Alppihiihto

Lääkärit pohtivat turvatyynyjä ja räjähdyspanoksia alppihiihtäjien turvaksi

Pidempi vai lyhyempi suksi? Leveämpi vai kapeampi suksi? Vauhdikkaampia vai turvallisempia kisarinteitä? Jäädytettyjä vai pehmeämpiä ratapohjia?

Muiden muassa tällaisiin kysymyksiin kaipaa vastauksia Kansainvälinen hiihtoliitto FIS maailman parhaiden alppihiihtäjien loukkaantumiskierteen oikaisemiseksi.

Suomen maajoukkuelääkäri Eero Hyvärinen myöntää, että paine turvallisuuden parantamiseksi on suuri. Hyvärinen on FIS:n lääketieteellisen komitean jäsen.

"Suurin ongelma on se, että meillä ei ole näyttöä siitä, mikä näihin vammoihin on syynä. Tilanne on ristiriitainen ja epäselvä", Hyvärinen kertoo.

Osa urheilijoista ja päättäjistä syyttää välineitä, osa rinteiden muotoja tai niiden pinnan laatua, osa liian kovaksi kasvanutta vauhtia, osa tiivistä kisatahtia ja osa lähestyviä olympialaisia. Kaikki eivät ole varmoja edes siitä, onko loukkaantumisia tänä talvena aiempaa enemmän.

Hyvärisen mukaan asia varmistuu vasta, kun koko kauden loukkaantumistilastot on käyty läpi.

"Tilastollisesti niitä vammautumisia ei ehkä, siis ehkä ole enempää kuin viime vuonna", Hyvärinen muotoilee.

Se on selvää, että toistakymmentä kärkinimeä on loukkaantumisen vuoksi sivussa Vancouverin olympialaisista. Haastajakaartista rikkoontuneita löytyy kymmeniä ja taas kymmeniä lisää.

FIS aloitti tänä vuonna toisen kolmivuotisjakson loukkaantumisseurantaprojektissaan. Se pitää sisällään paitsi yksityiskohtaiset raportit myös videomateriaalia maailmancupin loukkaantumistilanteista.

Seurannan antia summataan huhtikuussa Oslossa. Tulokset esitellään keväällä Turkissa järjestettävässä FIS:n kongressissa.

"Tärkeintä on se, että emme tee päätöksiä, jotka mahdollisesti joudutaan kahden tai kolmen vuoden kuluttua perumaan. Etsimme yhteisiä tekijöitä ja mekanismia, että voisimme sanoa, minkä takia laskija vammautuu", Hyvärinen sanoo.

Viime vuoden tilastojen mukaan 43 prosenttia kaikista alppihiihtäjistä kärsi jonkinasteisen loukkaantumisen. Heistä yli puolet joutui toipilaaksi vähintään kahdeksaksi vuorokaudeksi.

Hyvärisen mukaan suunnitelmia on tehty muun muassa turvatyynyillä varustetuista kilpailupuvuista. Turvatyynypuvulla voisi ehkäistä rajuimpia sisäelin- ja rankavammoja, mutta yleisimpiin polvivammoihin ne eivät täysin tepsi.

Sen sijaan siteitä kehittämällä polvien muljahtelut saattaisivat vähentyä. Siteisiin voi liittää pienen räjähdyspanoksen, joka vaaratilanteessa varmistaisi, että suksi irtoaa jalasta ennemmin kuin vääntää sen rikki. Pohdittavana on vielä muun muassa panoksen laukaisumekanismi.

"Mikä on se tunnussana tai esimerkiksi sauvassa oleva laukaisin, jota painamalla panos laukeaa", Hyvärinen pohtii.

Helsingin Sanomat | hs.urheilu@hs.fi