LAKIMIES VASTAA

Kaupungin takuu ei aina kelpaa vuokravakuudeksi

Tietääkseni on yleistynyt käytäntö, että vuokralaiselta peritään kolmen kuukauden vuokra ja vuokranantaja sijoittaa sen omille tileilleen. Mitä laki sanoo tästä? Isolla vuokranantajalla on näin tileillään melkoiset summat rahaa, vähän kuin pieni pankki.

Entäpä, kun toimeentulotukea saava kahden lapsen yksinhuoltaja olisi saanut asunnolleen Espoon kaupungin takauksen, niin se ei kelvannutkaan, vaan vuokranantaja halusi summan (3 x 750 euroa) rahana.

Eikö takaus aja juuri sen asian, jota varten koko takaussysteemi on kehitetty, sitä ei vaan voi panna tileilleen korkoa kasvamaan. Kaupunki tuntui tietävän, että kaikki vuokranantajat eivät heidän takaustaan hyväksy, joten se ei siis ole ihan tavatonta.

Lain mukaan vakuuden määrä ei saa olla enemmän kuin kolmen kuukauden vuokra. Laissa sanotaan, että vuokranantajan on säilytettävä vakuutta "huolellisesti vuokrasuhteen aikana". Vakuuden pitää olla erotettavissa vakuuden saajan eli vuokranantajan muusta omaisuudesta koko vuokrasuhteen ajan, sanoo Vuokralaisten keskusliiton pääsihteeri Anne Viita.

Vakuuden toimittamistavasta voidaan ensisijaisesti sopia osapuolten kesken. Vaikka vakuus laitetaan vuokranantajan tilille, voidaan silti sopia että korkotuotot tulevat vuokralaisen hyväksi.

Kaupungin takaus on kaupungin keino auttaa kuntalaisia saaman heille sopiva asunto. Osa vuokranantajista saattaa Viidan mukaan vieroksua tällaista takausta ja pitää perinteistä "rahat tilillä" järjestelmää parempana oman turvansa kannalta.

"Käytännössä ei ole keinoa pakottaa vuokranantajaa hyväksymään kaupungin tai esimerkiksi yksityisten ihmisten antamia takauksia. Jos vakuuden asettamisen muodosta ei päästä yhteisymmärrykseen, ei vuokrasopimusta synny", Viita sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi