HS.fi

HS-raati: Suomessa vallitsee naispenseä äijäkulttuuri

11.3.2011 6:35

"Haetaanko me ne mutsit väkisin sieltä himasta töihin, kun ne ovat olleet kotona kaksi vuotta?" kysyy stand up -koomikko Lotta Backlund. "Niin naiset kuin miehetkin osaavat varmasti ihan itse omilla aivoillaan tehdä päätöksen siitä, missä vaiheessa haluavat laittaa lapsensa hoitoon."

Sosiaalipsykologi Katriina Järvisen mukaan naisille kotiin jääminen on usein tietoinen arvovalinta, eikä lapsen kanssa olemista arvioida taloudellisilla mittareilla.

"Suurimmalla osalla suomalaisista naisista ei ole uraa, vaan he käyvät töissä. Esimerkiksi hoito-, kasvatus- tai sosiaalialalla kotiin jääminen tuo tervetulleen katkon raskaaseen työhön."

Naisunionin vs. pääsihteeri Johanna Pakkanen sanoi Ilta-Sanomissa maanantaina 7. maaliskuuta, että Suomen hoitojärjestelmässä on selkeä yhteys naisten syrjäytymisriskiin. Pakkasen mukaan etenkin kotihoidon tuki on naisille ansa, joka voi pudottaa heidät työelämästä. Hänestä suurin ongelma nykymallissa on, että yli 90 prosenttia kotona tehtävästä pienten lasten hoidosta kasautuu äitien vastuulle.

Kotihoidon tukea ei ole mietitty samalla tavalla tasa-arvonäkökulmasta kuin vanhempainvapaita, joissa kannustetaan molempia vanhempia käyttämään oikeuttaan, arvioi päätoimittaja Matti Kalliokoski. "Siksi olisi järkevää jatkaa vanhempainvapaan mallia pitemmälle ja korvata sillä osittain kotihoidon tukea."

Professori Juha Sihvolan mielestä ennen kaikkea isien pitäisi olla paljon enemmän lasten kanssa.

"Suomen myytti tasa-arvon mallimaana pitää purkaa ja lähteä siitä, että äijäkulttuuri on meillä ollut yhtä nais- ja lapsipenseää kuin missä tahansa."

Sihvolan mukaan vanhemmuuden kustannukset pitäisi vihdoin jakaa tasan isien ja äitien työnantajien kesken. Matti Kalliokosken mielestä kustannukset voitaisiin jakaa tasaisemmin kaikkien työntekijöiden eikä vain vanhempien kesken.

Vanhempainvapaiden uudistamista pohtinut työryhmä luovutti torstaina mietintönsä sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle. Ryhmä ei päässyt yksimielisyyteen siitä, miten vapaat tulisi järjestää.

Työntekijäjärjestö Akava on ehdottanut niin sanottua 6+6+6-mallia, jossa vauvaperheen äiti saa käyttää osuuksista yhden kuuden kuukauden jakson, samoin isä, ja yhden jaksoista vanhemmat voivat jakaa ja pitää haluamallaan tavalla.

Päätoimittaja Minna Tawastin mielestä Akavan ehdottama malli vaikuttaa hyvältä alulta.

"Vaikka miesten pakottaminen kotiin lapsia hoitamaan ei tunnukaan sivistyneeltä vaihtoehdolta, näyttää tällä hetkellä siltä, että vastuunkanto lasten hoidosta ei isien keskuudessa leviä ihan niin nopeasti kuin olisi tarpeen."

Toimittaja Akuliina Saarikoski harmittelee, ettei malli tunnista perheitä, joissa ei ole isää, tai perheitä, joissa on useampia isiä tai äitejä.

Akavan ehdotusta ovat kannattaneet useiden poliittisten puolueiden eduskuntaryhmät, mutta ei sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä. Demareiden vastustus mallille kumpuaa ay-liikkeestä, sanoo esseisti Jukka Relander.

"Perinteisesti naiset ovat olleet töissä enimmäkseen julkisella sektorilla, miehet enimmäkseen yksityisellä. Vanhemmuuden kustannusten kohdistuminen naisvaltaisiin aloihin on näin ollut rahan siirtoa veronmaksajilta vientiteollisuudelle. Tämä systeemi olisi aika purkaa."

Semiootikko Vaula Norrena ehdottaa ratkaisuksi osapäivätyötä ja osapäivähoitoa Ruotsin tapaan.

"Mahdollisuus osapäivätyöhön sekä osapäivähoitoon tulisi olla lailla turvattu siihen asti, kunnes lapsi on 8-vuotias. Suomessa on päinvastoin tehty osapäivähoito ja osapäivätyö entistäkin vaikeammaksi."

Sekä kansantaloudelle, perheiden taloudelle että äitien työurille olisi parempi, jos äidit palaisivat työelämään nopeammin, sanoo suomentaja Jukka Mallinen.

Mallinen kutsuu kotiäitiluokan suosimista tietynlaiseksi feodalismiksi ja paternalismiksi.

Professori Jaakko Aspara muistuttaa, että Suomessa on laajasti tarjolla lastenhoidon ammattilaisten tuottamia laadukkaita ja luotettavia hoitopalveluita.

"Ei ole järkevää, että yhteiskunta investoi ensin nuorten naisten koulutukseen, jos he sitten jäävät vuosikausiksi kotiin eivätkä palaa tekemään koulutustaan vastaavaa työtä."

Toimitusjohtaja Lisa Sounion mukaan naisten on houkuttelevammin perusteltava, mitä osaamista lasta hoitaessa kertyy.

"Naiset voivat esimerkiksi tunneälyllään ja tulevaisuustrendien tunnistamiskyvyllään auttaa työnantajaa miehiäkin tehokkaammin saavuttamaan tavoitteet."


HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

--%>