HS.fi

Ruokaa pihasta koko talonväelle

Taloyhtiön yhteinen viljelyharrastus tutustutti naapurit toisiinsa.

23.5.2010 3:00

Hanna-Kaisa Hämäläinen

Kukka Hyry ja Markus Väyrynen istuttavat raparperia, ja Jussi Kemppainen siirtää pihakiviä. "Ihmiset herkuttelevat tuontiruoalla, vaikka omasta maasta nostettu olisi terveellisempää ja ekologista", Kukka Hyry sanoo.

Kukka Hyry ja Markus Väyrynen istuttavat raparperia, ja Jussi Kemppainen siirtää pihakiviä. "Ihmiset herkuttelevat tuontiruoalla, vaikka omasta maasta nostettu olisi terveellisempää ja ekologista", Kukka Hyry sanoo.

Itä-Helsingin Herttoniemestä, aivan metroradan ja siirtolapuutarhan vierestä, löytyy erikoinen kaupunkipiha.

Joka puolella vanhaa puutaloa kasvaa yrttejä, juureksia ja muuta syötävää. Palstat ovat viiden perheen yhteisiä. He ovat vuokralla nuorisoasuntoja ylläpitävän Oranssi-yhdistyksen asuintalossa.

Asukkaat hoitavat viljelykset kimpassa, ja sadosta jokainen voi ottaa tarpeensa mukaan.

Kuulostaa idylliseltä. Toimiiko tämä?

"Voi toimii!" sanoo Markus Väyrynen, yksi asukkaista.

Hän on asunut talossa ja viljellyt sen pihakasveja kaksi kesää puolisonsa Kukka Hyryn ja perheen kahden lapsensa kanssa.

Asukkaat oppivat viljelyä yhdessä. Joku osaa aina jotain ja opettaa muitakin.

"Tämä on siitä hienoa, että toiminnasta saa hyvin suoraa palautetta. Kasvit joko kasvavat tai eivät kasva", Väyrynen sanoo.

Viljelyksillä jokainen valitsee hommansa: jotkut ovat olleet innostuneita maan kääntämisestä, toiset erilaisista rakennusprojekteista.

Puutarhan ovat perustaneet talon entiset asukkaat. Aiempina vuosina vain muutama vuokralainen oli aktiivinen viljelijä. Pikku hiljaa muutkin innostuivat tulemaan mukaan. Nyt kaikki asukkaat vaikuttavat viljelystä kiinnostuneilta.

Toisaalta jokainen on sitä mieltä, että touhun pitää olla vapaaehtoista. Hommat hoituvat, vaikkei työvuoroja ole.

Asukkaat pitävät talokokouksen kerran kuussa, ja siinä sovitaan talkoista ja muusta tarpeellisesta.

Jokainen panee rahaa viljelyyn omasta pussistaan. Talon väki on ajatellut käyttää siihen myös yhteisen kirppiksen tuloja.

He ovat saaneet monivuotisten kasvien alkuja muun muassa viereisen siirtolapuutarha-alueen naapureilta.

Oman pihamaan lisäksi asukkailla on yhteiskäytössä pari aaria viljelypalstoja läheiseltä palstamaalta.

Alkukeväästä oli pitkään kylmää, ja istutukset saivat siksi odottaa.

Nyt ruohosipulit, lipstikat ja muut monivuotiset yrtit ovat kasvaneet jo korkeiksi. Pihan reunustoilla kasvaa myös marjapensaita. Yhdessä nurkassa on kompostori biojätteiden kierrätykseen. Siitä saadaan viljelyksille ravinteita.

Tämän kesän uutuus on kasvihuone, joka on rakennettu vanhoista ikkunoista ja muusta kierrätysmateriaalista.

"Jotkut ohikulkijat ovat naureskelleet, että kai me tiedämme, että valmiin kasvihuoneen saisi neljälläsadalla", Hyry naureskelee.

Toki he tiesivät, mutta yhdessä tekeminen on mukavaa ja vanhat ikkunat kauniita. Vanha puu tuoksuu tervalta.

Kasvihuoneeseen on tulossa ainakin kurkkua, tomaattia, yrttejä, chilejä ja kesäkurpitsaa.

Pihalta riittää satoa asukkaille koko kesäksi, ja paljon jää talven varallekin.

Kun talon maakellari on saatu kunnostettua, juureksia voi säilyttää siellä.

Viime vuonna istutettua maa-artisokkaa on löytynyt mullan alta runsaasti vielä nyt keväälläkin. Se säilyy maassa yli talven.

Talossa on tänä kesänä julkisivuremontti, mikä vie paljon viljelyalaa.

Joskus syksyllä, kun remontti on toivottavasti ohi, luvassa on sadonkorjuujuhla.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi

--%>