HS.fi

Opettajalle kiitos

Koulujen päättymisen kynnyksellä kolme aikuista muistelee opettajia, jotka ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Myös opettajat muistavat yhä oppilaansa.

30.5.2011 3:00

Riina Katajavuoren kirjoittajanura alkoi Orivedeltä.

Riina Katajavuoren kirjoittajanura alkoi Orivedeltä.

"MARIT TEKI SELVÄKSI, ETTÄ OLEN HYVÄ HISTORIASSA"

Historian opiskelija Tuike Lehko, 23, kiittää innostamisesta:

"Kruununhaan yläasteen yhteiskuntaopin ensimmäisellä tunnilla opettaja Marit Lindgren osoitti luokkahuoneen ikkunasta näkyvää Eduskuntataloa. Hän puhui siitä, kuinka tärkeää on parlamentarismi. Minussa heräsi halu saada tietää, miten siihen on päädytty. On Maritin ansiota, että opiskelen nyt talous- ja sosiaalihistoriaa Helsingin yliopistossa. Hän oli ensimmäinen ihminen, jonka edes kuulin puhuvan valtsikasta.

Marit on säpsäkkä persoona, joka antoi tarmokkaan tahtonaisen roolimallin. Ajattelin, että haluan joskus olla yhtä suvereeni siinä, mitä teen.

Marit osasi tehdä asioista ymmärrettäviä ja eläviä. Hän saattoi näyttää luokalle kiiltäväkantista aikakauslehteä ja alkaa puhua siitä, miten se on saanut alkunsa metsäteollisuudessa. Marit lähti liikkeelle itsestäänselvyyksistä ja osoitti sitten, että ne eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Vielä ylioppilaskirjoituksiin lukiessani tarkistin asioita yläasteen historian vihkoista. Lukion jälkeen valtiotieteiden opiskelu tuntui luontevalta, sillä siihen minua oli kannustettu. Marit teki selväksi, että olen hyvä historiassa.

Kovin pitkälle en tosin ole Kruununhaasta päässyt. Valtiotieteellinen tiedekunta sijaitsee samoilla kulmilla kuin yläasteeni.

Tulevaisuudessa haluaisin ehkä tutkijaksi. Tai asiantuntijatehtäviin. Tai opettajaksi. Haluan tehdä jotain, missä saan pusertaa historiaa ja yrittää ymmärtää yhteiskunnan ilmiöitä ja kehityskaaria."

 

Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Marit Lindgren:

"Sanoin oppilailleni aina, että teissä on Suomen tulevaisuus. Hyvin monet ovatkin lähteneet opettamieni aineiden pariin, juuri valtiotieteisiin, kuten Tuike.

Vaalien aikaan mietin, että mitähän Tuike muistaa yläasteaikojen opetuksista. Hän oli hirveän kiinnostunut kaikesta yhteiskunnallisesta.

Tuiken asenteesta näkyi, että hän pärjää elämässä."

 

"Risto opetti elämänasenteen"

Lumenen toimitusjohtaja Tapio Pajuharju, 48, kiittää avarakatseisuudesta.

"Kouluaikoina olin aika lahjakas yleisurheilija, mutta tiesin jo silloin, ettei minusta tule ammattiurheilijaa. Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa liikunnanopettajana oli Risto Antonen. Hän ymmärsi, että maailmassa on muutakin kuin urheilu ja antoi perspektiiviä erilaisiin vaihtoehtoihin elämässä.

Risto kannusti kokeilemaan kaikkea, poistumaan omalta mukavuusalueelta. Hän opetti meille monipuolisuutta ja yhteishenkeä.

Risto ymmärsi, että harvasta tulee huippu-urheilija ja painotti siksi jatkuvasti koulunkäynnin tärkeyttä. Myös muut opettajat kunnioittivat häntä.

Nuorehko opettaja oli keskikoulun pojille esikuva: hän pukeutuikin aina tyylikkäästi. Meidän oli helppo tulla toimeen rennon open kanssa.

Olen seurannut Riston tekemisiä tiivisti. Hän on ollut merkittävä tenniksen junioritoiminnan kehittäjä, ja olen ollut tukemassa tenniskoulua.

Risto ei pakottanut vaan opetti positiivisella spinnillä. Hän laittoi itsensä peliin. Muistan kerran, kun joku valitteli käsillä seisomisen hankaluutta. Risto haastoi luokan punnerruskisaan. Ainoa, joka pystyi punnertamaan – yhden käden varassa seisten – oli Risto itse."

 

Liikunnanopettaja Risto Antonen:

"Tapsa oli jo koulussa rehti kaveri. Vaikka yleisurheilu oli hänen vahvin lajinsa, hän oli innokas ja lähti kaikkeen mielellään mukaan. Tapsa oli älykäs jo koulussa. Hänestä näki, että hän menee vielä pitkälle."

 

"Juhani uskoi minuun kirjoittajana"

Kirjailija Riina Katajavuori, 43, kiittää suoruudesta.

"Kun palasin interraililta 1987, kotona odotti kirje Oriveden opistosta. Muutamaa kuukautta myöhemmin ajoin kuplavolkkarilla Orivedelle. Siellä tapasin ensimmäistä kertaa muita kirjoittamisesta kiinnostuneita.

Minulla oli voimakas tunne, että me kaikki elimme tuplasti. Elimme ensin ja kirjoitimme sitten.

Yksi Oriveden opettajista oli Juhani Syrjä. Hän on jäänyt mieleeni voimakkaana määrittelijänä. Kun tulin opistoon, ei minulla ollut mitään tajua itsestäni kirjoittajana. Juhani uskoi minuun heti alusta asti.

Juhani teetti meillä tehtäviä suurista perusaiheista, kuten lapsuudesta ja rakkaudesta. Hän oli sellainen supliikkimies, joka pohjusti harjoitukset henkilökohtaisilla kokemuksilla ja otteilla omista kirjoistaan.

Olemme Juhanin kanssa olleet ystäviä Oriveden ajoista asti. Välillä kirjeenvaihto on ollut verkkaisempaa, mutta se on silti jatkunut katkeamatta yli kaksikymmentä vuotta.

Juhani onkin minulle ennemmin eri-ikäinen ystävä kuin entinen opettaja. Haluaisin kiittää häntä suoruudesta ja pitkästä ystävyyssuhteestamme."

 

Proosan opettaja Juhani Syrjä:

"Opetin Riinalle proosaa, enkä oikein voinut muuta kuin joota sanoa. Olin välillä epävarma hänen opettamisestaan: kuinka opettaa ihmistä, joka on tavallaan valmis?

Minä en periaatteellisesti rohkaissut niitä, joilla en nähnyt olevan mahdollisuuksia. Riinasta tiesin, että hänen ammattinsa on kirjoittaminen."

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi

--%>