HS.fi

HS-raati luottaa yhä lääkäreihin

4.2.2011 5:00

Sikainfluenssaa torjuvan rokotteen aiheuttamat lasten ja nuorten narkolepsiatapaukset ovat jättäneet varjoonsa sen, että pandemia oli suomalaisille mittava kansanterveydellinen uhka, toteaa filosofian tutkija Tommi Uschanov. Hänen mielestään juuri influenssaan varautuminen rokotuskampanjalla aiheutti sen, ettei uhka toteutunut pelätyn laajuisena.

"Ilman rokotusta kuolleita olisi ollut helpostikin useita satoja, täysin mahdollisesti jopa tuhansia."

Se, että sikainfluenssaepidemia olikin odotettua lievempi ja kuolemantapauksia pelättyä vähemmän, ei ollut ennakoitavissa, sanoo kirjailija Claes Andersson.

"Terveysviranomaisten syyllistäminen jälkikäteen on mielestäni kohtuutonta."

HS-raadin vastaajista 69 prosenttia luottaa narkolepsiakohusta huolimatta terveysviranomaisten kykyyn arvioida rokotusten hyötyjä ja haittoja.

Rokotteesta päätettäessä parempaakaan tietoa ei ollut saatavilla, muistuttaa kirjailija Arno Kotro.

"Terveysviranomaisten mahdollisia virhearviointeja suurempi riski on se, että rokotusten vastaisen ilmapiirin levitessä rokotukset jätetään ottamatta ja altistumme vaarallisille epidemioille."

Poikkeuksellinen rokotepäätös piti tehdä nopeasti, huomauttaa historiantutkija Pilvi Torsti. "Muutenhan uusien rokotteiden käyttöönotto on erittäin harvinaista ja sitä harkitaan tarkoin."

"Olisi liikaa vaadittu, että kaikki maailman lääkkeet etukäteen testattaisiin varmuuden vuoksi myös suomalaisilla, ruotsalaisilla ja islantilaisilla", lausuu yliasiamies Antti Arjava.

Yleinen mielipide ei olisi hyväksynyt lasten rokottamatta jättämistä, vaikka laumasuojan ansiosta pelkästään aikuisten rokottaminen olisi ilmeisesti suojannut myös lapsia tartunnalta, arvioi tietokirjailija Osmo Soininvaara. Hänen mukaansa ei ole varmuutta siitä, että valittu rokote oli väärä.

"Voi nimittäin olla niinkin, että mikä hyvänsä sikainfluenssarokote olisi Suomessa tuottanut narkolepsiaa, vaikka ei tuottanutkaan sitä muualla."

Rokotteen ottaminen sisältää aina jonkinlaisen riskin, kuten ottamatta jättäminenkin, aprikoi toimittaja Johanna Korhonen.

"Ehkä tästä pitäisi vastaisuudessa tiedottaa entistä suuriäänisemmin."

Professori Laura Kolbe julistaa luottavansa yhä enemmän lääkäriin kuin šamaaniin – vaikka kumpikin ammattikunta voi erehtyä.

"Kun lääketiede on ottanut Jumalan aseman, pakettiin kuuluvat pettymykset, erehtyminen sekä niiden aikaansaama raivo ja turhautuminen."

Sekä suttuiset salaliittoteoriat että täydellinen auktoriteettiusko ovat hakoteillä, tokaisee päätoimittaja Saila-Mari Kohtala.

Viranomaisten viestinnässä olisi parannettavaa, arvioi mediatutkija Juha Herkman: virheitä ei tunnusteta ja haittoja vähätellään.

"Ilmeisesti erehdysten ja epävarmuuden julkinen tunnustaminen käy virkamiesten kunnialle", virkkoo kolumnisti Johannes Koroma.

Sikainfluenssan torjunnassa hosuttiin, katsoo professori Ullamaija Kivikuru.

"Maa ajautui tilanteeseen, jossa päätös tehtiin tulipalovauhtia. Olisi kiintoisaa tehdä sisällönanalyysi vuoden takaisesta mediakampanjoinnista, jossa viranomaisia syytettiin hitaudesta . . . "

"Rokotehässäkässä" kertautuivat Suomen ikävimmät ominaisuudet – auktoriteettiusko, viranomaisten läpinäkymätön toiminta ja pienet, itseään tai toisiaan valvovat piirit, moittii toimittaja Katja Boxberg.

"Kun muistelee esimerkiksi Kuopiosta näytettyä televisiokuvaa piikkijonossa hytisseistä ihmisistä, toivoisi että kansalaistottelemattomuus olisi täällä hiukan kehittyneempää."

Suomen erinomainen terveydenhoitojärjestelmä on valumassa kaupallisten lääketehtaiden talutusnuoraan, väittää kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen.

"Korruptio pelaa, lääkärit toimivat lääketehtaiden etäpäätteinä syöttäen ihmisille turhia kalliita lääkkeitä, ja Kela korvaa."

Luottamuksensa terveysviranomaisiin on menettänyt 22 prosenttia vastaajista.

"Ihan heti en pääse yli viranomaisten pakottavasta asenteesta, pelottelusta ja hämärään jääneen rahan osuudesta", sanoo professori Yrjö Juhani Renvall.

Tutkimuksessa kansainväliset lääkefirmat ovat selvästi niskan päällä, tuumii sarjakuvataiteilija Ville Ranta.

"Suomen terveysviranomaisten kyky tuottaa omaa tietoa ja vastata tuohon informaatiotulvaan vaikuttaa hataralta."


HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

--%>