoksen herra oli samanlainen tylsä pehmeä tomaattikermakastike, jonka olin kokenut jo lounaalla.

Voi olla, että minulla on ollut huono säkä Monte Etnan suhteen. Epäilen silti, että Etna yrittää selvitä hengissä tekemällä "kaikille kelpaavia" vesitettyjä versioita italialaisesta ruuasta.

Asiakasmääristä päätellen resepti toimii, mutta minusta kalliolaiset ansaitsisivat enemmän rohkeutta ja makuja.


Teemu Luukka


Kriitikon tähdet 2/5.


Monte Etna, Hämeentie 31, puh. 09 753 0709, www.pitaco.fi. Avoinna ma–to klo 11–22, pe 11–23, su 13–14.30.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

--%>