Mania – isän vahva tyttö

Savolais-sisilialainen Manuela Bosco omisti isäsuhteestaan ja urheilu-urastaan kertovan kirjansa valolle.

Miltä nyt tuntuu?

Tähän urheilutoimittajien klassiseen ja kliseiseen kysymykseen sai savolais-sisilialainen aitajuoksija Manuela Boscokin vastata kymmeniä kertoja oman uransa aikana.

Nyt Bosco on julkaissut erittäin henkilökohtaisen esikoiskirjansa, jossa hän lähes jokaisella sivulla vastaa tuohon kysymykseen.

 

"Minusta tuli aiturimorsian. Kaiken valitulleen antava morsian."

Näyttelijäksi opiskellut Bosco luonnehtii eilen julkistettua kirjaansa Ylitys elämäkerran, muistelmateoksen ja "jonkinnäköisen" urheilukirjan fuusioksi.

"Näyttelijänä olen koko ajan tekemisissä tunteitten kanssa. Emootioista puhuminen ja niitten kuvaileminen on ollut minulle aina hyvin tärkeää ja helppoakin", Bosco sanoo.

Bosco halusi kirjoittaa nimenomaan tunteista niin, että näkökulmana oli täydet 360 astetta.

"Tuntuu, että Suomessa emootiopuolesta ei urheilussa hirveästi puhuta muuta kuin aika pinnallisella tasolla. Urheilukirjallisuudessa olen törmännyt aika harvoihin teoksiin, jotka puhuvat rehellisesti tunnevaihteluista ja kokemuksista. En hakenut sitä tietoisesti, mutta se on nähtävästi niin sisäänrakennettua."

Takavuosien tutkimuksessa kysyttiin urheilijoilta, kuka oli eniten vaikuttanut siihen, että heistä tuli urheilijoita. Yleisin vastaus oli oma isä.

Manuela Boscon tapauksessa tämä toteutui täysimääräisesti. Hänen isänsä oli vuonna 2003 kuollut maailmankuulu italialainen urheilufysiologian professori ja tutkija Carmelo Bosco, joka työskenteli pitkään myös Jyväskylän yliopistossa ja teki siellä väitöskirjan.

"Isän impulsiivisuus oli läsnä vuorokauden ympäri."

Melkein erilaisten kriisien sävyttämää urheilu-uraansa enemmän Manuela Bosco kuvailee kirjassaan värikästä suhdettaan karismaattiseen ja impulsiiviseen isäänsä, joka toimi useitten maailman parhaitten urheilijoiden neuvonantajana.

Heitä olivat muun muassa jalkapalloilija Diego Maradona, koripalloilija Michael Jordan, alppihiihtäjä Alberto Tomba, pikajuoksija Merlene Ottey ja mäkihyppääjä Matti Nykänen.

Carmelo Bosco oli tyttäriensä, Manian – kuten hän esikoistaan kutsui – ja Carlan, ensimmäinen valmentaja havaittuaan, että heillä oli pikajuoksuun tarvittavia nopeita lihassoluja.

"Minä olen isän guerriera, isän vahva tyttö. Soturiprinsessa. Isä teki minusta taistelijan", Manuela Bosco kirjoittaa.

 

"Koin elämäni ensimmäisen aitajuoksun lahjoittaman orgasmin."

Kirjan koskettavimpia kohtia on se, kun Manuela Bosco lukee kuolinvuoteellaan liikkumattomana makaavalle isälleen isänpäivän kunniaksi kirjoittamansa kirjeen. Siinä hän korostaa ikuista rakkauttaan isäänsä kohtaan.

 

"Tunne-elämäni vuorovedet vaihtuivat säännöllisen nopeaan tahtiin."

 

Vaikka kirjassa on paljon tummia sävyjä, se on Manuela Boscon mukaan omistettu valolle.

"Valo on aina voittava voima. Kirja kertoo oikeastaan rooleista riisuutumisesta ja uudelleen syntymisestä, kun menettää kaiken. Sateenkaarta ei voi nähdä ilman kyyneleitä", Bosco sanoi.

Urheilijana Bosco menestyi parhaiten juniorien arvokisoissa oltuaan parhaimmillaan EM-pronssilla. Ura pikajuoksijana päättyi Kalevan kisoihin 2006. Tuolloin hän oli lähdössä Roomaan opiskelemaan näyttelijäksi.

Kirjassaan Bosco kertoo kuitenkin lopettaneensa juoksemisen jo helmikuussa 2004.

"Silloin lopetin henkisesti. Vaikka kilpailin sen jälkeen vielä kolmena kesänä, en ollut enää henkisesti täysillä läsnä, eikä se ollut enää huippu-urheilua. Lopettamisesta tuli asteittainen prosessi, en osannut päästää irti."

Ollakseen 29-vuotias Bosco on ehtinyt tehdä ja kokea elämässään paljon. Hän sanoo olevansa kiitollinen siitä, että sai olla urheilija 24-vuotiaaksi asti.

 

"Vaihdoin poikaystäviä, aivan kuten isä oli vaihtanut naisia."

 

"Koen todella vahvasti, että se oli tie, joka minun piti käydä. Olen elänyt sen kaikkine mutkineen täydesti. Olen oppinut ihan valtavasti. Se on ollut lapsuuden ja nuoruuden koulu tietyssä mielessä. Ne ovat niitä henkisiä ja fyysisiä lainalaisuuksia, joitten näkeminen, ymmärtäminen, tiedostaminen ja omaksuminen ovat auttaneet minua ja auttavat päivittäin."

Kursivoidut kappaleet ovat lainauksia Manuela Boscon esikoiskirjasta Ylitys (Teos).

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.urheilu@sanoma.fi